Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 28.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1401-1450.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

13. heinäkuuta 2026
1404: Pitäisi nukkua hyvin ja tarpeeksi: onko helppoa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html#aihe_1404

Linkkilistassa on DOI-linkkejä yhden säätiön (National Sleep Foundation) suosituksiin.

En ole lukenut suosituksia, joten niistä on vain DOI-linkit. DOI-linkin pitäisi pysyä muuttumattomana, vaikka julkaisujärjestelmät vaihtuvat aina välillä.

Merkinnässä 1403 käsittelen unen asiaa yhden kirjan perusteella.

Pitäisi nukkua hyvin ja tarpeeksi!

Tuo suositus on tullut vastaan monessa asiayhteydessä.

Toisaalta joillain meistä on isoja vaikeuksia riittävän unen kanssa. Mahdollisesti riittämätön uni nukutaan huonosti.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Nykyaika on täynnä kaikenlaisia houkutuksia, jotka nimenomaan vaikeuttavat kunnollista nukkumista.

Haastankin lukijat huomioimaan omat ongelmansa nukkumiseen liittyen.

Nukunko hyvin ja tarpeeksi? Hyvä kysymys moneen asiayhteyteen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-28-linkit.html#aihe_1404

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/artikkeliarvioita.html#artikkeliarvio_32

PDF-tiedosto tässä linkissä.

Olbrich, S., Frank, U., Gregor, S., Niederman, F., & Rowe, F. (2017). On the Merits and Limits of Replication and Negation for IS Research. AIS Transactions on Replication Research, 3, Article 1. doi:10.17705/1atrr.00016

8. heinäkuuta 2026
1403: Jatkuva univaje: hidas vai nopea tappaja?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html#aihe_1403

Walker, M. (2019). Miksi nukumme: Unen voima (H. Eskelinen, Käänt.). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Walker (2019) on kansantajuisesti kirjoitettu kirja unen merkityksestä ja jatkuvan univajeen merkityksestä. Kirjassa on kyllä hyviä viitteitä tieteellisiin artikkeleihin.

Onko jatkuva univaje hidas vai nopea tappaja?

Ainakin rottakokeissa jatkuva unettomuus on tuonut esille kaikenlaisia kielteisiä vaikutuksia.

Toisaalta länsimaissa elämme ainakin osittain jatkuvan univajeen alaisena.

Jatkuvan univaje voi aiheuttaa kaikenlaisia oheissairauksia sekä ruumiillisella että henkisellä puolella.

Esimerkiksi oppimisen kannalta jatkuvan univajeen seuraukset voivat olla vakavia. Opimmeko yhtään mitään jatkuvan univajeen vuoksi?

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Jatkuvan univajeen ongelmaan pitäisi puuttua yksilön ja yhteisöjen tasolla.

Onko meillä (länsimaisissa?) yhteisössä täysin väärät lähestymistavat jatkuvan univajeen ongelmaan?

Kirjassa osoitetaan vääräksi useita Sigmund Freudin väittämistä. Sigmund Freudin väärillä väittämillä on pitkät seuraukset, joista kärsimme vielä tänäkin päivänä. Sigmund Freud oli täysin väärässä monessa asiassa nykyaikaisen tutkimuksen valossa.

Esimerkiksi uneen voi liittyä hyvin paljon vääriä käsityksiä erilaisten sidosryhmien keskuudessa.

Walker (2019) on hyvin tärkeä välipuheenvuoro uneen liittyvien asioiden kannalta katsottuna.

6. heinäkuuta 2026
1402: Oman ajattelun länsimaisuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html#aihe_1402

Huomio: Wikipedia-artikkeli ei ole pätevä lähde, mutta Wikipedia-artikkelissa saattaa olla hyvät lähdeviittaukset, joihin kannattaa tutustua.

Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_3

Yhdessä kirjassa oli (Coffer illusion, tee verkkohaku) kuva, jonka länsimaiset näkivät neliöinä. Joissain muissa kulttuureissa henkilöt näkivät kuvassa ympyröitä.

Rannila (2011) perusteella pitää mainita luku 40 sivuilla 117-119.

Rannila (2011) asiayhteydessä käsittelen valtion ja kirkon eroa.

Olemme länsimaissa tottuneet järjestäytyseen uskontoon, johon liittyen ohessa on Wikipedia-artikkeli.

Toisaalta olemme länsimaissa tottuneet valtion ja kirkon erotteluun.

Uskonnon määritelmä on erityisesti länsimainen ongelma. Voiko länsimaista uskonnon määritelmää edes soveltaa muihin kulttuureihin? Asiaan liittyy kaksi Wikipedia-artikkelia.

Joissain muissa kulttuureissa valtion ja kirkon eroa ei ole edes olemassa. Termi "kirkko" voi olla tässä yhteydessä täysin harhaanjohtava.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Korpela, J. (2025). Länsimaisuuden historia: Lännen noususta maailmanjärjestyksen muutokseen. Helsinki: Gaudeamus.

Luoma, M. (1991). Länsimaiden kaksi uskontoa: Filosofinen tarkastelu. Porvoo. Helsinki. Juva: WSOY.

Korpela (2025) ja Luoma (1991) ovat oman aikansa katsauksia länsimaisuuteen.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että on olemassa länsimaisesta ajattelusta poikkeavia näkökulmia.

Organized religion
https://en.wikipedia.org/wiki/Organized_religion

Definition of religion
https://en.wikipedia.org/wiki/Definition_of_religion

Uskonnon määritelmä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnon_m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4

24. kesäkuuta 2026
1401: Journalistin ohjeet ja aktivistijournalistit

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html#aihe_1401

Linkkilistan alusssa on linkit Julkisen sanan neuvostoon ja journalistin ohjeisiin.

Sitten on linkki Helsingin Sanomien periaatelinjaan.

Helsingin Sanomat noudattaa periaatelinjaansa journalistin ohjeiden lisäksi.

Tämän jälkeen on asiaa toimittajiksi opiskelevien opiskelijoiden suuntaan tehdystä kyselystä.

Ymmärrettävästi oikeistolainen Verkkouutiset paheksuu toimittajiksi opiskelevien opiskelijoiden mahdollista suuntautumista vasemmalle.

Tämän lisäksi on pari linkkiä pariin tutkimukseen liittyen suomalaisiin toimittajiin.

Ovatko toimittajat aktivistijournalisteja, joiden tavoite on muuttaa ihmisten mielipiteitä?

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä mitään uutta?

Oman käsityksen mukaan suomalaiset tiedotusvälineet määrittelevät uutispäivän päiväjärjestyksen.

Päiväjärjestyksen alaisuudessa määritellään ne aiheet, joita käsitellään yhden uutispäivän aikana.

Toimittajilla on valta valita päiväjärjestyksen aiheet.

Kuinka moni ihminen muuttaa mielipiteitään päivän uutisten perusteella?

Tietysti toimittajat voivat tehdä uutiset journalistin ohjeiden mukaan, mutta toimittajat voivat valita kunkin uutisten lähteet omilla painotuksillaan.

Oman arvion mukaan ihmiset eivät muuta kovin äkkiä mielipiteitään uutispäivän päiväjärjestyksen mukaisten aiheiden perusteella.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-28-linkit.html#aihe_1401

Arkistosivu 28 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html

Arkistosivu 28 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1401.

Arkistosivu 28:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_28.html

Arkistosivu 27 on jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_27.html

Arkistosivu 27 on nyt päivittynyt merkintään 1400 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.