Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 27.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1351-1400.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

2. lokakuuta 2025
1359: Valtakunnanpolitiikka on aikamoista vääntöä

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1359

Luin muutaman kirjan koskien lähihistorian politiikkaa. Lähihistoria tarkoittaa muutamaa vuosikymmentä taaksepäin.

Aho, E. (2020). 1991: Mustien joutsenten vuosi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Aho, E. (2022). 1992: Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Liikanen, E. (2021). Komissaari. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Soininvaara, O. (2024). Voittoja ja tappioita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.

Lipponen, P. (2014). Murrosten aika: Muistelmat 1979-1995. Helsinki: WSOY.

Lipponen, P. (2025). Valtionhoitaja: Muistelmat 1995-2024. Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö.

Hauvonen, R. (2015). Koivisto Kekkosta kaatamassa: Mauno Koiviston nousu valtion johtoon lehdistön, muistelmien ja historiankirjoituksen kuvaamana. Helsinki: Paasilinna.

Heikkilä, M. (2024). Sauli: Ratkaisevat hetket. Helsinki: Readme.fi.

Hassi, S. (2018). Mannerheim-solki ja punalippu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Hassi, S. (2025). Uhma ja intohimo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Kirjoitushetkellä Hassi (2025) on vielä osaksi lukematta.

Miksi Esko Ahon hallitus toimi vuosina 1991-1992 niin kuin se toimi?
Miten Suomen ensimmäinen komissaari Euroopan komissiossa hoiti asiat?
Vihreiden oma erityinen historia.
Mitä Paavo Lipposen johtamat hallitukset tekivät?
Miten Mauno Koivisto päätyi tasavallan presidentiksi?
Ketkä olivat kaatamassa Koiviston hallitusta?
Miten Sauli Niinistö päätyi tasavallan presidentiksi?
Satu Hassi oli monen muun tavoin taistolainen, mutta irtosi taistolaisuudesta.
Miksi vihreät lähtivät erivärisiin hallituksiin?

Mainittujen kirjojen aikaväli huomioi osaksi Neuvostoliiton kaatumisen.

Moskovan kortti oli aina välillä käytössä ennen Neuvostoliiton kaatumista.

Mainittujen kirjojen aikaväli huomioi osaksi Suomen liittymisen Euroopan Unioniin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Valtakunnanpolitiikka on aikamoista vääntöä - näin täytyy todeta kirjojen perusteella.

Kirjojen perusteella voi todeta erilaisten poliitikoiden mediasuhteet, jotka ovat aaltoilleet eri tavalla eri vaiheissa.

Toisaalta Euroopan Unionin päätöksenteko on myös aikamoista vääntöä.

Sinänsä on mielenkiintoista lukea eri teoksia, ja pohtia poliittista historiaa kirjojen perusteella.

Nykyisen Suomen hallituksen (Orpo) osalta voi todeta, että erilaiset muistelmat ovat vielä tekemättä.

Miksi Orpon hallitus toimii niin kuin se toimii?

Eli luettavaa jää tulevaisuuteen.

30. syyskuuta 2025
1358: Rahan teknologia ja rahan tulevaisuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1358

Prasad, E. S. (2022). Rahan tulevaisuus: Miten digitaalinen mullistus muuttaa valuuttoja ja rahoitusta (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Luin tosiaan Prasad (2022).

Rahaan liittyvä teknologia on vääjäämättä muuttumassa tietotekniseksi.

Miten rahan tietoteknistyminen on huomioitava jatkossa?

Prasad (2022) perusteella pitää todeta, että erilaiset tietotekniset testiympäristöt (hiekkalaatikko) voisivat olla tie eteenpäin.

Tietoteknisessä testiympäristössä (hiekkalaatikko) voitaisiin arvioida tarvittavan säätelyn määrää ja laatua.

Tietotekniikka aiheuttaa aina erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia, jolloin tietotekniset testiympäristöt (hiekkalaatikko) mahdollistaisivat erilaisten sivuvaikutusten arvioinnin.

