Arkistosivu / 24 / 1201-1250
Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.
Tämä on päiväkirjan arkistosivu 24.
Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1201-1250.
Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.
Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.
Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:
1250: Iran ja Ukraina / Sota vai neuvottelu? 1249: Hävittäjät / Maanpuolustus / Myös naisnäkökulmaa 1248: Yhdysvallat takaisin / Erityislaatuinen / Biden (III) 1247: Belton (2021) / Kirja-arvio / Venäjä 1246: Totuus? / Euroopan Unioni / Tietotekniikan jätit 1245: Jyrki J. J. Kasvi / Sähköinen äänestys 1244: Moniajo ja älypuhelin erityisesti / moniajo (lxii) 1243: Avoimuuden määrittely ja leviäminen / ATTR-71 1242: Kaikki avoimeksi? / Ongelmat / ATTR-70 1241: Avoimuusrekisteri / Puolueet yhdessä / Itse 1240: Samaan aikaan toisaalla / WTO 1239: Maanpuolustus: Paikallispuolustuksen kehittäminen 1238: Maatalous (9) / Maahanmuutto / Maastamuutto 1237: Tutkinto ja osaaminen: koulutuksen määrä ja laatu? 1236: Ruoka-avun pysyvyys ja tuomiot köyhiin liittyen 1235: Kirja-arvio / Lennon (2021) / EU/UK/13 1234: Rooliristiriitoja / Valintoja / Naisnäkökulmaa 1233: Mitäs minä sanoin! / 2 / Vesihuolto / Omistus 1232: Mitäs minä sanoin! / 1 / Kuntauudistus (xxxix) 1231: Nuohousuudistus ja unohtaminen / Järki? 1230: Uusi hanke / Perustulokokeilu / nro: 9 1229: Kabul vallattu / Tulevaisuus? 1228: Afganistan / Iran / Israel / Sisällä vai ulkona? 1227: Uskonnon aseman muuttuminen eri maissa 1226: Taas Reserviläinen-lehteä (5/2020 -> 4/2021) 1225: Taistelu väärää informaatiota vastaan / Tilanne? 1224: Internet/Some/Älypuhelin/Televisio / moniajo (lxi) 1223: Selainvertailu / OMA katsaus / Vivaldi / OSA 31 1222: Hallitusvaihdos ja SOTE / Kuntauudistus (xxxviii) 1221: Jotain digitaalisista oikeuksista 1220: Poliisiväkivalta / USA / Moninaisuus / Esimerkki 1219: Päinvastoin / Avoin/Vapaa / Historiaa / ATTR-69 1218: Päinvastoin / Yhdessä(?) / Biden (II) 1217: Päinvastoin / Koronavirus /6/ Libertaani (88+6) 1216: Päinvastoin / Taksiuudistus / Korjausliikkee 1215: Päinvastoin / Internet / Nopeuden hallinta 1214: "Trumpismi" jää jäljelle / Trump (XXX) 1213: Tekoäly / Standardointi / Avoimuus / ATTR-68 1212: Hajautus vai keskittäminen? / Avoimuus? / ATTR-67 1211: Ensimmäinen merkintä Bidenista / Biden (I) 1210: Viimeinen merkintä Trumpista? Trump (XXIX) 1209: Sähköinen äänestys / Yhdysvallat / 2020 1208: Lokakuun yllätykset / Vaalit / USA / Trump (XXVIII) 1207: Israel ja Arabiemiirikunnat / Trump (XXVII) 1206: Peli kovenee / Vaalit / 2020 / Laki / Trump (XXVI) 1205: USA / Laki / Politiikka / Tyytyväisyys / Trump (XXV) 1204: John Bolton / Tosiasiat / Kirja /2/ Trump (XXIV) 1203: John Bolton / Kirja / Trump (XXIII) 1202: Tekoäly / Yksityinen omistus / ATTR-66 1201: Useampi Reserviläinen-lehti (8/2019 -> 4/2020)
Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.
Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.
1250: Iran ja Ukraina / Sota vai neuvottelu?
26. helmikuuta 2022
1250: Iran ja Ukraina / Sota vai neuvottelu?
Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1250
Jokaisen politiikkaa seuraavan henkilön pitäisi varmaankin kirjoittaa jotain järkevää koskien alkanutta Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa. Tiedämme nyt hyvin, että Venäjä hyökkäsi Ukrainan puolelle 24.2.2022.
