Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 27.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1351-1400.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

23. helmikuuta 2026
1375: Piketty (2024): Kannattaa ainakin lukea kerran

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1375

Piketty, T. (2024). Pääoma 2000-luvulla (M. Ollila & M. Tillman-Leino, Käänt.). Helsinki: Into.

Luin tosiaan läpi Piketty (2024).

Piketty (2024) käy läpi erilaisia aineistoja, jotka ovat ladattavissa kirjan kotisivulla. Linkit ovat ohessa.

Noin yleisellä tasolla voi todeta, että aikanaan Marx teki omat johtopäätöksensä oman aineistonsa perusteella.

Näin jälkikäteen voi todeta, että Piketty (2024) on tehnyt erilaisia johtopäätöksiä hyvin laajojen historiallisten (tilasto)sarjojen perusteella. Miten Marx suhtautuisi Pikettyn keräämiin aineistoihin?

Piketty (2024) perusteella voi todeta, että pääoman tuotto on monessa kohtaa korkeampi kuin talouden kasvunopeus.

Eli isolla rahamäärällä voi tehdä lisää rahaa hyvin isosti.

Lisäksi pääoma alkaa kasaantumaan eri vaiheiden jälkeen tietylle määrälle pääoman omistajia.

Piketty huomioi henkistä ilmapiiriä 1800-luvulla perustuen muutamaan maailmankirjallisuuden klassikkoon.

Eli tietty osa väestöstä saattoi 1800-luvulla elää pääoman tuottamilla koroilla.

Nyt 2000-luvulla alkaa olla samaa ilmiötä, jolloin jokin osa väestöstä voi elää pääoman tuottamilla koroilla.

Tosin pääoman laatu ja määrä on muuttunut laajasti verrattuna 1800-lukuun.

Joissain yhteyksissä on esitetty, että rikkaiden luokasta valuisi vähitellen pääomaa köyhemmille väestönosille.

Pikettyn perusteella pitää todeta, että hyvin rikkaat omistavat niin paljon omaisuutta, jolloin he eivät millään ehdi edes kuluttaa pääomastaan suuria osuuksia. Tämän vuoksi rikkaat voivat laittaa pääomaa hoidettavaksi omaisuudenhoitajille, jotka tekevät sijoituksia sijoitetulla pääomalla. Eli pääoma ei täten valu eteenpäin rikkailta eteenpäin.

Pääoman verotus on joissain tapauksissa melkoisen kevyttä verrattuna työtulojen verotukseen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Maailmanlaajuinen pääomavero?

Olisiko maailmanlaajuinen pääomavero edes mahdollista?

Käytännössä eri valtiot käyvät kilpaa pääoman alhaisella verotuksella, jolloin maailmanlaajuinen pääomavero on käytännössä hyvin vaikea saavuttaa.

Lisäksi pitää todeta erilaiset veroparatiisit, joista ei ole ainakaan vielä päästy eroon.

Maailmanlaajuinen progressiivinen pääomavero?

Olisiko maailmanlaajuinen progressiivinen pääomavero edes mahdollista?

Olen tähän mennessä lukenut useamman taloutta koskevan kirjan.

Onneksi en ole hirttänyt itseäni mihinkään taloustieteiden yksittäiseen koulukuntaan.

Lyhyesti todeten valtavirran taloustieteelle on olemassa vaihtoehtoja.

Thomas Piketty
https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Piketty

Capital in the Twenty-First Century
https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_in_the_Twenty-First_Century

Pääoma 2000-luvulla
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4oma_2000-luvulla

19. helmikuuta 2026
1374: Yksityisen tietotekniikan korvaaminen? / ATTR-79

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1374

Alkuun pitää todeta muutama sanomalehtiartikkeli.

Leiviskä, P. (2026, 18. helmikuuta). Trump voisi lamaannuttaa Euroopan. Ilkka-Pohjalainen, s. 2–3.

Saarinen, S. (2026, 6. helmikuuta). Hankintalain esitys valmistui vihdoin. Helsingin Sanomat, s. A8.

Storås, N. (2026, 24. tammikuuta). Suomi toimii yhdysvaltalaiset teknologian varassa. Helsingin Sanomat, s. A33.

Saarinen (2026) perusteella pitää todeta ajatus 10% omistusosuudesta erilaisiin julkisen sektorin omistamie yhtiöiden (in-house) suhteen. Onko kaavamainen 10% omistusosuus ratkaisu hyvä julkisen sektorin tekemien tietotekniikan hankintojen kannalta?

Leiviskä (2026) toteaa, että Yhdysvallat voisi käytännössä keskeyttää erilaisten tietotekniikkapalveluiden toimittamista Euroopan alueella (erit. Euroopan Unioni).

Storås (2026) toteaa, että luotamme hyvin paljon yhdysvaltalaiseen teknologiaan eri sovellusalueilla.

Viime aikoina MEP Aura Salla on ollut laajasti esillä vaatimassa yhdysvaltalaisen teknologian käytön rajoituksia.

Vastaavalla tavalla Keskuskauppakamari on todennut riippuvuuden yhdysvaltalaisen teknologian suhteen.

Mielenkiintoisella tavalla PEPPOL-standardit ovat saaneet kannatusta eri suunnissa. PEPPOL-standardien takana on Belgiassa päämajaansa pitävä OPENPEPPOL AISBL. Tietysti tähän yhteyteen pitää todeta Verkkolaskufoorumi, joka toimii TIEKE:n alaisuudessa.

Ainakin vielä julkisen hallinnon hankintojen vakiosopimusehdot (JYSE ja JIT) ovat vielä vuodelta 2025. Mahdollisesti vakioehtoja voidaan muuttaa tulevaisuudessa.

Mihin uusittava hankintalaki johtaa meidät tulevaisuudessa? HYVÄ kysymys!

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.

Jälleen kerran pitää todeta erilaiset avoimet tietotekniset ratkaisut.

Joissain tapauksissa jokin tietotekninen ratkaisu voi muuttua hyvin isoksi ongelmaksi.

Käytännössä avoimet tietotekniset ratkaisut on helpompi korvata verrattuna yksityisiin tietotekniisiin ratkaisuihin.

Kahden linkin perusteella on kaksi artikkelia, jotka listaavat tällä hetkellä käytössä olevia pilviratkaisuja. Artikkeleista selviää, että yhdysvaltalaisten pilviratkaisujen käyttö on hyvin laajaa Suomen julkisen sektorin yhteisöissä.

Suomen julkisen sektorin irtaantuminen yhdysvaltalaisten pilviratkaisujen alaisuudesta vaatisi käytännössä vuosikausien ohjelman, jolloin erilaisissa muutostilanteissa voitaisiin vähitellen siirtyä avoimeen tietotekniikaan. Yksityisen yhdysvaltalaisen pilviratkaisun korvaaminen yksityisellä eurooppalaisella pilviratkaisulla ei ole kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto.

Uusittavassa hankintalain uudistuksessa pitäisi huomioida avoimet standardit takaamaan parempi kilpailutus. Avoimet standardit kilpailutuksessa voisivat kiinnittää huomiota muuhunkin kuin vain hintaan.

Tietysti tietotekniikan avoimuus pitäisi turvata useammalla tasolla samanaikaisesti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-27-linkit.html#aihe_1374

15. helmikuuta 2026
1373: Monopolit ja yleispalvelu(velvoite)?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1373

Alkuun pitää todeta pari kirjaa.

Lehto, E. (Toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: Yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.

Hindman, M. (2019). Internet-ansa: Miten digitaalinen talous rakentaa monopoleja ja nakertaa demokratiaa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Lehto (1997) on yksi ensimmäisiä lukemiani kirjoja, joka on koskenut yhteisiä asioita. Totesin kirjan asiayhteydessä, että kaikenlainen julkisen puolen kilpailuttaminen on hyvin vaikea aihepiiri.

Hindman (2019) on vähän uudempi teos. Hindman (2019) osoittaa eri esimerkein digitaalisen talouden muodostamat yksityiset monopolit. Asiat tosin tapahtuvat Internet-nopeudella.

Erilaiset mielidevaikuttajat vaativat julkisten monopolien purkamista. Suomessa on tosiaan/vielä muutama julkinen monopoli, joiden asemaa voisi pohtia huolellisesti.

Aikanaan nuorisoasuntoselvityksen (https://www.jukkarannila.fi/selvitys) asiayhteydessä tutustuin silloisen Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusprosessiin. Sittemmin olemme päätyneet nykyiseen Veikkaus Oy:n järjestelmään (https://www.veikkaus.fi), joka on valtio-omisteinen.

RAY:n järjestelmä oli tietysti hyvin mielenkiintoinen. Erilaiset yhdistykset saattoivat hakea RAY:n avustuksia, jotka perustuivat erilaisten pelien yhteydessä kerättyyn voittoon.

Sittemmin RAY:n tilalle on perustettu Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA, https://www.stea.fi), joka vastaa nykyään yhdistykselle jaettavista avustuksista.

Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) www-sivuilta selviää mm. tämän vuoden avustuspäätökset. Voisi arvioida, että tällainen julkisuus ehkä ehkäisee korruptiota.

Niin? Niistä monopoleista?

Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11

Rannila (2017) sisältää luvun 218, jossa pohdin laajasti kilpailuttamista. Luvussa 218 en kuitenkaan käsittele alkoholiasioita, apteekkiasioita, rahapeliasioita, sosiaaliasioita ja terveysasioita. Postiasioita käsittelen luvussa 218 jonkin verran. Luvussa 218 käsitelen erityisesti rautateitä, sähköverkkoa, tieverkkoa, vesiverkkoa, viemäriverkkoa sekä TV- ja radioverkkoa.

Tiedän kolme verkkokauppaa, jotka eivät toimi pääkaupunkiseudulla. Käsittääkseni näillä kolmella verkkokaupalla on hyvin laajat varastot, ja ne käyttävät myös Postin palveluita pakettien kuljettamiseen. Sinänsä voi todeta postiasioista, että sama hinta paketeille ympäri Suomen voi olla hyvin keskeinen arvo yritystoiminnan kannattamisen kannalta. Tässä kohtaa voi siis todeta yleispalvelun merkityksen, joka takaa pakettien kuljetuksen samat hinnat ympäri Suomen.

Postin osalta voi lisäksi todeta, että kirjepostin ja sanomalehtien aamujakelun osalta voi todeta erilaiset kannattavuushaasteet yksityisen toiminnan kannalta. Kirjeposti on vähentynyt koko ajan järjestelmällisesti. Yksityinen toiminta takaamaan (koko ajan vähenevän) kirjepostin jako voi olla täysin epätoivoinen ratkaisu kaiken kaikkiaan. Sanomalehtien aamujakelu on kanssa vaikea aihepiiri. Esimerkinomaisesti voi todeta, että Etelä-Pohjanmaalla ei jaeta enää sanomalehtiä sunnuntaisin. Esimerkiksi Ilkka-Pohjalainen ei enää ilmesty sunnuntaisin. Posti kyllä jakaa aamujakelun sanomalehdet maanantaista lauantaihin. Tälläkin suunnalla on voi olla hyvin vaikea saavuttaa yksityisesti kannattavaa liiketoimintaa, koska jo nyt on supistettu lehtien jakelua eri tavoilla. Tietysti saa yrittää lehtien aamujakelua yksityiseltäkin pohjalta, vaikka epäilen tässä kannattavuusongelmia.