Linkitetyssä uutisessa todetaan, että yhdeksän eurooppalaista pankkia yhdistää voimansa vakaavaluutan liikkeeseenlaskussa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Raha tarvitsee toimikseen erilaisia ihmisten muodostamia järjestelmiä.

Rahan tietoteknistyminen tarkoittaa uusia ihmisten muodostamia järjestelmiä.

Vielä emme tiedä täsmälleen, että millaisia ihmisten muodostamia järjestelmiä on jatkossa kehitettävä rahan vuoksi.

Elämme siis hyvin mielenkiintoisia aikoja.

Yhdeksän johtavaa eurooppalaista pankkia yhdistää voimansa vakaavaluutan liikkeeseenlaskussa
https://www.sttinfo.fi/tiedote/71477445/yhdeksan-johtavaa-eurooppalaista-pankkia-yhdistaa-voimansa-vakaavaluutan-liikkeeseenlaskussa

18. syyskuuta 2025
1357: Narsismi, psykopatia ja muut henkiset tilat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1357

Babiak, P., & Hare, R. D. (2007). Käärmeet liituraidassa: Psykopaatit työelämässä (M. Hentunen & P. Haapoja, Käänt.). Helsinki: Koobra.

Crompton, S. (2009). Rakastuin narsistiin (A. Ali-Raatikainen, Käänt.). Helsinki: Minerva Kustannus Oy.

Häkkänen-Nyholm, H. (2018). 100 kysymystä narsismista. Helsinki: Readme.fi.

Edellä mainittujen kirjojen perusteella voi todeta, että henkisinä tiloina narsismi ja psykopatia eroavat toisistaan eri tavoilla.

Väestöstä jokin prosenttiosuus on narsisteja ja psykopaatteja.

Miten ihmiset sitten suhtautuvat narsistin ja psykopaatin käyttäytymiseen?

Näyttäisi siltä, että ensivaikutelmana narsisti ja psykopaatti tekevät hyvän ensivaikututelman.

Ensivaikututelma vaikuttaa monesti muiden ihmisten tuomioon jostain ihmisestä. Ensivaikututelmaan luotetaan monesti liikaa, jolloin ihmisen muut tekijät jäävät huomiotta.

Ajan mittaan narsistin ja psykopaatin käyttäytyminen muuttuu hyvästä ensivaikutelmasta huolimatta toisenlaiseksi käyttäytymiseksi.

Käytännössä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa narsistit ja psykopaatit ottavat itselleen johtavan aseman.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Muut henkiset tilat?

Narsistin ja psykopaatin käyttäytymisen vuoksi ihmiset suhtautuvat erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin eri tavoilla.

Vielä ei tiedetä, että mistä narsismi ja psykopatia oikeasti johtuvat. Erilaisia valistuneita arvauksia on esitetty, joten asia vaatii lisää selvittämistä.

Kaikenlaisten yhteisöjen palkatessa ihmisiä pitäisi siis arvioida, että ovatko jonkin työn hakijat narsisteja tai psykopaatteja. Käytännössä tämä on tietysti hyvin vaikea tehtävä.

Lyhyesti todeten narsisti tai psykopaatti jossain (työ)yhteisössä aiheuttaa loppujen lopuksi kaikenlaisia ongelmia.

Mitä olisivat hyväksi havaitut keinot narsistin tai psykopaatin tunnistamiseen?

Tuohon kysymykseen en vielä tiedä vastausta, joten asia vaatii luonnollisesti seurantaa.

17. syyskuuta 2025
17.9.2025: Uusi alasivu perustettu: artikkeliarvioita

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/artikkeliarvioita.html

Perustin uuden alasivun, jolla on itse tehtyjä artikkeliarvioita.

14. syyskuuta 2025
1356: Vanhan kansan PHP?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1356

Ohessa on linkki toiminnanohjausjärjestelmien listaan.

Kiinnitän huomiota avoimiin ratkaisuihin.