Totuus on monesti ensimmäinen uhri sodan alkaessa. Eli kaikkeen Ukrainan ja Venäjän väliseen liittyvää uutisointia pitää tarkastella huolellisesti erilaisten väärien väittämien leviämisen tai tarkoituksellisen levittämisen kannalta.
Oman arvion mukaan tietoverkoissa voi levitä aivan kummallisia väittämiä.
Suomessa on monta kovemman tason journalismin tiedotusvälinettä, jolloin niiden uutisointiin on voitu yleisesti ottaen luottaa.
Tietysti on tärkeää seurata tarkasti Suomessa leviävää väärää tietoa. Mahdollisesti joitain vääriä tietoja saadaan oikaistua edes jotenkin.
Taustalla kaikessa hiljaisuudessa on käynnissä neuvottelut Iranin ydinohjelman hyvin tarkasta valvonnasta, jolloin Iran voisi suostua erilaisiin toimenpiteisiin takaamaan ydinvoiman käyttämisen vain energiatuotantoon. Eli pelkona on ollut Iranin kehittämä oma ydinase, jonka kehittäminen halutaan estää Iranin ydinohjelman hyvin tarkalla valvonnalla.
Yhdysvaltojen puolella on julkaistu kaksi kirjettä, ja näistä voi todeta
seuraavat PDF-tiedostot:
* (PDF )Yhdysvaltojen kongressin joidenkin jäsenien kirje
* (PDF) Joidenkin Yhdysvalloissa vaikuttavien edunvalvonnan yhteisöjen kirje.
Sen verran pitää ymmärtää terminologiaa, että Yhdysvaltojen kongressi (United States Congress) tarkoittaa edustajainhuonetta ja senaattia yhdessä.
Lyhyesti todeten iso joukko Yhdysvaltojen kongressin jäsenistä asettaa paljon ehtoja Iranin ydinohjelman hyvin tarkan valvonnan sopimuksen hyväksymiselle. Eli tehty sopimus pitäisi käsitellä Yhdysvaltojen kongressissa.
Toinen kirje on 21 järjestön yhteiskirje, jossa järjestöt kannattavat Iranin kanssa käytäviä neuvotteluita.
Viimeksi Iranin ydinohjelman hyvin tarkan valvonnan sopimuksen hyväksyi tuolloin virassa ollut presidentti Barack Obama. Linkkilistassa on linkki Barack Obaman hallintokauden aikaisten www-sivujen arkistoon. Yksi osa sivustosta (Iran Deal) esittää tehdyn sopimuksen (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) tekstiä eri tavoin.
Kyseiseltä arkistosivulta löytyvä yksi teksti on 112-sivuinen tiedosto (THE IRAN NUCLEAR DEAL: WHAT YOU NEED TO KNOW ABOUT THE JCPOA), joka esittelee tehtyä sopimusta eri tavoin.
Yhdessä linkissä todetaan Iranin lainsäätäjien asettavan omat ehtonsa sopimuksen hyväksymiselle.
Eli mahdollinen osittain uudelleen neuvoteltu sopimusteksti Iranin ydinohjelman hyvin tarkasta valvonnasta joutuu melkoiseen pyöritykseen eri puolilla maailmaa.
Tietysti on mielenkiintoista nähdä Venäjän suhtautuminen Iranin ydinohjelman hyvin tarkasta valvonnasta tehtyyn sopimustekstiin.
Miten Ukrainan kriisi vaikuttaa Iranin ydinohjelmasta käytäviin neuvotteluihin? En tiedä tähän kohtaan mitään järkevää vastausta.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Ainakaan vielä Iranissa ei ole käynnissä minkäänlaista sotaa tai sisällissotaa.
Mitä tapahtuu, jos Iranin ydinohjelmasta käytävät neuvottelut epäonnistuvat? JOS neuvottelut epäonnistuvat, niin alkavatko erilaiset valtiot tekemään erilaisia toimenpiteitä Irania vastaan? Mikä on erityisesti Kiinan ja Venäjän kanta erilaisiin toimenpiteisiin?
Varmaankin erilaiset toimenpiteet Irania vastaan kiristyisivät eri vaiheissa koko ajan kovempaan suuntaan. Tietysti sotilaalliset iskut Iranin ydinohjelmaan liittyviin kohteisiin voisivat olla osa viimeisimmistä vastatoimenpiteistä.
Kaikki vaikuttaa tietysti kaikkeen.