Rautatiet, sähköverkko, vesiverkkoa, viemäriverkko sekä TV- ja radioverkko. Nämä ovat helppoja tapauksia arvioitavaksi, koska ne ovat erilaisia LINJOJA, jotka sitten muodostavat erilaisia monopoleja. Erilaiset linjat tieverkkokin vedetään maastoon vain yhden kerran. Tieverkko on tarkasti ottaen KAISTA, vaikka tieverkkokin vedetään maastoon vain yhden kerran.

Tähän liittyy hyvin mielipidekirjoitus 87.

87: Kohti junaliikenteen näennäiskilpailua
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_87

Käytännössä junaliikenteen kilpailutus tarkoittaa eräänlaista näennäiskilpailua. Lisäksi Suomen poikkeava raideleveys aiheuttaa jo nyt hyvin paljon vaikeuksia kaikenlaisen toiminnan kannalta.

Tähän liittyy hyvin lausunto 182.

FI: Lausunto 182: Luonnos vesihuoltolain uudeksi 4 c §:ksi
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_182

Lausunnnon yhteenvetona totesin, että vesihuolto kannattaa pitää voittoa tavoittelemattomana toimintana. Liäksi huomioin lausunnossa, että Suomessa on jo tehty muutama yksityistäminen täysin väärin, joten vesihuollon ei tarvitse olla seuraava täysin väärin tehty yksityistäminen.

Jotkut puhuvat luonnollisista monopoleista, mikä ei sinänsä ole väärin. Itse huomioisin erilaiset (KAISTA vai LINJA?) tekniset erityispiirteet, jotka voivat tarkoittaa erilaisia (luonnollisia?) monopoleja.

Sheth, J., & Sisodia, R. (2002). The Rule of Three: Surviving and Thriving in Competitive Markets. New York: Free Press.

Sheth & Sisodia (2002) on mielenkiintoinen kirja luettavaksi. Heidän viestinsä on, että yksityisille markkinoille kehittyy kolme isompaa markkinajohtajaa, ja loput markkinoista on pienillä yrityksillä. Suomessa tällainen keskittyminen näkyy hyvin päivittäistavarakaupan alalla.

Jankari, A., Tuomi, E., Heinonen, M., Vainio, K., & Syrjälä, S. (2024). Selvitys pieneläinlääkäripalveluiden kilpailutilanteesta ja markkinoiden keskittymisen vaikutuksista (Katsauksia 6/​2024). Helsinki: Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Jankari ym. (2024) käsittelee pieneläinlääkäripalveluiden kilpailutilannetta.

Pieneläinlääkäripalveluiden keskittyminen noudattaa hyvin keskittymisen ilmiötä. Oleellista on, että pieneläinlääkäripalveluiden markkinoilla on pääomasijoittajien omistamia yrityksiä.

Tähän liittyy hyvin mielipidekirjoitus 72.

72 / Pääomasijoittajat voittavat aina!
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_72

Käytännössä joillekin markkinoille syntyy pääomasijoittajien omistamia isoja yrityksiä.

JOS apteekkitoiminta vapautettaisiin paljon laajemmin, niin vuosien mittaan apteekkialalle syntyisi muutama isompi apteekkien ketju. Alkoholin osalta voi todeta, että varmaankin vapaammin myytävän alkoholin myynti keskittyisi nykyisiin päivittäistavarakaupan yksiköihin. Pelkällä alkoholin myynnillä pärjääviä yrityksiä ei varmaankaan olisi kovin paljon.

Jalasjärvellä on Alkon myyntiyksikkö K-Supermarketin vieressä. Näin Jalasjärven kohdalla voi todeta, että Jalasjärven keskustassa olevien päivittäistavarakaupan kahden yksikön (K-Supermarket ja S-market) toimitiloihin ei mahtuisi laajaa alkoholijuomien valikoimaa. Käsittääkseni HalpaHallin toimitiloissa (myös Jalasjärvellä) ei nykyisin myydä alkoholia. Tietysti kilpailun mahdollisen laajemman vapauttamisen jälkeen Alkon Jalasjärven myyntiyksikkö saattaisi lakata. Mikä yritys sitten tulisi myymään alkoholia Alkon Jalasjärven myyntiyksikön tilalle - mahdollisesti samoihin tiloihin?

Sosiaaliasioita ja terveysasioita voi myös tarkastella Sheth & Sisodia (2002) perusteella. Käytännössä sosiaaliasioiden ja terveysasioiden yksityistäminen ja mahdollinen kilpailuttaminen tarkoittaa muutaman suuren sosiaaliasioiden ja terveysasioiden yrityksen markkinaan. Edelleen voi todeta, että osa näistä suurista yrityksistä päätyisi pääomasijoittajien omistukseen (vrt. Jankari ym. (2024) pieneläinlääkäripalveluiden markkinoilla).

Jalasjärvellä tämä näkyy hyvin siinä, että entinen Nuorisokoti Valokki Oy on siirtynyt osaksi Humanan kokonaisuutta. Humana itsessään on suuri yritys.

Entäs rahapelit sitten? Veikkaus Oy:n markkina-asema internetissä pelattavien pelien osalta saattaa muuttua jossain vaiheessa. Tunnetulla tavalla osa pelaajista on suuntautunut ulkomaisten peliyhtiöiden internet-peleihin. Tähän liittyy rahapelilaki, joka julkaistu 20.1.2026. Uusi rahapelilaki tulee kokonaisuudessaa voimaan 1.7.2027; osa laista tulee voimaan 1.3.2026, ja osa laista tulee voimaan myöhemmin. Rahapelilaki itsessään melkoinen tekstikokonaisuus.

Oma vaatimaton arvio on, että ulkomailla toimivat peliyhtiöt ovat saattaneet jakautua erilaisten markkinaosuuksien yhtiöiksi. Toisaalta asettautuminen Suomen merkkinoille voi vaatia erilaisia teknisiä vääntöjä, koska rahapelilain mukaan pelaaja on rekisteröitävä. Ongelmaksi saattavat jäädä internetissä toimivat pelit, joissa ei ole mukana rahapelilain vaatimaa pelaajan rekisteröintiä. Pitäisi tietysti tutkia asiaa paljon tarkemmin, joten oma veikkaus (hauska sana tähän asiayhteyteen) voi mennä väärin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yleispalvelu ja yleispalveluvelvoite?

Oman arvion joillain markkinoilla ei ole käytännöllisiä mahdollisuuksia kannattavaan yksityiseen liiketoimintaan. Tällöin tulee vastaan erilaiset yleispalvelun ratkaisut, jolloin lakien kautta taataan samantasoinen palvelu ympäri Suomen.

Julkinen monopoli vai yksityinen monopoli? Oman arvion Suomeenkin on muodostunut joitain yksityisiä monopoleja, jolloin yksityistäminen on aiheuttanut erilaisia ongelmia kuten korkeat hinnat.

Käsittelin siis alkoholiasioita, apteekkiasioita, rahapeliasioita, sosiaaliasioita ja terveysasioita.

Joiltain osin tarvitaan tarkentavaa lainsäädäntöä mainituilla toimialoilla. Yksityinen toiminta on joskus mahdollista, mutta ajan mittaan se johtaa yrityskoon kasvamiseen ja pienten yritysten vähäiseen markkinaosuuteen.

Noin poliittis-teknisesti voi todeta, että jotkut sidosryhmät eivät pidä yrityskoon kasvamista isona ongelmana. Esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen kannalta voi olla helpompi asioida muutaman ison työnantajayrityksen kanssa verrattuna laajaan pienten yritysten joukkoon. Ammattiyhdistysliike ei välttämättä pidä suurta meteliä yrityskoon kasvun vuoksi.

Niin tai näin? Yrityskoon kasvaminen ja pääomasijoittajien laaja omistus on aina mahdollista monopolin ja kilpailun olosuhteissa.

Joidenkin sidosryhmien yritysmyönteisyys voi oikeasti tarkoittaa suuryritysmyönteisyyttä eikä pienyritysmyönteisyyttä.

13. helmikuuta 2026
1372: Lisää maailmanpolitiikan sotkuisuutta

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1372

Lindqvist, H. (2003). Ruotsin historia: Jääkaudesta tulevaisuuteen (S. Hyrkäs, Käänt.). Helsinki: WSOY.

Lindqvist (2003) on melkoinen tiiliskivi luettavaksi. Kirja kertoo Ruotsin historiasta päätyen lähelle nykypäivää.

Ruotsin historia on ollut erilaisten kuninkaiden historiaa. Kirjan loppupuolella päästään kiinni kehitykseen, joka teki Ruotsista nykyisen kaltaisen parlamentaarisen demokratian.

"Kansankoti". Tämäkin termi tulee vastaan yhdessä vaiheessa.

"Kansankodin kuokkavieraat". Tuo oli yksi YLE:n ohjelmasarja, joka käsitteli suomalaisten asemaa Ruotsissa perustuen 1960-1970-lukujen suuren muuttoliikkeeseen.

Lindqvist (2003) kertoo hyvin erilaisista muuttoliikkeistä Ruotsin historian aikana. Esimerkkinä voi mainita eri maista tulleet tekniset asiantuntijat, jotka ovat kehittäneet ruotsalaista tekniikka eri vaiheissa.

Lindqvist (2003) käsittelee myös Norjan, Suomen ja Tanskan asemaa Ruotsin verisessä historiassa. Nykyisin nämä maat (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska) ovat keskenään aika rauhanomaisissa suhteissa, mikä ei ollut tilanne aikanaan.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Acemoglu, D., & Johnson, S. (2023). Valta ja edistys: Tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2013). Miksi maat kaatuvat: Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra cognita.

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2020). Kapea käytävä: Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Acemoglun ja kumppaneiden kirjat on mainittu aikaisemmissa merkinnöissä.

Ihmiskunnan historia on täynnä erilaisia teknisiä keksintöjä, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen elämään eri tavoilla.

Ruotsin tekemät valinnat erilaisten tekniikoiden perusteella vaikuttavat tietysti pitkällä aikavälillä. Miten Ruotsi valitsi oman erityisen tiensä erilaisten tekniikoiden perusteella?

Aikanaan Ruotsi oli melkoinen suurvalta, joka oli levittäytynyt eri puolille.

Lindqvist (2003) kuvaa eri kohdissa Ruotsin aseistautumista, jolloin sotatekniikan kehitys ja käyttöönotto on tietysti vaikuttanut Ruotsin menestykseen eri sodissa.

Lindqvist (2003) kuvaa eri kohdissa maailmanpolitiikan erilaisia käänteitä, jotka ovat vaikuttaneet myös Ruotsiin.

Maailmanpolitiikan erilaiset käänteet ovat vaikuttaneet Ruotsin kautta myös Suomeen.