Vain yksi ratkaisu mainitsee PHP:n tekniikkana, eli Dolibarr.

Muuten on paljon Java- ja Python-tekniikoiden toteutuksia. Perl-ratkaisuja löytyy yksi, eli LedgerSMB.

Java: Adaxa Suite, Adempiere, Compiere, iDempiere, Kuali, metasfresh.
Python: ERP5, ERPNext, Odoo, Tryton,

TIOBE Index osoittaa PHP:n nousun ja laskun; linkki on ohessa.

Vuonna 2004 PHP alkoi nousemaan suosiossa, ja se vaikutti omana aikanaan leviävän hyvin nopeasti moneen paikkaan.

Kirjoitushetkellä TIOBE Index osoittaa Pythonin nousseen suosiossa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kolmas linkki on Wikipedia-artikkeliin, joka listaa sisällönhallintajärjestelmiä. Avoimien ratkaisujen listassa on paljon PHP:n päälle rakennettuja järjestelmiä.

Sisällönhallintajärjestelmistä Drupal, Joomla ja WordPress perustuvat edelleenkin PHP-tekniikkaan.

Onko PHP sitten vanhan kansan ohjelmointikieli?

Näyttäisi siltä, että joissain tarkoituksissa PHP on edelleen hyvien ratkaisujen joukossa.

Eri tapauksissa väki vain käyttää erilaisia PHP:n päälle rakennettuja järjestelmiä pohtimatta sen kummemmin järjestelmän ohjelmointikieltä.

List of ERP software packages
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ERP_software_packages

TIOBE Index: PHP
https://www.tiobe.com/tiobe-index/php/

List of content management systems
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_content_management_systems

14. syyskuuta 2025
1355: Voiko kaiken mitata taloudellisesti?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1355

Olen lukenut huiloohommina muutaman talouden tieteitä käsittelevän kirjan.

Suoniemi, J. (2025). Talouden harhaluulot ja niiden ratkaisut. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Avara.

Suoniemi (2025) luettelee joukon erilaisia talouden väittämiä (50 kpl) ja sitten omia vastauksiaan näihin talouden väittämiin. Kirjan lopussa Suoniemi (2025) luettelee joukon talouden ajattelijoita, jotka ovat vaikuttaneet taloustieteisiin.

Aiemmin kysyin (merkintä 1350) seuraavan kysymyksen: Onko uusklassinen taloustiede enemmän uskonto ja vähemmän tieteenala?

Kysymys: Onko kaikki taloustiede enemmän uskontoa ja vähemmän tieteenalaa?

Lindholm, C. K. (2016). Viis taloudesta!: 5 myyttiä, jotka romuttavat hyvinvoinnin. Tampere: Vastapaino.

Lindholm (2016) esittelee viisi talouden myyttiä, jotka tuhoavat hyvinvoinnin. Lindholm (2016) on mielenkiintoinen pamfletti yleisellä tasolla.

Holten, E. (2025). Kuluerä: Mikä on hoivan arvo (A. Skogster, Käänt.). Helsinki: Gummerus.

Holten (2025): mistä edes aloittaisi? Asiaa olisi hyvin paljon.

Luin tosiaan Holten (2025), joka esittää hyvin paljon kritiikkiä vallitsevaa taloustiedettä kattaen useamman vuosisadan ajan.

Voiko kaiken mitata yksinkertaisesti ja taloudellisesti?
Ovatko kaikki asiat tosiaan mitattavissa markkinoiden toimintana?
Ovatko kaikki asiat tosiaan mitattavissa rahana?

Holten (2025) esittää talouden, joka toimii virallisten bruttokansantuotteen tilastojen varjossa.

Iso osa tästä bruttokansantuotteen tilastojen varjossa toimivasta taloudesta on naisten pyörittämää hoivan toimintaa.

Mikä on hoivan arvo? Holten (2025) toteaa, että hoiva tuottaa paljon asioita, jotka sitten tuottavat paljon hyvää.