Onko diplomatian tie kohta kuljettu loppuun joissain kohdemaissa? En tässä käsitellyt erikseen Myanmaria tai Syyriaa, joiden suhteen on kokeiltu erilaisia vastatoimenpiteitä.
Tietysti sotien ja sisällissotien syttyminen eri puolilla maailmaa on vakava asia, vrt. Iran, Myanmar, Syyria ja Ukraina.
Tein aikanaan harjoitustyön tulevaisuuden tutkimuksen kurssilla T1. Harjoitustyön teksti hieman lyhennettynä löytyy lausuntona 16.
FI: Lausunto 16: Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus / Yhdeksänvuotiskatsaus
https://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_16
Yksi skenaario on nimeltään seuraava: Suomi eurooppalaisen sodan reunalla.
Linkkilistan lopussa on mainintoja Reserviläisliiton jäsenmääristä ja Varustelekan myymistä taisteluvälineistä. Reserviläisliiton jäsenmäärä on kasvanut ja Varusteleka on myynyt enemmän taisteluvälineitä.
Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus -tekstin lopussa on mahdollisuus arvioida asioita tulevaisuustaulukon soluja täyttämällä. Eri asioiden korostuminen tarkoittaa eri asioita reserviläisjärjestöjen kannalta.
Yksi oma skenaario totesi erilaisten jännitteiden vähentymisen, jolloin erilaisten reserviläisjärjestöjen jäsenmäärä ei ainakaan kasvaisi, koska erilaisia koettuja uhkia olisi hyvin vähän.
Ei uhkia Suomelle = EI kiinnostusta reserviläisjärjestöihin liittymiselle.
Uusia uhkia Suomelle = Mahdollisesti lisääntyvä kiinnostus reserviläisjärjestöjen jäsenyydelle.
Tietysti Suomen asema tässä kaikessa kehityksessä on erittäin hyvä kysymys. JOS suomalaisten maanpuolustustahto todellisesti lisääntyy, niin silläkin omat erityiset vaikutuksensa.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1250
Uusi mielipidekirjoitus
14. helmikuuta 2022
Uusi mielipidekirjoitus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_90
Hetki hiljaista / 12.2.2022
12. helmikuuta 2022
Nyt on ollut hetki hiljaista uusien merkintöjen suhteen.
Julkaisin 7.2.2022 Kirjoitelmia X -teoksen.
Julkaisin 9.2.2022 lausunnon 178, joka on kylläkin aika lyhyt teksti.
Julkaisen seuraavan sähköisen merkinnän tälle sivulle omalla tahdilla.
Lukuintoa uuden teoksen ja lausunnon kanssa.
EN: Opinion 178: United Nations Cybercrime Convention – authorising negotiations
9 February 2022
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_178
My opinion is on this file:
United_Nations_Cybercrime_Convention_authorising_negotiations_2022_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 9 February 2022, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13336-United-Nations-Cybercrime-Convention-authorising-negotiations_en
Omakustanne / Kirjoitelmia X / Julkaisu 19
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_19
7. helmikuuta 2022
Lisäsin uuden julkaisun PDF-tiedoston näille www-sivuille.
Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona
Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Kansalliskirjaston tietokannasta.
Rannila, J. S. (2022). Kirjoitelmia X: neljäs sähköisten merkintöjen (9.12.2013-8.10.2016) julkaisu painetussa muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Julkaisu PDF-muodossa:
ISBN 978-952-69634-3-3
Paperimuotoinen julkaisu:
ISBN 978-952-69634-2-6
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Advanced ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.
1249: Hävittäjät / Maanpuolustus / Myös naisnäkökulmaa
16. tammikuuta 2022
1249: Hävittäjät / Maanpuolustus / Myös naisnäkökulmaa
Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1249
Maanpuolustusasioissa kovin päätös pitkään aikaan on Suomeen hankittavat uudet hävittäjät. Eri vaiheiden jälkeen valittu hävittäjämalli on nimeltään seuraava: Lockheed Martin F-35A Lightning II. Asiasta on linkkejä tämän merkinnän linkkien alussa.
Olen käsittänyt niin, että valitulla hävittäjämallilla pitäisi pärjätä muutama vuosikymmen.
Kaiken varalta laitoin hankintapäätökseen liittyviä asiakirjoja seuraavaan ZIP-tiedostoon: Havittajahankinta_2021_asiakirjoja.zip
On hyvinkin mahdollista, että nykyinen www-sivu voi poistua käytöstä, jolloin hankintaan liittyvät asiakirjat pitää etsiä uudelta www-sivulta.