Merkinnässä 1370 käsittelen Israelin historiaa. Merkinnän 1370 tavoin pitää todeta, että naailmanpolitiikka on aika sotkuista hommaa.

2. helmikuuta 2026
1371: Keskustelubotti (engl. chatbot): Kokeiluja

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1371

Aikaisemmin olen ilmoittanut, että otan tekoälyn suhteen aikalisän. Eli seuraan kaikessa rauhassa erilaisia uutisia (yms.) tekoälyyn liittyen.

Yksi asia on erilaiset keskustelubotit (engl. chatbot), joita on tullut markkinoille. Käytännössä tietyt isot tietotekniikkayritykset ovat laajentaneet tarjoomansa myös keskustelubottien (engl. chatbot) puolelle. On tietysti olemassa pienempienkin toimijoiden keskustelubotteja (engl. chatbot).

Kokeilin eri päivinä seuraavia keskustelubotteja: ChatGPT (https://chatgpt.com), Google Gemini (https://gemini.google.com), Meta AI (https://www.meta.ai), Microsoft Copilot (https://copilot.microsoft.com).

Tässä on käyttämäni hakutermit:
* Jukka S. Rannila
* Jukka S. Rannila suomeksi
* Jukka S. Rannila INTERCHARTIX suomeksi
* Jukka S. Rannila INTERCHARTIX in English
* Jukka S. Rannila nuorisoasuntoselvitys
* Jukka S. Rannila INTERCHARTIX nuorisoasuntoselvitys
* Jukka S. Rannila avoimet tietojärjestelmät
* Jukka S. Rannila suljetut tietojärjestelmät
* Jukka S. Rannila vaalit 2008

Tässä merkinnässä on tuloksia 2.2.2026 tilanteessa. Tein aikaisempina päivinä erilaisia hakuja, mutta en kirjoittanut mitään aikaisempien hakujen tuloksista. Osasta tässä raportoidut tulokset ovat erilaisia verrattuna aikaisempien hakujen tuloksiin.

Hakutermi: Jukka S. Rannila.
ChatGPT: pyytää tarkempaa hakutermiä.
Google Gemini: heittää käymäni yliopiston väärin; olen siis ollut Tampereen yliopiston alainen opiskelija.
Meta AI: pyytää tarkempaa hakutermiä.
Microsoft Copilot: pohtii ääneen, että voin olla Tampereen yliopiston alaisuudessa.

Hakutermi: Jukka S. Rannila suomeksi.
ChatGPT: esittää väärän paikkakunnan (ei siis Jalasjärvi).
Google Gemini: väittää, että olen tiettyjen lehtien koluministi, mikä ei pidä paikkaansa.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: väittää, että olen kirjoittanut eri keskustelualustoilla, mikä ei pidä paikkaansa.

Hakutermi: Jukka S. Rannila INTERCHARTIX suomeksi.
ChatGPT: tämä pyytää tarkempaa hakutermiä.
Google Gemini: väittää, että INTERCHARTIX on yritys, mikä ei pidä paikkaansa.
Meta AI: tämä pyytää tarkempaa hakutermiä.
Microsoft Copilot: INTERCHARTIX saa paljon laajemman kuvauksen verrattuna itse tekemääni kuvaukseen.

Hakutermi: Jukka S. Rannila INTERCHARTIX in English.
ChatGPT: tämä heittää aivan väärän tulkinnan.
Google Gemini: väittää, että INTERCHARTIX on yritys, mikä ei pidä paikkaansa.
Meta AI: ehdottaa tarkempaa hakutermiä.
Microsoft Copilot: tämä yhdistää INTERCHARTIX-ajatuksen erilaisiin aiheisiin.

Hakutermi: Jukka S. Rannila nuorisoasuntoselvitys.
ChatGPT: ehdottaa tarkempaa hakutermejä englanniksi (Jukka S. Rannila’s youth housing study, A youth housing report by Jukka S. Rannila).
Google Gemini: tämä ei huomioi vuoden 2016 raporttia, ainoastaan raporit vuosilta 2009 ja 2014.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: tämä ei huomioi vuoden 2016 raporttia, ainoastaan raporit vuosilta 2009 ja 2014.

Hakutermi: Jukka S. Rannila INTERCHARTIX nuorisoasuntoselvitys.
ChatGPT: INTERCHARTIX ja nuorisoasuntoselvitys eivät liity toisiinsa.
Google Gemini: väittää, että INTERCHARTIX on yritys, mikä ei pidä paikkaansa.
Google Gemini: esittää nuorisoasuntoselvityksen taustan väärin, jolloin nuorisoasuntoselvityksen tilaajan tiedot eivät pidä paikkaansa.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: tämä ei huomioi vuoden 2016 raporttia, ainoastaan raportit vuosilta 2009 ja 2014.
Microsoft Copilot: ei kuitenkaan esitä yhteyksiä kahden termin välille.

Hakutermi: Jukka S. Rannila avoimet tietojärjestelmät.
ChatGPT: liittää tehdyn artikkelin (Naarmala, Koponen & Rannila 2017) väärin tähän asiayhteyteen.
Google Gemini: tämä ei listaa mitään kirjallista teosta lähteeksi.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: tämä mainitsee ainoaksi lähteeksi vain Kirjoitelmia IV -teoksen, vaikka muita lähteitä olisi lisää.

Hakutermi: Jukka S. Rannila suljetut tietojärjestelmät.
ChatGPT: tämä ei viittää mihinkään kirjaan, mutta muuten suhteellisen asiallinen yhteenveto.
Google Gemini: tämä ei viittää mihinkään julkaisuun.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: tämä ei viittää mihinkään tekemääni julkaisuuni kotisivuillani, vaan kokoaa ajatukset muutamasta verkkolähteestä.

Hakutermi: Jukka S. Rannila vaalit 2008.
ChatGPT: tämä viittaa vain yhteen vaalikonevastaukseen; jätin vastauksen useampaan vaalikoneeseen.
Google Gemini: tarkemmalla haulla tehtynä tämä ei liittänyt minua Jalasjärven ehdokkaaksi, jolloin paikkakunta ja puolue oli väärin.
Meta AI: toteaa, että ei ymmärrä vielä suomen kieltä.
Microsoft Copilot: tämä ei viittää mihinkään tekemääni julkaisuuni kotisivuillani, vaan kokoaa ajatukset muutamasta verkkolähteestä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Summaten voi todeta, että kaikki keskustelubotit (engl. chatbot) antoivat siis joissain tilanteissa vääriä vastauksia.

Sinänsä ymmärrän keskustelubottien (engl. chatbot) käytön: tuloksena voi olla hyvin vakuuttavalta vaikuttavaa tekstiä.

Mutta tarkemmin katsoen kaikilla keskusteluboteilla (engl. chatbot) voi olla vaikeuksia esittää oikeat asiat täysin oikein.

Summaten voi siis todeta, että kaikien keskustelubottien (engl. chatbot) kanssa pitää olla todella tarkkana.

Wikipedia: Keskustelubotti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelubotti

Chatbot
https://en.wikipedia.org/wiki/Chatbot

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_23

2. helmikuuta 2026

UUSI julkaisu: Kirjoitelmia XIV.

Lisäsin uuden julkaisun PDF-tiedoston (Kirjoitelmia XIV) tähän.

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona

1. helmikuuta 2026
1370: Maailmanpolitiikan sotkuisuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1370

Juusola, H. (2024). Israelin historia (Toinen, uudistettu laitos). Helsinki: Gaudeamus.

Luin tosiaan läpi Juusola (2024), joka käsittelee Israelin historiaa alkaen 1800-luvun lopusta päätyen vuoden 2024 tilanteeseen. Tapahtumia on hyvin paljon, joten tässä on mainittu vain muutama tapahtuma.

Lyhyesti voi mainita Israelin naapurimaissa tapahtuneet vallanvaihdokset, jotka tietysti vaikuttivat Israeliin suhtautumiseen. Osasta on tehty erilaisia (sotilas)vallankaappauksia eri maissa.

Eri maiden hallintojen suhtautuminen muiden maiden hallintoihin on sekin vaihdellut eri tavoin. Esimerkiki arabit ja muslimit ovat jakautuneet hyvin erilaisilla tavoilla, jolloin Israelin kysymykseen on ollut hyvin erilaisia suhtautumistapoja.

Aikanaan oli ns. kylmä sota, jolloin Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat eri maiden suosiosta. Neuvostoliiton hajoamisella oli omat vaikutuksensa Israelin väestösuhteisiin.

Iranin islamilainen vallankumous sekä Irakin ja Iranin sota vaikuttivat nekin omalta osaltaan Israelin asemaan. Lisäksi pitää mainita Persianlahden ensimmäinen ja toinen sota.

Yhdysvaltojen suhtautuminen Israeliin on vaihdellut riippuen kulloisestakin virassa olevasta Yhdysvaltojen presidentistä.

Kaikkien tapahtumien keskellä palestiinalaiset ovat siirtyneet eri maiden välillä eri vaiheissa osana Israelin ja Palestiinan historiaa.

Lyhyesti todeten ilmapiiri Israelin ja Palestiinan alueilla on kiristynyt hyvin voimakkaasti eri vaiheissa. Erilaisia (myös sotilaallisia) iskuja on ollut eri vaiheissa.

Lisäksi pitää mainita Israelissa ja Iranissa esiintyneet mielenosoitukset eri vaiheissa. Näin ulkopuolelta on hyvin vaikea ymmärtää oikein Israelin ja Iranin mielenosoitusten oikea luonne.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Vihollisen vihollinen onkin ystävä? Oman havainnon mukaan oman vihollisen vihollinen ei välttämättä ole ystäväsi. Tämä aihepiiri on tullut vastaan hyvin erilaisissa asiayhteyksissä.

Suomi on tietysti yrittänyt luovia erilaisissa maailmanpolitiikan murroskohdissa.

Maailmanpolitiikka on näköjään tosi sotkuista hommaa.

1. helmikuuta 2026
Luettujen kirjojen listan PDF-tiedosto päivitetty

Luettujen kirjojen listan PDF-tiedosto löytyy seuraavalta www-sivulta.

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/kirjoja.html

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/artikkeliarvioita.html#artikkeliarvio_19

PDF-tiedosto tässä linkissä.

Basden, A. (2000). On the Multi-Aspectual Nature of Information Systems. Teoksessa J.-M. Heimonen & M. Ruohonen (Toim.), Pertti Järvinen 60 vuotta: Työtä tieteen hyväksi (ss. 49-60). Tampere: Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tampereen yliopisto.

22. tammikuuta 2026
1369: Vapaaehtoinen ilmoittautuminen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1369

Yksi poliittinen mielipidevaikuttaja kertoi käyneensä minun www-sivuillani (https://www.jukkarannila.fi).

Pari sukulaista on kuulemma käynyt www-sivuillani.

Yksi henkilö kertoi tarkastavansa minun blogin säännöllisesti.

Toinen henkilö kertoi merkintään 1367 liittyneen päivämäärävirheen.