Näitä hoivan tuottamia asioita ei voi mitata vain taloudellisesti markkinoiden toimintana, mikä aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia käytännön elämässä

Partanen, A. (2016). Pohjoinen teoria kaikesta (S. Heino, Käänt.). Helsinki: Tammi.

Partanen (2016) on hyvin viiltävä analyysi Yhdysvaltojen ja pohjoismaiden hyvinvointivaltion eroista. Partanen on arvioitu merkinnässä 1255.

Yhdysvalloissa moni asia on yksityistetty, jolloin yksittäisen ihmisen sairastuminen voi aiheuttaa taloudellisen konkurssin.

Suomessa on erilaisia hyvinvointivaltion osasia, joita ei ole ainakaan vielä yksityistetty.

Jos ajattelee Jalasjärven (nykyisin osa Kurikan kaupunkia) tapaista aluetta, niin on monia palveluita, joiden takana on kaupunki eli julkinen sektori.

Esimerkkinä voi mainita päiväkodin ja vesilaitoksen. Päiväkoti mahdolistaa monen ihmisen työskentelyn kodin ulkopuolella. Vesilaitos taas tarjoaa hyvää puhdasta vettä, jonka hyödyt ovat moninkertaisia hyvin maltillisiin vesilaskuihin nähden; nykyisin hyvin harva suomalainen kuolee saastuneeseen juomaveteen kuntien ja kaupunkien vesilaitosten alueella.

Jos ajattelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, niin moni hyvinvointialueen tarjoama palvelu tuottaa enemmän hyötyjä kuin voisi äkkiseltään arvioida.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Erilaisissa talouden malleissa ihmettelen yritysten syntyyn ja häviämiseen liittyvää ajattelua.

Eri malleissa yrityksiä syntyy nousukaudella ja häviää laskukaudella ilman kummempia perusteluita.

Noin vain itsekseen yrityksiä syntyy? Noin vain itsekseen yrityksiä häviää?

Jos ajattelee jotain Jalasjärven (nykyisin osa Kurikan kaupunkia) tapaista aluetta, niin monet toimivat yritykset Jalasjärvellä ovat käyneet läpi lasku- ja noususuhdanteita.

Sheth, J., & Sisodia, R. (2002). The rule of three: Surviving and thriving in competitive markets. New York: Free Press.

Sheth & Sisodia (2002) esittelevät kolmen säännön, jolloin jollekin markkinalla muodostuu kolme markkinajohtajaa ja sitten pieni joukko erikoistujia.

Jonkin markkinan johtavat yritykset (esimerkiksi 3 kpl) ovat eri vaiheissa läpikäyneet erilaisia talouden myrskyjä, jolloin ne ovat selvinneet muiden yritysten kaatuessa ympäriltä talouden myrskyjen aikana.

Kun markkina on keskittynyt kolmeen johtajaan, niin uusien pienten yritysten nousu suuriksi yrityksiksi on todella vaikeaa.

Sinänsä on hyvä, että en ole hirttänyt itseäni kiinni jonkin talouden tieteen koulukuntaan tai joihinkin talouden ajattelijoihin. Ohessa on linkki Wikipedia-artikkeliin, joka esittele talouden tieteiden koulukuntia. Talouden tieteiden koulukuntia riittää moneen lähtöön.

Aiemmin olen todennut, että sekataloudessa (vrt. merkinnät 1308 ja 1353) pitäisi katsoa jokainen toiminta järkevästi pohtien yksityisen monopolin ja julkisen monopolin kannalta. Yksityiset monopolit aiheuttavat aina välillä kaikenlaisia ongelmia verrattuna julkiseen monopoliin.

Jako yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä perustuu hyvin herkkään tasapainoon, jolloin on mahdollista tehdä äkkivääriä ratkaisuja, jotka oikeasti sotkevat yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tehokasta toimintaa eri tavoilla.