PItäisikö Suomen ja Ruotsin muodostaa puolustusliitto? Asiaan liittyy yksi mielipide linkkilistassa.
Tämän jälkeen on joukko linkkejä, joiden perusteella voi tarkastella naisten vapaaehtoista osallistumista aseelliseen palvelukseen. Lyhyesti todeten vapaaehtoinen aseellinen palvelus on tiedossa isolla joukolla naisia, ja vuonna 2021 palvelukseen haki 1675 naista. Naisten vapaaehtoinen aseellinen palvelus on ollut mahdollista yli 25 vuotta. Yleisesti ottaen naisten kiinnostus ja innostus aseelliseen palvelukseen on kyllä hyvin tiedossa, koska heille koko palvelus on tosiaan täysin vapaaehtoista.
Yksi mainittu asia linkkilistassa on kuitenkin naisten kohtaama epäasiallinen käytös, jota on esiintynyt myös Suomessa. Tähän liittyy kaksi linkkiä, joiden perusteella voi todeta naisten kohtaamaa epäasiallista käytöstä aseellisen palveluksen aikana.
Toisaalta Puolustusvoimien kalustoa kehitetään koko ajan, ja linkkilistassa on asiaa Suomeen hankittavista kalustoratkaisuista kuten panssarivaunut, panssariajoneuvot ja paukkupatruunat korvaava järjestelmä.
Tässä kohtaa voi todeta tutulla tavalla muutaman asian Reserviläinen-lehtien viimeksi ilmestyneistä numeroista.
Reserviläinen-lehti 5/2021 saapui minulle 6.9.2021, ja voin todeta seuraavia:
* tätä lehden numeroa on jaettu Suomen lukoihin
* maanpuolustusmitaleja jaettu maanpuolustuksen tehtävissä ansioituneille
* 12. kesäkuuta 2021 tuli kuluneeksi sata vuotta reserviupseerikoulutusta
* Minna Nenonen on Reserviläisliiton uusi toiminnanjohtaja.
Katsoin maanpuolustusmitaliin (https://maanpuolustusmitali.fi) liittyvää www-sivustoa. Sivustolta on ladattavissa maanpuolustajan protokollaopas, joka on 176 sivua pitkä asiakirja maanpuolustuksen erilaisiin tilanteisiin kuten kunniamerkkien oikea asettelu juhlapukuun.
Reserviläinen-lehti 6/2021 saapui minulle 11.10.2021, ja voin todeta seuraavia:
* Patrian 6x6-ajoneuvon hankintojen eteneminen Latviassa ja Suomessa
* alueelliset joukot poistuvat
* paikallisjoukkoja on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa
* Sotilaskotiliitto perustettu vuonna 1921
* Suomen Resersiupseeliitto 90 vuotta
* Reserviläisliiton vuoden 2002 jäsentuote on Jokipiin Pellava Oy:n pellavapyyhe
* Puolustusvoimat kehittää digitaalista asiointijärjestelmää myös reserviläisille
* Ilmavoimat luopuu nykyisistä hävittäjistä vuoteen 2030 mennessä
Tunnetulla tavalla Jokipiin Pellava Oy sijaitsee Jalasjärvellä (nykyisin osa Kurikan kaupunkia). Jälleen kerran yksi hyvä suoritus hyvin perinteikkäältä perheyhtiöltä.
Reserviläinen-lehti 7/2021 saapui minulle 8.11.2021, ja voin todeta seuraavia:
* RK 62:n korvaava järjestelmä tullaan kehittämään tulevaisuudessa
* Turpotietäjä-kilpailu järjestetään jälleen
* Suomen ja Ruotsin yhteistyö etenee
* Kadettikunta 100 vuotta
* Kurikan Reserviupseerikerhon toimintaa laajaa ja kattavaa
* Reserviläisliiton Helsingin Seudun Reserviläispiirin jäsenmäärä kasvanut
* Suomen tykistö on edelleenkin asemäärältään suuri kokonaisuus.