En ole perustanut sähköpostilistaa omien www-sivujen tiedotukseen.

Omien www-sivujen tiedotus perustuu RSS-tiedostoon, jolloin minun www-sivujen seurannan vuoksi ei tarvitse rekisteröityä mitenkään.

Eli tarkasti ottaen en tiedä kuinka moni henkilö seuraa tekemääni RSS-tiedostoa (http://www.jukkarannila.fi/rss.xml).

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

JOS intoa riittää, niin voit tietysti tehdä vapaaehtoisen ilmoittautumisen sivustoni seurannasta.

Yhteystiedot löytyvät seuraavalta www-sivulta: https://www.jukkarannila.fi/yhteystiedot.html

Tietysti voit jättää vapaaehtoisen ilmoittautumisen tekemättä.

Asia jää siis omaan harkintaan.

22. tammikuuta 2026
1368: Vapaudesta ja sananvapaudesta asiaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1368

Acemoglu, D., & Johnson, S. (2023). Valta ja edistys: Tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2013). Miksi maat kaatuvat: Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra cognita.

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2020). Kapea käytävä: Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Sankamo, M. (2025). Eihän noin saa sanoa!: Sananvapauden oikeudellinen sääntely ja Päivi Räsäsen oikeudenkäynti. Helsinki: Terra Cognita.

Acemoglu ja kumppanit on mainittu aikaisemmissa merkinnöissä (1363, 1365, 1366 ja 1367). Heidän perusteella pitää todeta kaikenlainen vapaus taloudellisen toiminnan mahdollistajana, vaikka samaan aikaan pitää todeta erilaisten instituutioiden merkityksellisyys.

Sananvapaus on yksi vapauden lajeista, joita on siis useampia.

Sankamo (2025) on katsaus sananvapauden oikeudelliseen sääntelyyn ja erilaisiin sananvapauden rajatapauksiin.

Sananvapauteenkin liittyy erilaisia instituutioita, joiden tehtävä on tarkkailla sananvapauden tilaa eri tavoilla.

Suomalaiseen asiayhteyteen liittyy tietysti Julkisen sanan neuvosto, joka on yksi instituutioiden suomalainen ratkaisu.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yksi Sankamo (2025) esille nostama asia liittyy erilaisten verkkopalveluiden kommentointikenttiin, joita nykyään valvotaan eri tavoilla.

Minun www-sivuilla (https://www.jukkarannila.fi) ei ole kommenttikenttiä.

Yhdessä vaiheessa ajattelin laittaa omille www-sivuille kommentointimahdollisuuden, mutta kommentoinnin lomake kohtasi verkkohyökkäyksiä, joten poistin kommentoinnin lomakkeen www-sivultani.

Verkkopalveluiden kommentointikenttiin ajautuu monenlaista aineistoa, jolloin aineistojen pysyminen sananvapauden rajojen sisällä on tietysti yksi vaikea seurattava asia.

Noin periaatteessa olen hyvin laajan sananvapauden kannalla, mutta kaikessa sananvapauden mahdollistamassa viestinnässä kannattaa olla koko ajan hyvin tarkkana.

Erilaiset viestinnän ylilyönnit ovat aina yksi iso mahdollisuus.

14. tammikuuta 2026
1367: Valittu näkökulma vaikuttaa / Talous edelleenkin

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1367

Valittu näkökulma vaikuttaa hyvin paljon.

Acemoglu, D., & Johnson, S. (2023). Valta ja edistys: Tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Huntington, S. P. (2003). Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Acemoglu & Johnson (2023) jatkavat instituutioiden asian pohtimista talouden asiayhteydessä.

Hyvä esimerkki teknologian ja instituution suhteesta on Neuvostoliitossa aikanaan tehty maatalouden valtiollistaminen.

Neuvostoliitossa olisi voitu tehdä jokin muu instituution ratkaisu perustuen käytettävään maatalouden teknologiaan.

Erilaiset teknologiat tarkoittavat monimuotoisia ihmisten muodostamia kokonaisuuksia. Valittu instituution ratkaisu vaihtelee asiayhteydestä toiseen, ja mitään yhtä sääntöä ei ole olemassakaan.

Huntington (2003) ottaa näkökulmaksi kulttuurien välisen kamppailun. Tätäkin voi pitää yhtenä perusteltuna näkökulmana.

Kylmän sodan jälkeen jotkut ajattelijat olivat sitä mieltä, että liberaali demokratia voitti täydellisesti. Nyt vuosia myöhemmin voi todeta, että liberaali demokratia ei ole vallannut maailmaa täydellisesti.

Tietysti kulttuurien välillä voi olla laajaakin kaupallista toimintaa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Valittu näkökulma vaikuttaa hyvin paljon.

Onneksi en ole hirttänyt itseäni mihinkään tiettyyn taloustieteen koulukuntaan.

Daron Acemoglua käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa viitataan, että hän kuuluisi yhteen talouden koulukuntaan (NIE, new institutional economics).

Ohessa on kahden Wikipedia-artikkelin linkit asiaan liittyen.

Acemoglun ja kumppanit (katso myös edellinen merkintä 1366) perusteella voi todeta, että instituutioiden asia kannattaa pitää mielessä pohdittaessa talouden asioita.

Muitakin näkökulmia talouteen kannattaa edelleenkin tarkastella asianmukaisesti.

Daron Acemoglu
https://en.wikipedia.org/wiki/Daron_Acemoglu

New institutional economics
https://en.wikipedia.org/wiki/New_institutional_economics

14. tammikuuta 2026
Hetki ollut hiljaista

En ole hetkeen tehnyt uutta merkintää.

Olen kuitenkin valmistellut uutta kirjaa.

Kirjan tekeminen on vaatinut oman aikansa.

13. joulukuuta 2025
1366: Lisää instituutioiden asiaa / Talous edelleenkin

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1366

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2013). Miksi maat kaatuvat: Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra cognita.

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2020). Kapea käytävä: Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Viittasin Acemoglu & Robinson (2013) aikaisemmassa merkinnässä (1365).

Acemoglu & Robinson (2020) on laaja katsaus valtion, yhteiskunnan ja vapauden suhteisiin.

Ihmisten luoman yhteiskunnan toiminta on keskeinen osa valtion toiminnan järjestelyjä.

Voi olla asioihin aivan liikaa sekaantuva valtio tai sitten valtion toiminnan täydellinen puuttuminen.

Kirjassa (Acemoglu & Robinson 2020) on lukuisia esimerkkejä kummastakin ääripäästä.

JOS valtion ja yhteiskunnan välillä on toimiva ja järkevä suhde, niin vapaus pääsee kukoistamaan hyvin kapeassa käytävässä.

Vapaus taas mahdollistaa monenlaista taloudellista toimintaa, jolloin taloudellisesta toiminnasta voidaan kerätä järkevä määrä veroja valtiolle.

Tasapaino valtion ja yhteiskunnan välillä on hyvin herkkä - eli kapea käytävä edelleenkin.

Erilaisissa itsevaltaisissa järjestelmissä vapautta ei oikein tahdo olla, jolloin ei ole edes kapeaa käytävää talouden toiminnan kannalta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikaisemmin olen todennut merkinnöissä 1308 ja 1353 sekatalouden merkityksen.

Hyvin toimivassa sekataloudessa on järkevä tasapaino julkisen ja yksityisen toiminnan välillä.

Lisäksi pitää todeta toimivan kansalaisyhteiskunnan merkitys valtiollisessa toiminnassa.

Kun eri tekijät ovat järkevässä tasapainossa, niin talouskin voi kehittyä jollain järkevällä tavalla.

Acemoglu & Robinson (2013) totesivat instituutioiden merkityksen taloudellisen toiminnan kannalta.

Acemoglu & Robinson (2013) perusteella pitää todeta, että erilaiset tekniikat otetaan käyttöön jossain instituutionaalisessa asiayhteydessä. Tekniikan haltuunottoon ei ole mitään yksiselitteisiä määräyksiä, jolloin erilaiset tekniikkaan liittyvät instituutiot vaihtelevat asiayhteydestä riippuen.

Esitetyt puheenvuorot (Acemoglu & Robinson 2013, 2020) ovat hyvin mielenkiintoisia monella tavalla.

Talouden asiaa olen pohtinut seuraavissa merkinnöissä.

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1282

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1283

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1284

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1285

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1298

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1308

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1335

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1350

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1353

https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1355

11. joulukuuta 2025
1365: Erilaiset instituutiot ja uskonto?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1365

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2013). Miksi maat kaatuvat: Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra cognita.

Helo, A. (2022). Amerikan Yhdysvaltojen historia. Vantaa: Ari Helo.

Paltemaa, L., & Vuori, J. A. (2012). Kiinan kansantasavallan historian. Helsinki: Gaudeamus.

Tiittula, M. (2023). Jumalakortti: Uskonnon ja politiikan epäpyhä liitto. Helsinki: Johnny Kniga.

Viimeisin merkintä uskontoon liittyen on merkintä 1268 (31. joulukuuta 2022). Seuraavissa merkinnöissä on ollut otsikossa teksti "uskon": 208, 209, 452, 596, 702, 718, 721, 723, 730, 731, 765, 768, 796, 801, 886, 893, 1072, 1111, 1154, 1227 ja 1268.

Amerikan Yhdysvaltojen historiaa (vrt. Helo) pitäisi ymmärtää myös uskonnon kannalta. Uskontokortti (vrt. Tiittula) heilahtaa melkoisen helposti Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa ja välillä myös Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa.

Kiinan kansantasavallan historian (vrt. Paltemaa & Vuori) aikana kiinalaiset instituutiot ovat olleet erilaisten muutosten kohteena. Esimerkkinä voi mainita osakeyhtiöiden aseman kiinalaisissa asiayhteyksissä.

Acemoglu & Robinson (2013) perusteella pitää todeta instituutioiden merkitys Kiinan ja Yhdysvaltojen historiassa. Kiinan ja Yhdysvaltojen tapauksessa erilaiset instituutiot on rakennettu eri vaiheissa.

Pelkkä kova tekniikka ei siis riitä talouden toiminnassa, jolloin pelkän teknologian päälle tarvitaan erilaisia ihmisperäisiä instituutioita.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Uskontokin voi tarkoittaa erilaisia instituutioita, jotka toimivat ihmisten elämässä.

Tosin uskonnon määritelmä on erityisesti länsimainen ongelma, koska monissa asiayhteyksissä uskonto tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista elämäntapaa eikä erityisen uskonnon määrittelyä. Tähän liittyy Wikipedia-artikkelin linkki (Definition of religion).

Mitään täysin yksiselitteisiä määräyksiä erilaisille instituutioille ei siis voi määrätä.

Elämme kuitenkin erilaisten instituutioiden keskellä, ja joissain asiayhteyksissä instituutiot saattavat olla täysin itsestäänselviä ilman suurempaa pohtimista.

Instituutioiden vuoksi pitäisi kuitenkin tehdä omaehtoista ajattelua huomioiden laajemmat kokonaisuudet.