Osa malleista olettaa, että talous itsekseen pyörivä luonnonlakien mukainen järjestelmä, johon pitää koskea mahdollisimman vähän.

Talous on täysin ihmisten keksintö, jolloin talouteen voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja, jolloin talous ei ole vain itsekseen pyörivä järjestelmä jonkinlaisten talouden luonnonlakien mukaisesti.

Hylätkäämme hyvin yksinkertaiset talouden mallit, sillä maailma on hyvin monimutkainen paikka.

Wikipedia: Schools of economic thought
https://en.wikipedia.org/wiki/Schools_of_economic_thought

10. syyskuuta 2025
1354: Tyhmää työelämää / moniajo (lxvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1354

Moisala, M. (2025). Tyhmä työelämä / kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Moisala (2025) tuli luettua. Tähän kohtaan voi kopioida hänen teesinsä ja antiteesinsä koskien ajatustyötä.

Teesi 1: Kohtele ajatustyöläisen aivoja koneena.
Antiteesi 1: Aivojaan saa ladata työaikana.
Teesi 2: Tee itsestäsi heinäsirkkamieli.
Antiteesi 2: Keskittymiskyvyn vaaliminen on kilpailuetu.
Teesi 3: Älä salli tunteita työpäivän aikana.
Antiteesi 3: Ajatustyöläinen tarvitsee tunnetaitoja.
Teesi 4: Oleta kaikkien aivojen toimivan samalla tavalla.
Antiteesi 4: Työelämän tulisi olla yksilöllisempää.

Ajatustyöläisen aivoja pitäisi lepuuttaa aina välillä jo työpäivän aikana, mutta tätä vastassa on monenlaisia huonoja käytäntöjä.

Kaikenlainen moniajon yrittäminen vain pahentaa tilannetta.

Aikaisemmin olen todennut monesti, että ihminen pystyy keskittymään kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan; kaikki muu on puppupuhetta.

Kaikeksi onneksi omaa keskittymiskykyä voi kehittää, ja kirjassa on hyviä käytännön neuvoja kadonneen keskittymiskyvyn palauttamiseksi.

Tunteet ja työ: ovatko nämä täysin erillään toisistaan? Tunnetaitojaan voi kehittää eri tavoin, jolloin vaikeatkin tunteet voidaan käsitellä asianmukaisesti hyvässä yhteistyössä.

Yksilöllistäminen on iso haaste, mutta ei mahdotonta toteuttaa. Ainakin voidaan yrittää huomioida yksilöllisiä eroavaisuuksia eri henkilöiden välillä.

Yksi voi arvostaa enemmän omissa oloissaan työskentelyä, ja joku toinen voi arvostaa enemmän ryhmätyötä. Kumpikin asia olisi hyvä huomioida asianmukaisesti.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ajatustyö on nykyisin monen henkilön työn keskeinen osa.

Tyhmää työelämää on erilaiset huonot käytännöt, jotka nykyisin haittaavat ajatustyöläisen tehokasta ajattelutyötä.

5. syyskuuta 2025
1353: Sekatalous / Talous on ihmisen keksintö

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1353

Merkinnässä 1308 pohdin sekatalouden merkitystä ihmisten toiminnassa.

Linkkilistassa on seuraavat aiheet:
* huoltovarmuus
* sähkönsiirron hinta ja sähkönsiirron monopoliasema
* vesihuollon yksityistämisen huono ajatus.

Lyhyesti todetan sähkön siirtoverkkojen ja vesihuollon verkkojen linjat on vedetty maastoon tasan yhden kerran.

Aikaisemmin olen monet kerrat todennut, että linjojen yksityistäminen on hyvin huono ajatus.

Tämän perusteella sähkön siirtoverkkojen yksityistäminen on ollut huono käytännön kannalta.

Kaikeksi onneksi vesihuollon verkkojen yksityistämistä ei ole toteutetttu Suomessa ainakaan laajassa mittakaavassa.

Jotkut puhuvat luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole mitenkään väärin sanottu.