Kurikan Reserviupseerikerho ry:n toiminnan laajuus sekä yhteistyökumppanien laatu ja määrä on hyvin tiedossa. Toisaalta myös Kurikan Reserviupseerikerho ry kärsii jäsenmäärän ongelmista kuten muutkin maaseudulla vaikuttavat reserviupseerikerhot. Aikanaan Jalasjärven Reserviupseerikerho ry on lakkautettu yhdistyksenä, ja suosituksena oli liittyminen Jalasjärven Reserviläiset ry:n jäseneksi. Kaikki Jalasjärven Reserviupseerikerho ry:n jäsenet eivät liittyneet Jalasjärven Reserviläiset ry:n jäseneksi.
Reserviläinen-lehti 8/2021 saapui minulle 13.12.2021, ja voin todeta seuraavia:
* Riihimäellä aloittaa Johtamisjärjestelmäkoulu
* Johtamisjärjestelmäkoulu kouluttaa kybervarusmiehiä
* naisten ja miesten yhteismajoituskokeilu jatkuu vuoden 2022 loppuun asti
* laskuvarjojääkäreitä koulutettu 60 vuotta
* merimiina edeleen merkittävä asetyyppi.
21. lokakuuta 2021 merkinnässä 1239 totesin, että naisten ja miesten yhteismajoituskokeilu on vaikuttanut ikuisuusprojektilta, joka jatkuu edelleenkin vuonna 2022.
Linkkilistan viimeiset linkit viittaavat Valtioneuvoston julkaisuun 2021:91, joka on parlamentaarisen komitean mietintö koskien yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolutusvelvollisuuden täyttämistä. Asiaan liittyvällä hankkeen www-sivulla on erilaisten sidosryhmien lausuntoja, joita kannattaa katsoa eri näkökulmista.
Itse kiinnitän lyhyesti huomiota Elisabeth Rehn – Bank of Ideas ry:n puolesta annettuun lausuntoon. Heidän lausuntonsa viittaa kokonaisturvallisuusrekisteriin. Olen monet kerrat todennus tarpeen vain yhdelle keskitetylle varautumisen rekisterille. JOS yhden rekisterin mimeksi tulee kokonaisturvallisuusrekisteri, niin en vastusta tällaisen nimen käyttöönottoa. Asia on täysin sama eri nimellä. Vähän ristiriitaisesti ajatellen mainittu keskitetty rekisteri on kuitenkin hajautettava järkevästi, jotta koko rekisteri ei kaatuisi kerralla koko Suomessa. Esimerkiksi kuntiin hajautettuna tämä tarkoittaisi kunkin kunnan osalta käytettäväksi varautumisen rekisterin pienempää osaa, jota käytettäisiin eri kunnissa tietyissä poikkeustiloissa.
Ketään tuskin yllättää, että julkaisussa (Valtioneuvoston julkaisu 2021:91) on paljon asiaa naisten vapaaehtoisesta aseellisesta palveluksesta.
Pitäisikö kutsunnat laajentaa koko ikäluokkaan sekä naisille että miehille? Vai riittääkö nykyjärjestelmä, jolloin naiset osallistuvat vapaaehtoisesti naisille tarkoitettuihin tilaisuuksiin, joissa esitellään vapaaehtoista aseellista palvelusta eri tavoilla? Vai pitäisikö naisille kohdistaa enemmän tiedotusta erilaisista tehtävistä muun maanpuolustuksen osa-alueilla?
Varmaankin nykyinen koronaviruksen aiheuttama kriisi on yksi lähtökohta tarkastellessa poikkeusoloihin varautumista. KYSYMYS: Kuinka erilaiset varautumisen rekisterit ovat oikeasti toimineet koronaviruksen aiheuttamassa poikkeusolotilanteessa?
Lyhyesti todeten myös sekä virallisessa maanpuolustustoiminnnassa että vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnnassa tapahtuu koko ajan kehittämistä ja muutosta.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Vuonna 2015 Puolustusvoimat lähetti reserviläiskirjeen reserviläisille. En tiedä miten reserviläiskirje on vaikuttanut Puolustusvoimien toimintaan.
Varmaankin joskus tulevaisuudessa olisi mahdollista lähettää uusi reserviläiskirje, jossa olisi enemmän asiaa mahdollisuuksista osallistua maanpuolustuksen erilaisiin tehtäviin. Vuoden 2015 reserviläiskirje jäi yksittäisen reserviläisen kannalta vain tiedotteeksi.
Jonkinlainen mittatikku on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) julkaisemat selvitykset suomalaisten asenteista maanpuolustusasioihin liittyen. Linkkilistan lopussa on linkki vuoden 2021 selvitykseen. Lyhyesti ottaen suomalaiset suhtautuvat myönteisesti viralliseen maanpuolustustoimintaan.