Definition of religion
https://en.wikipedia.org/wiki/Definition_of_religion

29. marraskuuta 2025
1364: Kriittinen katsaus tekoälyyn

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1364

Alkuun pitää todeta muutama lehtiartikkeli.

Storås (2025a, 5. lokakuuta). Mihinkään ei voin enää luottaa. Helsingin Sanomat, s. A28–A29.

Storås (2025a) kiinnittää huomiota tekoälyllä tuotettuun sisältöön, joka voi sisältää paljonkin erilaisia virheitä. Monesti ihmiset pitävät tekoälyä tuotettua sisältöä totena, vaikka asia ei ole niin.

Storås, N. (2025b, 18. lokakuuta). Musta laatikko. Helsingin Sanomat, s. A21.

Storås (2025b) toteaa, että emme tiedä tekoälyn sisällön toiminnasta (musta laatikko). On mahdollista ohjata tekoälyä tekemään mahdollisesti haitallisia asioita.

Pietarinen, H. (2025, 8. marraskuuta). Tekoäly tuo ja vie töitä. Helsingin Sanomat, s. A36.

Pietarinen (2025) kiinnittää huomiota tekoälyn käyttöön ohjelmoinnissa. Mahdollisesti tekoälyavusteinen ohjelmointi vaikuttaa ohjelmointityön laatuun, jolloin tulevaisuudessa ei olisi työvoiman tarvetta joillekin ohjelmoinnin osa-alueilla. Aika tietysti näyttää kehityksen.

Storås, N. (2025c, 8. marraskuuta). Laiska tekoälyn käyttö voi muuttua ”työelämän syöväksi”. Helsingin Sanomat, s. A32.

Storås (2025c) toteaa tekoälyn laiskan käytön. Mahdollisesti tekoälyn laaja (laiska?) käyttö voi rapauttaa tekoälyä käyttävien ihmisten ajattelua. Ilmeisesti tekoäly ei korvaa kaikkea ihmisen ajattelua.

Elo, E. (2025, 17. marraskuuta). Sijoittaja löysi tekoälyn piilotetun voittajan. Helsingin Sanomat, s. A26.

Elo (2025) kiinnittää huomiota mahdolliseen tekoäly-yhtiöihin kohdistuvien sijoitusten taloudelliseen kuplaan. Onko tekoäly kupla, joka on nyt täyttymässä? Puhkeaako tekoälyyn kohdistuva sijoitusten kupla jonkin ajan kuluttua? Erittäin hyviä kysymyksiä!

Chen, B. X. (2025, 17. marraskuuta). Huoli tekoälyn vaikutuksista oppimiseen kasvaa. Helsingin Sanomat, s. A22–A23.

Chen (2025) kiinnittää huomoita tekoälyn vaikutuksista oppimiseen. Artikkelissa viitataan kokeisiin, joissa on pohdittu tekoälyn vaikutusta oppimiseen. Mahdollisesti tekoälyn käyttö voi tarkoittaa vähemmän omien aivojen käyttöä.

Tämän jälkeen pitää todeta muutama kirja.

Savolainen, T. (2024). Tekoälyllä kilpailuetua: Opas johtoryhmille ja hallituksille. Helsinki: Alma Insights.

Savolainen (2024) on kirja, jossa annetaan kaikenlaisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi käytännön yrityselämässä.

Coeckelbergh, M. (2024). Miksi tekoäly nakertaa demokratiaa ja mitä sille voidaan tehdä (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Coeckelbergh (2024) pohtii ääneen tekoälyn vaikutusta demokratiaan. Alkaako tekoäly vähitellen nakertamaan demokratian perusteita?

Juuti, P. (2025). Tekoäly ja johtaminen: Kriittinen näkemys tekniikan ja ihmisen suhteesta. Helsinki: Basam Books.

Juuti (2025) on hyvin kriittinen näkemys tekoälyyn. Tekoälyn erilaiset vaikutukset on vielä nähtävä erikseen.

Coeckelbergh, M., & Gunkel, D. J. (2025). Viestivä tekoäly: Kriittinen johdanto suuriin kielimalleihin (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Coeckelbergh & Gunkel (2025) on hyvin kriittinen katsaus erilaisiin kielimalleihin. Erilaiset suuret kielimallit ovat tulleet esiin viime vuosina.

Olen aikaisemmin (merkinnät 1326 ja 1286) todennut, että itse otan aikalisän tekoälyn suhteen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä ovat tekoälyn lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin vaikutuksia?

Asia vaatii jatkossa seurantaa useamman vuoden ajanjaksolla.

Tietysti kysymys on selvä: miten tekoäly vaikuttaa ihmisiin lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä?

Tässäkin asiassa on käynnissä maailmanlaajuinen kokeilu, jota ei varsinaisesti valvo mikään yksittäinen toimija. Asiat vain tulevat esiin eri suunnista.

Elämme siis hyvin mielenkiintoisia aikoja. Mitä tulee jatkossa tapahtumaan tekoälyssä?

Kriittinen asenne tekoälyyn liittyen on tietysti hyvin perusteltua eri syistä johtuen.

20. marraskuuta 2025
1363: Keskustelu ja kiukku eri tavoin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1363

Acemoglu, D., & Robinson, J. A. (2013). Miksi maat kaatuvat: Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra cognita.

Haidt, J. (2025). Oikeamielinen: Miksi hyvät ihmiset riitelevät politiikasta ja uskonnosta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Kankkonen, T. (2025). Suuttumuksen aika: Populismin vastustamaton kutsu. Helsinki: Docendo.

Acemoglu & Robinson (2013) keskeinen huomio on erilaisten instituutioiden tarve taloudellisen elämän järjestämisessä.

Itsekin olen päätynyt samaan. Tarvitsemme hyvin järjestäytyneen (instituutiot) yhteiskunnan, jotta yksityinen sektori voi toimia tehokkaasti.

Julkiselle sektorille on oma paikkansa hyvin järjestäytyneen (instituutiot) yhteiskunnan toiminnassa.

Haidt (2025) pohtii liberaalien, konservatiivien ja libertaarien ajattelumaailmaa. Käytännössä eri ajattelijoilla on omat moraalin perusteet, mikä vaikuttaa erilaisiin mielipiteisiin.

Monessa tapauksessa tunne on vahvempi tekijä kuin varsinainen aate.

Kankkonen (2025) kuvaa suuttumuksen aikaa. Itse olen todennut, että voimakas kiukku on alkanut olla ohjaava voima erilaisissa asiayhteyksissä.

Eli voimakas kiukku voi olla suurempi tekijä kuin varsinainen aate.

Haidt (2025) perusteella pitää todeta, että ainakaan Suomessa jakaantuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin ei välttämättä toimi samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa. Suomessa poliittinen jakaantuneisuus on paljon hienojakoisempaa eri puolueiden sisällä ja välillä.

Suomessa on vuosien mittaan ollut hyvin erivärisiä hallituksia, jolloin eri hallituksiin on mahtunut hyvin erilaisia puolueita.

Edellisessä merkinnässä (1362) on asiaa äärimmäisestä ajattelusta. Hyvin voimakas kiukku voi olla osa äärimmäistä ajattelua.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sosiaalisessa mediassa voimakkaat ilmaisut ovat alkaneet olla toimintamallina.

Jotkut tiedotusvälineet ovat poistaneet kommentointimahdollisuuden omista artikkeleistaan. Käytännössä eri artikkelien kommentointikentissä esitetään hyvin voimakkaita ilmaisuja.

Sivistynyt keskustelu? Alkaako tämä olla katoavaa kansanperinnettä?

30. lokakuuta 2025
1362: Ihmisten eri tahtotilat ja äärimmäinen ajattelu

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1362

Berger, J. M. (2019). Ekstremismi (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Kahneman, D. (2012). Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Mykkänen, P. (2025). Likainen somesota: Kertomus ministeri Riikka Purran rasismikohun ympärillä käydystä somesodasta, perussuomalaisten aggressiivisesta viestintäkulttuurista ja politiikan myrkyttymisestä. Helsinki: Nemo.

Sapolsky, R. M. (2024). Määrätty: Elämä ilman vapaata tahtoa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Onko ihmisellä vapaa tahto? Tätä asiaa Sapolsky (2024) pyörittelee monelta kannalta.

Tietysti yksittäisen ihmisen ominaisuudet vaikuttavat jonkin verran vapaaseen tahtoon. Ihmisellä voi olla perintötekijöiden seurauksena erilaisia ominaisuuksia, joiden perusteella ihminen tekee omaa ajatteluaan.

Kahneman (2012) pohtii ajattelua nopeasti ja hitaasti. Me ihmiset teemme hyvin paljon nopeaa ajattelua täysin huomaamatta. Ajattelu hitaasti vaatii erityisiä ponnisteluja.

Mykkänen (2025) kuvaa sosiaalisen median erilaisia vaikutuksia erilaisissa asiayhteyksissä. Loppujen lopuksi jotkut henkilöt ja yhteisöt ovat poistuneet joistain sosiaalisen median palveluista jatkuvan asiattoman puheen vuoksi. Osasta voidaan puhua vihapuheesta, johon liittyy väärien väittämien levittäminen.

Berger (2019) on katsaus äärimmäiseen ajatteluun (ekstremismi). Asian määrittely on ollut hyvin vaikeaa, vaikka äärimmäistä ajattelua esiintyy erilaisissa asiayhteyksissä.

Yksi osa äärimmäistä ajattelua on erilaiset väkivallanteot eri kohteisiin. Yksi osanongelma on (ns.) yksinäiset sudet, jotka seuraavat äärimmäistä ajattelua erilaisissa asiayhteyksissä. Yksinäiset sudet voivat sitten tehdä erilaisia väkivallantekoja eri kohteisiin, jolloin yksinäisten susien väkivallantekojen ennakkoarviointi etukäteen on hyvin vaikeaa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko ihmisellä vapaa tahto? Erittäin hyvä kysymys!

Äärimmäisen ajattelun omaksuminen vaatii saman viestin toistamista moneen kertaan, jolloin äärimmäinen ajattelu ei synny hetkessä.

Toisaalta tiedämme hyvin nykyajasta, että on mahdollista ympäröidä itsensä vain yhtä tiettyä viestiä toistavilla sähköisten palveluiden ratkaisuilla. Päälle voidaan lisätä hyvin voimakas tunnepitoisuus viestinnässä.

Aärimmäinen ajattelu voi siis johtaa erilaisiin väkivallantekoihin. Tämän asian kanssa joudumme jatkossakin elämään.
Päivitys 11.12.2025: En tässä kohtaa rajannut äärimmäistä ajattelua mihinkään erityiseen luokkaan, koska äärimmäistä ajattelua esiintyy hyvin erilaisissa asiayhteyksissä.

27. lokakuuta 2025
1361: Täysin päinvastoin? Kuntauudistus (xliii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1361

Pääkirjoitus. (2025, 16. lokakuuta). Puolueiden sopi velkajarrusta luo uskoa talouden tasapainotukseen. Ilkka-Pohjalainen, s. 12.