Tarkasti ottaen jonkin toiminnan tekniset erityispiirteet pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä.

Toiminnan tekniset erityispiirteet määrittelevät omalta osaltaan, että kannattaako toiminta pitää yksityisenä toimintana vai kannattaako toiminta pitää julkisena toimintana.

Asian ymmärtäminen oikein riippuu kunkin toiminnan erityispiirteistä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Merkinnässä 1308 totean, että meillä sekatalouden kannattajilla on vaikeaa nykyisessä mediaympäristössä

Kaikenlainen äkkiväärä ajattelu leviää ilman tarkempaa pohdintaa eri suunnissa.

Sekataloudessa pitää katsoa erikseen jokainen toiminta julkisen monopolin ja yksityisen monopolin kannalta.

Kaikenlainen yritystoiminta tapaa keskittyä erilaisilla tavoilla, joten jokaista toimintaa kannttaa tarkastella yritystoiminnan keskittymisen kannalta.

Oman arvion mukaan yksityinen monopoli herättää enemmän kiukkua kuin julkinen monopoli, koska yksityinen monopoli voi nostaa toiminnan hinnan melkoisen korkealle.

Toisaalta huoltovarmuus pitäisi ottaa huomioon kaikkien toimintojen asiayhteydessä.

Suomessa on tehty töitä huoltovarmuuden eteen, mutta huoltovarmuus ei ole ykkösasia monen poliittisen mielipidevaikuttajan asialistalla.

Talous on ihmisen keksintö. Ihmiset ovat laittaneet erilaisia rajoja eri toiminnoille, jolloin täysin vapaat markkinat ilman minkäälaista säätelyä ei ole koko totuus.

Monesti tarvitaan jotain järkevää säätelyä jollain yksittäisellä markkinalla.

Hyvä esimerkki säätelystä on suomalainen yrityksien ja yhteisöjen rekisteri; eli yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ).

Yrityksillä on hyvin paljon toimintavapautta yrityksen rekisteröinnin jälkeenkin, mutta rekisteröityä yritystä koskevat erilaiset lait ja asetukset.

Säätelyn määrä ja laatu on tietysti pohdittava erikseen jokaisen toiminnan kohdalla. Monesti säätely voi olla hyvin kevyttä, jolloin ei tarvita valtavia lakipaketteja jokaisen toiminnan kohdalle.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-27-linkit.html#aihe_1353

4. syyskuuta 2025
4.9.2025: Uusi alasivu perustettu: luettuja kirjoja

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/kirjoja.html

Perustin uuden alasivun, joka listaa luettujen kirjojen listan aikajärjestyksessä.

Edellä mainitulta www-sivulta löytyy PDF-tiedosto, jossa on lista luetuista kirjoista aikajärjestyksessä.

3. syyskuuta 2025
1352: Aivojen arvoitukset, tietotekniikka ja työuupumus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1352

Eagleman, D. (2012). Incognito: Aivojen salattu elämä (J. Kankaanpää, Käänt.). Helsinki: Avain.

Eagleman (2012) kuvaa hyvin aivojen valtavaa monimutkaisuutta.

Aivoissa on hyvin paljon erilaisia alueita, joiden toimintaa emme vielä ymmärrä kunnolla.

Toisaalta voisi pohtia oman itsen tietoisuutta, joka on yhdessä enemmän kuin aivojen osien yhteydet.

Onko ihmisellä oma vapaa tahto? Tuota kysymystä on pohdittu jo vuosikymmeniä.

Gassen, R. (2022). Digitaalinen työympäristö: Näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. Helsinki: Alma Talent.

Gassen yrittää ohjata meitä tekemään tietotekniikkaa, joka olisi ihmisten ehtojen mukaista.

Nykyisin on paljon tietotekniikkaa, jota ei ole tehty ihmisten ehtojen mukaiseksi.

Karjalainen, M. (2020). Jaksamisen rajat: Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu. Helsinki: Basam Books.