Oman arvion mukaan vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on kuitenkin tällä hetkellä melko tuntematon vapaa-ajan viettämisen muoto, jolloin vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kampeaminen ennen sotia edeltäneeseen toiminnan määrään ja laatuun on ollut hyvin vaikeaa.
Aiemmasta tekstistä voi todeta, että virallinen maanpuolustustoiminta on Suomessa yleisesti ottaen laajasti hyväksyttyä toimintaa, jonka kehittäminen on edelleenkin hyvä mahdollisuus.
Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan laajentaminen vaatii vielä kehittämistä, jotta vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta voisi olla laajemmin tunnettu vapaa-ajan viettämisen muoto verrattuna nykytilanteeseen. Maailma on kuitenkin muuttunut, jolloin vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta voi tarkoittaa täysin erilaisia asioita verrattuna ennen sotia järjestettyyn vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1249
1248: Yhdysvallat takaisin / Erityislaatuinen / Biden (III)
30. joulukuuta 2021
1248: Yhdysvallat takaisin / Erityislaatuinen / Biden (III)
Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1248
Linkkilistasta voi todeta seuraavaa:
* Wikipedia-artikkeli Yhdysvaltojen erityislaatuisuudesta
* Wikipedia-artikkeli koetusta Yhdysvaltojen taantumisesta
* Yhdysvaltojen erityislaatuisuus yhden arvion mukaan
* mikä on presidentti Donald Trumpin kauden oikea perintö?
* kuinka Yhdysvaltojen kansalaiset kokevat oman erityislaatuisuutensa?
* Powellin oppi (Powell Doctrine) Yhdysvaltojen aloittaman sodan perusteista
* Weinbergerin oppi (Weinberger Doctrine) Yhdysvaltojen aloittaman sodan perusteista
* onko Powellin oppia noudatettu Syyrian sodassa?
* onko Yhdysvallat palannut takaisin monenkeskiseen politiikkaan?
* myös presidentti Joe Biden on antanut määräyksiä Huawein puhelimia kohtaan.
Ohessa on vielä kolmen artikkelin lähdeviitteet: Campbell (1998); LaFeber (2009); Walt (2011).
Aikaisemmin olen todennut, että heidän pitää käydä Yhdysvalloissa omaa keskustelua koetusta omasta erityislaatuisuudesta, ja tätä keskustelua ei kannata juurikaan arvioida näin ulkopuolisten näkökulmasta. Heidän oma usko omaan erityislaatuisuuteen pitää huomioida vakiomuuttujaksi.
Tähän pitää todeta Walt (2011), joka käsittelee Yhdysvalloissa vallitsevaa koettua erityislaatuisuutta purkaen erityislaatuisuuden viittä väittämää.
Mainitut viisi myytin osaa (Walt 2011) ovat seuraavat:
Myth 1: There Is Something Exceptional About American Exceptionalism
Myth 2: The United States Behaves Better Than Other Nations Do
Myth 3: America's Success is Due to Its Special Genius
Myth 4: The United States Is Responsible for Most of the Good in the World
Myth 5: God Is on Our Side.
Myyttien suomennokset voisivat olla seuraavat:
1) Amerikkalaisessa erityislaatuisuudessa on jotain todella erityislaatuisuutta
2) Yhdysvallat käyttäytyy paremmin kuin muut maat maailmassa
3) Yhdysvaltojen menestys perustuu viisaasti päätettyihin ratkaisuihin
4) Yhdysvallat on monen hyvän asian takaaja maailmanlaajuisesti
5) Jumala on Yhdysvaltojen puolella.
ON varmaan muitakin myyttejä, jotka laitetaan Yhdysvaltojen erityislaatuisuuden osaksi.
Mainitut viisi myyttiä on hyvä tiedostaa seurattaessa Yhdysvaltojen tekemää sisäpolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa. Näin ulkopuolelta katsoen on hyvä tiedostaa, että Yhdysvaltojen erityisyyteen liittyy erilaisia myyttejä.
Osa Yhdysvaltojen kansalaisista kokee, että Yhdysvallat on taantunut (American decline) aikaisemmasta hyvästä tilanteesta. Tämäkin asia on hyvä tiedostaa seurattaessa Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa.