Ilkka-Pohjalainen korostaa pääkirjoituksessaan, että velkajarrun sopiminen on todella tarpeen. Nykyisin olemme velkaannuttaneet valtiota todella paljon.

Varmaankin jokainen meistä on sitä mieltä, että valtiota ei pidä velkaannuttaa enempää. Velkaantumisen estämisen keinoista taitaa olla erilaisia näkemyksiä.

Velkaantumisen estäminen ja velkajarru taitaa olla seuraavien eduskuntavaalien keskeinen keskustelun kohde. Aika näyttää.

Heikkilä, R. (2025, 16. lokakuuta). "Vastuunkantoa, THL ja ministeriö". Ilkka-Pohjalainen, s. 3.

Rajakorpi, H. (2025, 16. lokakuuta). Terveydenhuollon rahoituksen perusteista. Ilkka-Pohjalainen, s. 12.

Heikkilä (2025) ja Rajakorpi (2025) perusteella pitää todeta, että erilaiset potilastietojärjestelmät tuottavat erilaista tietoa järjestelmästä riippuen. Tämä on täysin ymmärrettävää, koska potilastietojärjestelmiä tekevät erilaiset toimijat.

Itse olen ehdottanut vain yhden kansallisen potilastietojärjestelmän kehittämistä, jolloin eri hyvinvointialueille voitaisiin asentaa yhdessä kehitetty potilastietojärjestelmä. Paras ratkaisu olisi, että yhtä kansallista potilastietojärjestelmää kehitettäisiin voittoa tuottamattoman säätiön suojissa.

Erilaiset potilastietojärjestelmät tulevat vastaan erilaisten tilastointien asiayhteydessä. Haasteena on potilastietojärjestelmien erilaisuus, jolloin täsmälleen samojen tietojen toimittaminen erilaisista potilastietojärjestelmistä ympäri Suomen on tietysti täysin oma haasteensa.

Leiviskä, P. (2025, 16. lokakuuta). Hallintokulut voivat nousta. Ilkka-Pohjalainen, s. 4.

Leiviskä (2025) perusteella pitää todeta, että kuntien ja kaupunkien omistamien yhtiöiden suuntaaminen vapaasti kilpailutettavaksi voikin olla hyvin vaikea tehtävä käytännössä. Mahdollisesti kuntien ja kaupunkien kannattaa siirtää omistettujen yhtiöiden joitain tehtäviä omaksi toiminnaksi; ei siis vapaasti kilpailutetuksi toiminnaksi. Siirto takaisin omaksi toiminnaksi tarkoittaa kuntien ja kaupunkien henkilöstön lisäämistä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mikä tulee menemään täysin päinvastoin hyvinvointialueiden uudistuksessa?

Lisäksi voi todeta, että kuntien hoitoon jäi tietyt asiat hyvinvointialueiden uudistuksessa.

Mikä tulee menemään täysin päinvastoin kunnille jääneiden tehtävien hoidossa?

(Joidenkin) asioiden meneminen täysin päinvastoin suunnitelmaan nähden on jonkinlainen luonnonlaki.

19.10.2025

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_185

Tekemäni kirjoitus on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Lyhyt_katsaus_kaytettavyyden_testaamiseen_versio_3.pdf

6. lokakuuta 2025
1360: Yhteiskunnan mallit ja rikollisuus / Taksiasiat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1360

Ohessa on kaksi linkkiä. Toinen on Suomen taksiliiton kannanotto HS:n mielipidepalstalla. Toinen on HS:n pääkirjoitus taksiasiasta.

Saarinen, S. (2025, 20. syyskuuta). Hallituksen taksiuudistus umpisolmussa. Helsingin Sanomat, s. A11.

Halonen, E. (2025, 27. syyskuuta). Verottaja asettui perussuomalaisten ja Lulu Ranteen kannalle taksilaista. Helsingin Sanomat, s. A13.

Lehtijutuista selviää, että pakollisista taksamittarista on tullut kiistakapula hallituksen (Orpo) sisällä.

Merkinnässä 1351 käsittelen taksiasiaa.

Loppujen lopuksi pitää todeta, että pakollinen taksamittari voisi olla hyvä lähtökohta taksiliikenteen ongelmien ratkaisuksi.

Nykyisissä malleissa luotetaan siihen, että taksiliikennettä tekevät henkilöt luovuttavat vapaaehtoisesti kaikki taksiliikenteeseen liittyvät tiedot.

Kun asiat taksiliikenteessä eivät mene suoraan taksamittarin kautta, niin eri kohdissa on mahdollista hoitaa asiat verottajalta piilossa.

Aikaisemmin olen kirjoittanut erilaisista yhteiskuntainsinööreistä, joiden yksinkertaiset mallit eivät kuitenkaan toimi todellisuudessa.

Taksiasiaa pitäisi tarkastella rikollisuuden torjunnan kannalta.

Erilaisissa yksinkertaisissa yhteiskunnan malleissa ei oteta huomioon rikollisuutta.

Erilaisissa taksiliikenteen valvontaiskuissa on paljastunut kaikenlaisia puutteita. Osasta voidaan puhua selvästä rikollisuudesta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikaisemmissa merkinnöissä (vrt. merkinnät 1308 ja 1353) olen kirjoittanut sekataloudesta, jolloin yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla on paikkansta talouden toiminnassa. Tässä kohtaa pitää todeta herkät tasapainotilanteet yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä.

Taksiliikenteessä pakollinen taksamittari mahdollistaisi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoiminnan.

Taksamittari ilmoittaisi erilaiset tiedot suoraan verottajalle ilman erilaisia välikäsiä. Taksamittari ilmoittaisi erilaiset tiedot suoraan yritysten kirjanpitoon.

Luvanvaraisuus taksiliikenteessä olisi takaamassa erilaisia vähimmäisehtoja.

Taksamittaria vastaava muu laite? Mitä nämä voisivat olla?

Lipas taksamittereiden suhteen on kerran aukaistu, jolloin nämä muut laitteet ovat tulleet käyttöön.

Taksiliikenteen palauttaminen takaisin pakolliseen taksamittarin käyttöön on tietysti poliittisesti hyvin vaikea asia.

Luottamus taksi­alaan syntyy yksi kyyti kerrallaan
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011513719.html

Taksiuudistuksen tekijät teippaavat omaa luomustaan
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011505606.html

2. lokakuuta 2025
1359: Valtakunnanpolitiikka on aikamoista vääntöä

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1359

Luin muutaman kirjan koskien lähihistorian politiikkaa. Lähihistoria tarkoittaa muutamaa vuosikymmentä taaksepäin.

Aho, E. (2020). 1991: Mustien joutsenten vuosi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Aho, E. (2022). 1992: Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Liikanen, E. (2021). Komissaari. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Soininvaara, O. (2024). Voittoja ja tappioita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.

Lipponen, P. (2014). Murrosten aika: Muistelmat 1979-1995. Helsinki: WSOY.

Lipponen, P. (2025). Valtionhoitaja: Muistelmat 1995-2024. Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö.

Hauvonen, R. (2015). Koivisto Kekkosta kaatamassa: Mauno Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. Helsinki: Paasilinna.

Heikkilä, M. (2024). Sauli: Ratkaisevat hetket. Helsinki: Readme.fi.

Hassi, S. (2018). Mannerheim-solki ja punalippu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Hassi, S. (2025). Uhma ja intohimo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Kirjoitushetkellä Hassi (2025) on vielä osaksi lukematta.

Miksi Esko Ahon hallitus toimi vuosina 1991-1992 niin kuin se toimi?
Miten Suomen ensimmäinen komissaari Euroopan komissiossa hoiti asiat?
Vihreiden oma erityinen historia.
Mitä Paavo Lipposen johtamat hallitukset tekivät?
Miten Mauno Koivisto päätyi tasavallan presidentiksi?
Ketkä olivat kaatamassa Koiviston hallitusta?
Miten Sauli Niinistö päätyi tasavallan presidentiksi?
Satu Hassi oli monen muun tavoin taistolainen, mutta irtosi taistolaisuudesta.
Miksi vihreät lähtivät erivärisiin hallituksiin?

Mainittujen kirjojen aikaväli huomioi osaksi Neuvostoliiton kaatumisen.

Moskovan kortti oli aina välillä käytössä ennen Neuvostoliiton kaatumista.

Mainittujen kirjojen aikaväli huomioi osaksi Suomen liittymisen Euroopan Unioniin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Valtakunnanpolitiikka on aikamoista vääntöä - näin täytyy todeta kirjojen perusteella.

Kirjojen perusteella voi todeta erilaisten poliitikoiden mediasuhteet, jotka ovat aaltoilleet eri tavalla eri vaiheissa.

Toisaalta Euroopan Unionin päätöksenteko on myös aikamoista vääntöä.

Sinänsä on mielenkiintoista lukea eri teoksia, ja pohtia poliittista historiaa kirjojen perusteella.

Nykyisen Suomen hallituksen (Orpo) osalta voi todeta, että erilaiset muistelmat ovat vielä tekemättä.

Miksi Orpon hallitus toimii niin kuin se toimii?

Eli luettavaa jää tulevaisuuteen.

30. syyskuuta 2025
1358: Rahan teknologia ja rahan tulevaisuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1358

Prasad, E. S. (2022). Rahan tulevaisuus: Miten digitaalinen mullistus muuttaa valuuttoja ja rahoitusta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Luin tosiaan Prasad (2022).

Rahaan liittyvä teknologia on vääjäämättä muuttumassa tietotekniseksi.

Miten rahan tietoteknistyminen on huomioitava jatkossa?

Prasad (2022) perusteella pitää todeta, että erilaiset tietotekniset testiympäristöt (hiekkalaatikko) voisivat olla tie eteenpäin.

Tietoteknisessä testiympäristössä (hiekkalaatikko) voitaisiin arvioida tarvittavan säätelyn määrää ja laatua.

Tietotekniikka aiheuttaa aina erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia, jolloin tietotekniset testiympäristöt (hiekkalaatikko) mahdollistaisivat erilaisten sivuvaikutusten arvioinnin.

Linkitetyssä uutisessa todetaan, että yhdeksän eurooppalaista pankkia yhdistää voimansa vakaavaluutan liikkeeseenlaskussa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Raha tarvitsee toimikseen erilaisia ihmisten muodostamia järjestelmiä.

Rahan tietoteknistyminen tarkoittaa uusia ihmisten muodostamia järjestelmiä.

Vielä emme tiedä täsmälleen, että millaisia ihmisten muodostamia järjestelmiä on jatkossa kehitettävä rahan vuoksi.

Elämme siis hyvin mielenkiintoisia aikoja.

Yhdeksän johtavaa eurooppalaista pankkia yhdistää voimansa vakaavaluutan liikkeeseenlaskussa
https://www.sttinfo.fi/tiedote/71477445/yhdeksan-johtavaa-eurooppalaista-pankkia-yhdistaa-voimansa-vakaavaluutan-liikkeeseenlaskussa

18. syyskuuta 2025
1357: Narsismi, psykopatia ja muut henkiset tilat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1357

Babiak, P., & Hare, R. D. (2007). Käärmeet liituraidassa: Psykopaatit työelämässä (M. Hentunen & P. Haapoja, Käänt.). Helsinki: Koobra.