Karjalainen (2020) kuvaa psykososiaalista kuormitusta ja työuupumusta,

Yksi kuormitusta aiheutta tekijä on luonnollisesti tietotekniikka, joka voi vaatia käyttäjältä paljonkin tekemistä, jonka järkevyyttä voidaan epäillä.

Hakala, J. T. (2006). Informaatiohyöky: Tiedon ja osaamisen hallinta työelämässä. Helsinki: Gaudeamus.

Hakala (2006) kuvaa globalisaatiota, tietoa, tiedon hallintaa, luovuutta ja globalisaatiota.

Tietysti yksi osa informaatiohyökyä on kaikenlainen tietotekniikka, jonka määrä on lisääntynyt, mutta laadun suhteen voidaan olla hyvinkin kriittisiä.

Pirkkalainen, H. & Markus Salo. (2022). Teknostressin vähentäminen on usein vaivalloista mutta mahdollista. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 138(11), 965–966.

Yksi termi on teknostressi (vrt. Pirkkalainen & Salo (2022), jonka taustalla on kaikenlainen tietotekniikka.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Turhan tietotekniikan alas repiminen?

Lyhyesti todeten nykyaikaisessa toimintaympäristössä alkaa olla liikaa tietotekniikkaa, jota siis voitaisiin repiä alas.

3. syyskuuta 2025
1351: Taksamittarilla vai ilman? / Taksiuudistus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html#aihe_1351

Linkkilistassa on eri-ikäisiä linkkejä, jolloin on linkkejä Suomen eri hallitusten alaisiin uutisiin.

Sekä Marinin hallitus että Orpon hallitus on pohtinut taksiliikenteeseen liittyviä ongelmia.

Itse olen ilmoittanut omia kannanottoja lausunnossa 155.

FI: Lausunto 155: Perusteltuja näkemyksiä tehdystä taksiuudistuksesta
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155

Taksiuudistuksen taustat löytyvät Sipilän hallituksen alaisista toimenpiteistä.

Moni asia kiertyy taksamittarin ympärille.

Mikä on muu laite kuin taksamittari?

Nämä muut laitteet ovat aiheuttaneet kaikenlaisia ongelmia taksiliikenteeseen liittyen.

Asiaan liittyen on järjestetty lausuntopyyntöjä ainakin kahdessa eri vaiheessa; linkit löytyvät linkkisivulta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Taksamittarilla vai ilman?

Oman arvion mukaan taksamittari olisi oltava pakollinen osa taksiliikennettä.

Taksamittarilla olisi paljon etuja verrattuna nykytilanteeseen.

Esimerkiksi erilaiset tilastot voitaisiin ajaa taksamittarien avulla ilman suurempia ongelmia.

LIsäksi taksamittari mahdollistaisi kaikenlaiset ilmoitukset suoraan verottajalle ja suoraan yrityksen kirjanpitoon.

Taksamittarin avulla tulostetut taksikyydin kuitit olisivat asianmukaisia. Esimerkiksi taksin yrityskäyttäjät voisivat viedä taksamittarilla tulostetut taksikyydin kuitit oman kirjanpitäjän luokse osana matkalaskua.

Olisiko taksamittari sitten iso este alalletulolle? Tuohon kysymykseen on esitetty erilaisia vastauksia.

Olisiko taksiliikenteen oltava luvanvaraista vai ilmoituksenvaraista liiketoimintaa?

Itse olen eri vaiheiden päätynyt luvanvaraisuuden kannalle.

Luvanvaraisuus, lupien vähimmäisehdot ja taksamittari asettaisivat alimmat vaatimukset taksiliikenteelle, joka voisi kuitenkin olla lähellä tavanomaista yritystoimintaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-27-linkit.html#aihe_1351

Arkistosivu 27 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html

Arkistosivu 27 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1351.

Arkistosivu 27:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html

Arkistosivu 26 on jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

Arkistosivu 26 on nyt päivittynyt merkintään 1350 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.