Powellin oppi (Powell Doctrine) ja Weinbergerin oppi (Weinberger Doctrine) tulevat esiin Campbell (1998) ja LaFeber (2009) yhteydessä.
Powellin oppi (Wikipedia: Powell Doctrine) on seuraava.
The Powell Doctrine states that a list of questions all have to be answered affirmatively before military action is taken by the United States:
1. Is a vital national security interest threatened?
2. Do we have a clear attainable objective?
3. Have the risks and costs been fully and frankly analyzed?
4. Have all other non-violent policy means been fully exhausted?
5. Is there a plausible exit strategy to avoid endless entanglement?
6. Have the consequences of our action been fully considered?
7. Is the action supported by the American people?
8. Do we have genuine broad international support?
Weinbergerin oppi (Wikipedia: Weinberger Doctrine) on seuraava.
The Weinberger doctrine:
1) The United States should not commit forces to combat unless the vital national interests of the United States or its allies are involved.
2) U.S. troops should only be committed wholeheartedly and with the clear intention of winning. Otherwise, troops should not be committed.
3) U.S. combat troops should be committed only with clearly defined political and military objectives and with the capacity to accomplish those objectives.
4) The relationship between the objectives and the size and composition of the forces committed should be continually reassessed and adjusted if necessary.
5) U.S. troops should not be committed to battle without a "reasonable assurance" of the support of U.S. public opinion and Congress.
6) The commitment of U.S. troops should be considered only as a last resort.
Yksi linkitetty artikkeli käsittelee Powellin opin (Wikipedia: Powell Doctrine) soveltamista Syyriaan sodan suhteen. Vastaukset eivät ole kaikilta osin Powellin opin mukaisia.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Bidenin hallinnon suhtautuminen Huawein toimittamaan tekniikkaan. Pitääkö Huawein toimintaa rajoittaa Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden vuoksi? Näiltä osin Biden jatkaisi Trumpin politiikkaa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
En ole aikaisemmin käsitellyt Powellin oppia (Powell Doctrine) tai Weinbergerin oppia (Weinberger Doctrine). Vertailun vuoksi linkkilistassa on mainittu esimerkinomaisesti Venäjän julkaisema sotilasoppi vuodelta 2014, jonka jälkeen ei ole julkaistu uutta asiakirjaa.
Varmaankin eri puolilla maailmaa on voitu lukea Venäjän julkaisema sotilasoppi hyvinkin huolellisesti, mikä on varmaan on ollut yksi tavoite asiakirjan julkaisulle.
Esimerkinomaisesti linkkilistassa on linkki Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) raporttiin 42, joka esittelee Venäjän sotilasoppia omalta osaltaan.
Linkkilistan lopussa on mainittu Wikipedia-artikkeli koskien virassa olleiden Yhdysvaltojen presidenttien ajamaa politiikan suuntaa (United States presidential doctrines), joka voi käsitellä myös sotilaallisen voiman käytön edellytyksiä.
Miten meidän Suomessa pitäisi suhtautua eri puolilla maailmaa julkaistuihin politiikan oppirakennelmiin (doctrine)? Tämä on tietysti hyvä kysymys näin pienen maan kannalta katsottuna.
Myös Suomen pitää julkaista omat esityksensä erilaisten vertailujen mahdollistamiseksi. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:30) on mainittu linkkilistassa, ja selonteko on hyvä alku erilaisille jatkoselvityksille.
Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin osalta en vielä osaa arvioida hänen ajamiaan pitkän aikavälin toimintalinjoja, joten asia selviää ajan kuluessa. Tietysti Biden voi edustaa yhtä tulkintaa Yhdysvaltojen erityislaatuisuudesta, jos hän käyttää tietoisesti Yhdysvaltojen erityislaatuisuuden määrittelyä puheissaan ja teoissaan.
Campbell, K. J. (1998). Once Burned, Twice Cautious: Explaining the Weinberger-Powell Doctrine. Armed Forces & Society, 24(3), 357–374. doi: 10.1177/0095327X9802400302
LaFeber, W. (2009). The Rise and Fall of Colin Powell and the Powell Doctrine. Political Science Quarterly, 124(1), 71–93. doi: 10.1002/j.1538-165X.2009.tb00642.x
Walt, S. A. (2011). THE MYTH OF AMERICAN EXCEPTIONALISM. Foreign Policy, (189), 72–75.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1248
1247: Belton (2021) / Kirja-arvio / Venäjä
7. joulukuuta 2021
1247: Belton (2021) / Kirja-arvio / Venäjä
Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1247
Belton, C. (2021). Putinin sisäpiirissä: Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan (I. Rekiaro, Käänt.). Jyväskylä: Docendo.