Crompton, S. (2009). Rakastuin narsistiin (A. Ali-Raatikainen, Käänt.). Helsinki: Minerva Kustannus Oy.

Häkkänen-Nyholm, H. (2018). 100 kysymystä narsismista. Helsinki: Readme.fi.

Edellä mainittujen kirjojen perusteella voi todeta, että henkisinä tiloina narsismi ja psykopatia eroavat toisistaan eri tavoilla.

Väestöstä jokin prosenttiosuus on narsisteja ja psykopaatteja.

Miten ihmiset sitten suhtautuvat narsistin ja psykopaatin käyttäytymiseen?

Näyttäisi siltä, että ensivaikutelmana narsisti ja psykopaatti tekevät hyvän ensivaikututelman.

Ensivaikututelma vaikuttaa monesti muiden ihmisten tuomioon jostain ihmisestä. Ensivaikututelmaan luotetaan monesti liikaa, jolloin ihmisen muut tekijät jäävät huomiotta.

Ajan mittaan narsistin ja psykopaatin käyttäytyminen muuttuu hyvästä ensivaikutelmasta huolimatta toisenlaiseksi käyttäytymiseksi.

Käytännössä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa narsistit ja psykopaatit ottavat itselleen johtavan aseman.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Muut henkiset tilat?

Narsistin ja psykopaatin käyttäytymisen vuoksi ihmiset suhtautuvat erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin eri tavoilla.

Vielä ei tiedetä, että mistä narsismi ja psykopatia oikeasti johtuvat. Erilaisia valistuneita arvauksia on esitetty, joten asia vaatii lisää selvittämistä.

Kaikenlaisten yhteisöjen palkatessa ihmisiä pitäisi siis arvioida, että ovatko jonkin työn hakijat narsisteja tai psykopaatteja. Käytännössä tämä on tietysti hyvin vaikea tehtävä.

Lyhyesti todeten narsisti tai psykopaatti jossain (työ)yhteisössä aiheuttaa loppujen lopuksi kaikenlaisia ongelmia.

Mitä olisivat hyväksi havaitut keinot narsistin tai psykopaatin tunnistamiseen?

Tuohon kysymykseen en vielä tiedä vastausta, joten asia vaatii luonnollisesti seurantaa.

17. syyskuuta 2025
17.9.2025: Uusi alasivu perustettu: artikkeliarvioita

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/artikkeliarvioita.html

Perustin uuden alasivun, jolla on itse tehtyjä artikkeliarvioita.

14. syyskuuta 2025
1356: Vanhan kansan PHP?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1356

Ohessa on linkki toiminnanohjausjärjestelmien listaan.

Kiinnitän huomiota avoimiin ratkaisuihin.

Vain yksi ratkaisu mainitsee PHP:n tekniikkana, eli Dolibarr.

Muuten on paljon Java- ja Python-tekniikoiden toteutuksia. Perl-ratkaisuja löytyy yksi, eli LedgerSMB.

Java: Adaxa Suite, Adempiere, Compiere, iDempiere, Kuali, metasfresh.
Python: ERP5, ERPNext, Odoo, Tryton,

TIOBE Index osoittaa PHP:n nousun ja laskun; linkki on ohessa.

Vuonna 2004 PHP alkoi nousemaan suosiossa, ja se vaikutti omana aikanaan leviävän hyvin nopeasti moneen paikkaan.

Kirjoitushetkellä TIOBE Index osoittaa Pythonin nousseen suosiossa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kolmas linkki on Wikipedia-artikkeliin, joka listaa sisällönhallintajärjestelmiä. Avoimien ratkaisujen listassa on paljon PHP:n päälle rakennettuja järjestelmiä.

Sisällönhallintajärjestelmistä Drupal, Joomla ja WordPress perustuvat edelleenkin PHP-tekniikkaan.

Onko PHP sitten vanhan kansan ohjelmointikieli?

Näyttäisi siltä, että joissain tarkoituksissa PHP on edelleen hyvien ratkaisujen joukossa.

Eri tapauksissa väki vain käyttää erilaisia PHP:n päälle rakennettuja järjestelmiä pohtimatta sen kummemmin järjestelmän ohjelmointikieltä.

List of ERP software packages
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ERP_software_packages

TIOBE Index: PHP
https://www.tiobe.com/tiobe-index/php/

List of content management systems
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_content_management_systems

14. syyskuuta 2025
1355: Voiko kaiken mitata taloudellisesti?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1355

Olen lukenut huiloohommina muutaman talouden tieteitä käsittelevän kirjan.

Suoniemi, J. (2025). Talouden harhaluulot ja niiden ratkaisut. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Avara.

Suoniemi (2025) luettelee joukon erilaisia talouden väittämiä (50 kpl) ja sitten omia vastauksiaan näihin talouden väittämiin. Kirjan lopussa Suoniemi (2025) luettelee joukon talouden ajattelijoita, jotka ovat vaikuttaneet taloustieteisiin.

Aiemmin kysyin (merkintä 1350) seuraavan kysymyksen: Onko uusklassinen taloustiede enemmän uskonto ja vähemmän tieteenala?

Kysymys: Onko kaikki taloustiede enemmän uskontoa ja vähemmän tieteenalaa?

Lindholm, C. K. (2016). Viis taloudesta!: 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin. Tampere: Vastapaino.

Lindholm (2016) esittelee viisi talouden myyttiä, jotka tuhoavat hyvinvoinnin. Lindholm (2016) on mielenkiintoinen pamfletti yleisellä tasolla.

Holten, E. (2025). Kuluerä: Mikä on hoivan arvo (A. Skogster, Käänt.). Helsinki: Gummerus.

Holten (2025): mistä edes aloittaisi? Asiaa olisi hyvin paljon.

Luin tosiaan Holten (2025), joka esittää hyvin paljon kritiikkiä vallitsevaa taloustiedettä kattaen useamman vuosisadan ajan.

Voiko kaiken mitata yksinkertaisesti ja taloudellisesti?
Ovatko kaikki asiat tosiaan mitattavissa markkinoiden toimintana?
Ovatko kaikki asiat tosiaan mitattavissa rahana?

Holten (2025) esittää talouden, joka toimii virallisten bruttokansantuotteen tilastojen varjossa.

Iso osa tästä bruttokansantuotteen tilastojen varjossa toimivasta taloudesta on naisten pyörittämää hoivan toimintaa.

Mikä on hoivan arvo? Holten (2025) toteaa, että hoiva tuottaa paljon asioita, jotka sitten tuottavat paljon hyvää.

Näitä hoivan tuottamia asioita ei voi mitata vain taloudellisesti markkinoiden toimintana, mikä aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia käytännön elämässä

Partanen, A. (2016). Pohjoinen teoria kaikesta (S. Heino, Käänt.). Helsinki: Tammi.

Partanen (2016) on hyvin viiltävä analyysi Yhdysvaltojen ja pohjoismaiden hyvinvointivaltion eroista. Partanen on arvioitu merkinnässä 1255.

Yhdysvalloissa moni asia on yksityistetty, jolloin yksittäisen ihmisen sairastuminen voi aiheuttaa taloudellisen konkurssin.

Suomessa on erilaisia hyvinvointivaltion osasia, joita ei ole ainakaan vielä yksityistetty.

Jos ajattelee Jalasjärven (nykyisin osa Kurikan kaupunkia) tapaista aluetta, niin on monia palveluita, joiden takana on kaupunki eli julkinen sektori.

Esimerkkinä voi mainita päiväkodin ja vesilaitoksen. Päiväkoti mahdolistaa monen ihmisen työskentelyn kodin ulkopuolella. Vesilaitos taas tarjoaa hyvää puhdasta vettä, jonka hyödyt ovat moninkertaisia hyvin maltillisiin vesilaskuihin nähden; nykyisin hyvin harva suomalainen kuolee saastuneeseen juomaveteen kuntien ja kaupunkien vesilaitosten alueella.

Jos ajattelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, niin moni hyvinvointialueen tarjoama palvelu tuottaa enemmän hyötyjä kuin voisi äkkiseltään arvioida.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Erilaisissa talouden malleissa ihmettelen yritysten syntyyn ja häviämiseen liittyvää ajattelua.

Eri malleissa yrityksiä syntyy nousukaudella ja häviää laskukaudella ilman kummempia perusteluita.

Noin vain itsekseen yrityksiä syntyy? Noin vain itsekseen yrityksiä häviää?

Jos ajattelee jotain Jalasjärven (nykyisin osa Kurikan kaupunkia) tapaista aluetta, niin monet toimivat yritykset Jalasjärvellä ovat käyneet läpi lasku- ja noususuhdanteita.

Sheth, J., & Sisodia, R. (2002). The rule of three: Surviving and thriving in competitive markets. New York: Free Press.

Sheth & Sisodia (2002) esittelevät kolmen säännön, jolloin jollekin markkinalla muodostuu kolme markkinajohtajaa ja sitten pieni joukko erikoistujia.

Jonkin markkinan johtavat yritykset (esimerkiksi 3 kpl) ovat eri vaiheissa läpikäyneet erilaisia talouden myrskyjä, jolloin ne ovat selvinneet muiden yritysten kaatuessa ympäriltä talouden myrskyjen aikana.

Kun markkina on keskittynyt kolmeen johtajaan, niin uusien pienten yritysten nousu suuriksi yrityksiksi on todella vaikeaa.

Sinänsä on hyvä, että en ole hirttänyt itseäni kiinni jonkin talouden tieteen koulukuntaan tai joihinkin talouden ajattelijoihin. Ohessa on linkki Wikipedia-artikkeliin, joka esittele talouden tieteiden koulukuntia. Talouden tieteiden koulukuntia riittää moneen lähtöön.

Aiemmin olen todennut, että sekataloudessa (vrt. merkinnät 1308 ja 1353) pitäisi katsoa jokainen toiminta järkevästi pohtien yksityisen monopolin ja julkisen monopolin kannalta. Yksityiset monopolit aiheuttavat aina välillä kaikenlaisia ongelmia verrattuna julkiseen monopoliin.

Jako yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä perustuu hyvin herkkään tasapainoon, jolloin on mahdollista tehdä äkkivääriä ratkaisuja, jotka oikeasti sotkevat yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tehokasta toimintaa eri tavoilla.

Osa malleista olettaa, että talous itsekseen pyörivä luonnonlakien mukainen järjestelmä, johon pitää koskea mahdollisimman vähän.

Talous on täysin ihmisten keksintö, jolloin talouteen voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja, jolloin talous ei ole vain itsekseen pyörivä järjestelmä jonkinlaisten talouden luonnonlakien mukaisesti.

Hylätkäämme hyvin yksinkertaiset talouden mallit, sillä maailma on hyvin monimutkainen paikka.

Wikipedia: Schools of economic thought
https://en.wikipedia.org/wiki/Schools_of_economic_thought

10. syyskuuta 2025
1354: Tyhmää työelämää / moniajo (lxvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1354

Moisala, M. (2025). Tyhmä työelämä / kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Moisala (2025) tuli luettua. Tähän kohtaan voi kopioida hänen teesinsä ja antiteesinsä koskien ajatustyötä.

Teesi 1: Kohtele ajatustyöläisen aivoja koneena.
Antiteesi 1: Aivojaan saa ladata työaikana.
Teesi 2: Tee itsestäsi heinäsirkkamieli.
Antiteesi 2: Keskittymiskyvyn vaaliminen on kilpailuetu.
Teesi 3: Älä salli tunteita työpäivän aikana.
Antiteesi 3: Ajatustyöläinen tarvitsee tunnetaitoja.
Teesi 4: Oleta kaikkien aivojen toimivan samalla tavalla.
Antiteesi 4: Työelämän tulisi olla yksilöllisempää.

Ajatustyöläisen aivoja pitäisi lepuuttaa aina välillä jo työpäivän aikana, mutta tätä vastassa on monenlaisia huonoja käytäntöjä.

Kaikenlainen moniajon yrittäminen vain pahentaa tilannetta.

Aikaisemmin olen todennut monesti, että ihminen pystyy keskittymään kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan; kaikki muu on puppupuhetta.

Kaikeksi onneksi omaa keskittymiskykyä voi kehittää, ja kirjassa on hyviä käytännön neuvoja kadonneen keskittymiskyvyn palauttamiseksi.

Tunteet ja työ: ovatko nämä täysin erillään toisistaan? Tunnetaitojaan voi kehittää eri tavoin, jolloin vaikeatkin tunteet voidaan käsitellä asianmukaisesti hyvässä yhteistyössä.

Yksilöllistäminen on iso haaste, mutta ei mahdotonta toteuttaa. Ainakin voidaan yrittää huomioida yksilöllisiä eroavaisuuksia eri henkilöiden välillä.

Yksi voi arvostaa enemmän omissa oloissaan työskentelyä, ja joku toinen voi arvostaa enemmän ryhmätyötä. Kumpikin asia olisi hyvä huomioida asianmukaisesti.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ajatustyö on nykyisin monen henkilön työn keskeinen osa.

Tyhmää työelämää on erilaiset huonot käytännöt, jotka nykyisin haittaavat ajatustyöläisen tehokasta ajattelutyötä.

5. syyskuuta 2025
1353: Sekatalous / Talous on ihmisen keksintö

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1353

Merkinnässä 1308 pohdin sekatalouden merkitystä ihmisten toiminnassa.

Linkkilistassa on seuraavat aiheet:
* huoltovarmuus
* sähkönsiirron hinta ja sähkönsiirron monopoliasema
* vesihuollon yksityistämisen huono ajatus.

Lyhyesti todetan sähkön siirtoverkkojen ja vesihuollon verkkojen linjat on vedetty maastoon tasan yhden kerran.

Aikaisemmin olen monet kerrat todennut, että linjojen yksityistäminen on hyvin huono ajatus.

Tämän perusteella sähkön siirtoverkkojen yksityistäminen on ollut huono käytännön kannalta.

Kaikeksi onneksi vesihuollon verkkojen yksityistämistä ei ole toteutetttu Suomessa ainakaan laajassa mittakaavassa.

Jotkut puhuvat luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole mitenkään väärin sanottu.

Tarkasti ottaen jonkin toiminnan tekniset erityispiirteet pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä.

Toiminnan tekniset erityispiirteet määrittelevät omalta osaltaan, että kannattaako toiminta pitää yksityisenä toimintana vai kannattaako toiminta pitää julkisena toimintana.

Asian ymmärtäminen oikein riippuu kunkin toiminnan erityispiirteistä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Merkinnässä 1308 totean, että meillä sekatalouden kannattajilla on vaikeaa nykyisessä mediaympäristössä

Kaikenlainen äkkiväärä ajattelu leviää ilman tarkempaa pohdintaa eri suunnissa.

Sekataloudessa pitää katsoa erikseen jokainen toiminta julkisen monopolin ja yksityisen monopolin kannalta.

Kaikenlainen yritystoiminta tapaa keskittyä erilaisilla tavoilla, joten jokaista toimintaa kannttaa tarkastella yritystoiminnan keskittymisen kannalta.

Oman arvion mukaan yksityinen monopoli herättää enemmän kiukkua kuin julkinen monopoli, koska yksityinen monopoli voi nostaa toiminnan hinnan melkoisen korkealle.

Toisaalta huoltovarmuus pitäisi ottaa huomioon kaikkien toimintojen asiayhteydessä.

Suomessa on tehty töitä huoltovarmuuden eteen, mutta huoltovarmuus ei ole ykkösasia monen poliittisen mielipidevaikuttajan asialistalla.

Talous on ihmisen keksintö. Ihmiset ovat laittaneet erilaisia rajoja eri toiminnoille, jolloin täysin vapaat markkinat ilman minkäälaista säätelyä ei ole koko totuus.

Monesti tarvitaan jotain järkevää säätelyä jollain yksittäisellä markkinalla.

Hyvä esimerkki säätelystä on suomalainen yrityksien ja yhteisöjen rekisteri; eli yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ).

Yrityksillä on hyvin paljon toimintavapautta yrityksen rekisteröinnin jälkeenkin, mutta rekisteröityä yritystä koskevat erilaiset lait ja asetukset.

Säätelyn määrä ja laatu on tietysti pohdittava erikseen jokaisen toiminnan kohdalla. Monesti säätely voi olla hyvin kevyttä, jolloin ei tarvita valtavia lakipaketteja jokaisen toiminnan kohdalle.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-27-linkit.html#aihe_1353

4. syyskuuta 2025
4.9.2025: Uusi alasivu perustettu: luettuja kirjoja

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/kirjoja.html

Perustin uuden alasivun, joka listaa luettujen kirjojen listan aikajärjestyksessä.

Edellä mainitulta www-sivulta löytyy PDF-tiedosto, jossa on lista luetuista kirjoista aikajärjestyksessä.

3. syyskuuta 2025
1352: Aivojen arvoitukset, tietotekniikka ja työuupumus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1352

Eagleman, D. (2012). Incognito: Aivojen salattu elämä (J. Kankaanpää, Käänt.). Helsinki: Avain.

Eagleman (2012) kuvaa hyvin aivojen valtavaa monimutkaisuutta.

Aivoissa on hyvin paljon erilaisia alueita, joiden toimintaa emme vielä ymmärrä kunnolla.

Toisaalta voisi pohtia oman itsen tietoisuutta, joka on yhdessä enemmän kuin aivojen osien yhteydet.

Onko ihmisellä oma vapaa tahto? Tuota kysymystä on pohdittu jo vuosikymmeniä.

Gassen, R. (2022). Digitaalinen työympäristö: Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Helsinki: Alma Talent.

Gassen yrittää ohjata meitä tekemään tietotekniikkaa, joka olisi ihmisten ehtojen mukaista.

Nykyisin on paljon tietotekniikkaa, jota ei ole tehty ihmisten ehtojen mukaiseksi.

Karjalainen, M. (2020). Jaksamisen rajat: Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Helsinki: Basam Books.

Karjalainen (2020) kuvaa psykososiaalista kuormitusta ja työuupumusta.

Yksi kuormitusta aiheutta tekijä on luonnollisesti tietotekniikka, joka voi vaatia käyttäjältä paljonkin tekemistä, jonka järkevyyttä voidaan epäillä.

Hakala, J. T. (2006). Informaatiohyöky: Tiedon ja osaamisen hallinta työelämässä. Helsinki: Gaudeamus.

Hakala (2006) kuvaa globalisaatiota, tietoa, tiedon hallintaa, luovuutta ja globalisaatiota.

Tietysti yksi osa informaatiohyökyä on kaikenlainen tietotekniikka, jonka määrä on lisääntynyt, mutta laadun suhteen voidaan olla hyvinkin kriittisiä.

Pirkkalainen, H. & Markus Salo. (2022). Teknostressin vähentäminen on usein vaivalloista mutta mahdollista. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 138(11), 965–966.

Yksi termi on teknostressi (vrt. Pirkkalainen & Salo (2022), jonka taustalla on kaikenlainen tietotekniikka.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Turhan tietotekniikan alas repiminen?

Lyhyesti todeten nykyaikaisessa toimintaympäristössä alkaa olla liikaa tietotekniikkaa, jota siis voitaisiin repiä alas.

3. syyskuuta 2025
1351: Taksamittarilla vai ilman? / Taksiuudistus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1351

Linkkilistassa on eri-ikäisiä linkkejä, jolloin on linkkejä Suomen eri hallitusten alaisiin uutisiin.

Sekä Marinin hallitus että Orpon hallitus on pohtinut taksiliikenteeseen liittyviä ongelmia.

Itse olen ilmoittanut omia kannanottoja lausunnossa 155.

FI: Lausunto 155: Perusteltuja näkemyksiä tehdystä taksiuudistuksesta
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155

Taksiuudistuksen taustat löytyvät Sipilän hallituksen alaisista toimenpiteistä.

Moni asia kiertyy taksamittarin ympärille.

Mikä on muu laite kuin taksamittari?

Nämä muut laitteet ovat aiheuttaneet kaikenlaisia ongelmia taksiliikenteeseen liittyen.

Asiaan liittyen on järjestetty lausuntopyyntöjä ainakin kahdessa eri vaiheessa; linkit löytyvät linkkisivulta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Taksamittarilla vai ilman?

Oman arvion mukaan taksamittari olisi oltava pakollinen osa taksiliikennettä.

Taksamittarilla olisi paljon etuja verrattuna nykytilanteeseen.

Esimerkiksi erilaiset tilastot voitaisiin ajaa taksamittarien avulla ilman suurempia ongelmia.

LIsäksi taksamittari mahdollistaisi kaikenlaiset ilmoitukset suoraan verottajalle ja suoraan yrityksen kirjanpitoon.

Taksamittarin avulla tulostetut taksikyydin kuitit olisivat asianmukaisia. Esimerkiksi taksin yrityskäyttäjät voisivat viedä taksamittarilla tulostetut taksikyydin kuitit oman kirjanpitäjän luokse osana matkalaskua.

Olisiko taksamittari sitten iso este alalletulolle? Tuohon kysymykseen on esitetty erilaisia vastauksia.

Olisiko taksiliikenteen oltava luvanvaraista vai ilmoituksenvaraista liiketoimintaa?

Itse olen eri vaiheiden päätynyt luvanvaraisuuden kannalle.

Luvanvaraisuus, lupien vähimmäisehdot ja taksamittari asettaisivat alimmat vaatimukset taksiliikenteelle, joka voisi kuitenkin olla lähellä tavanomaista yritystoimintaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-27-linkit.html#aihe_1351

Arkistosivu 27 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html

Arkistosivu 27 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1351.

Arkistosivu 27:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html

Arkistosivu 26 on jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

Arkistosivu 26 on nyt päivittynyt merkintään 1350 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.