Ensimmäiseksi täytyy todeta kirjasta erilaisia lukuja:
* sivuja on yhteensä 654
* varsinainen teksti on sivuilla 9-654
* viiteluettelo on sivuilla 553-645
* henkilöhakemisto on sivuilla 647-654
Lyhyesti ottaen kirja on erittäin laaja katsaus Venäjän historiaan jonkin verran ennen Neuvostoliiton kaatumista ja kehityksen uudenlaisena Venäjän vältiona Neuvostoliiton vaiheen jälkeen.
Kirjan sisällysluettelo on seuraava:
* Henkilöt
* Suomenkielisen laitoksen johdanto
* Prologi
Ensmmäinen osa:
* 1. Operaatio Lutš
* 2. Sisäpiirin keikka
* 3. Jäävuoren huippu
* 4. Operaation Seuraaja: Kello on jo yli puolenyön
* 5. Lasten lelut kuralätäköissä
Toinen osa:
* 6. Sisäpiiri loi hänet
* 7. Operaatio Energia
* 8. Kauhun jälkeen: imperiumi herää
* 9. Nälkä kasvaa syödessä
Kolma osa:
* 10. Obštšak
* 11. Londongrad
* 12. Taistelu alkaa
* 13. Pimeä raha
* 14. Pehmeää vaikuttamista rautanyrkissä
* 15. Verkosto ja Donald Trump
Epilogi
Kiitokset
Viitteet
Henkilöhakemisto
Käisitin, että kirjoittaja (Belton 2021) on tehnyt kirjaa (noin) kaksi vuotta, mikä näkyy hyvin laajana yksityiskohtien esittelynä. Lisäksi pitää todeta, että kirjoittaja on tehnyt erilaisia haastatteluita eri henkilöiden kanssa, mikä sekin näkyy viiteluettelon viitteissä.
Miksi Venäjästä tuli sellainen valtio, jonka tunnemme nykytilanteessa?
Kirjassa on jonkin verran asiaa tavallisten kansalaisten mielipiteiden kehittymisestä Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Aina välillä Venäjän valtio joutui vaikeisiin tilanteisiin kuten tietyt terroristi-iskut Venäjän maaperällä. Eri vaiheissa Vladimir Putinin johdolla valtio selvisi huolimatta vaikeista tilanteista.
Muutama sota on mainittu kirjassa, jolloin Venäjä on järjestänyt erilaisia sotilaallisia hankkeita. Esimerkiksi Ukrainan sodan ja Krimin valtauksen taustoja on kuvattu.
Oman arvion mukaan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeinen aika Venäjällä oli melkoisen sekavaa vaihetta Boris Jeltsinin ollessa presidenttinä, jolloin kansalaiset saattoivat kannattaa Venäjän valtion vakautta sekavan vaiheen jälkeen.
Oman arvion mukaan siirtymä kommunistisesta järjestelmästä vapaaseen markkinatalouteen on ollut hyvin vaikea hanke. Vastaavalla tavalla ajatus demokratian levittämisestä uudenlaiseen Venäjän valtioon on ollut hyvin vaikea hanke. Belton kuvaa laajasti kumpaakin aihetta, jolloin demokratia ja markkinatalous on ollut joidenkin sidosryhmien kannattama asia. Toisaalta osa sidosryhmisä haluaa valtion vakautta, jolloin demokratia ei ole ensimmäisenä asiana asialistalla.
Vladimir Putinin virkaanastumisen jälkeistä historiaa Belton kuvaa laajasti entisen KGB:n palveluksessa vaikuttaneiden henkilöiden tekemisistä. Lyhyesti todeten KGB:n palveluksessa vaikuttaneet henkilöt ovat edenneet vähitellen eri tehtäviin Venäjän valtion koneistoihin ja erilaisiin liike-elämän koneistoihn.
Vähitellen Venäjällä on keskitetty valtiovaltaa takaisin Moskovassa vaikuttavalle valtion johdolle. Vähitellen Venäjä on tehnyt erilaisia hankkeita ulkomailla jo Neuvostoliitosta tutuilla toimintatavoilla. Kumpikin asia on toisiinsa liittyvä, jolloin Moskovassa annettuja määräyksiä on noudatettu eri vaiheissa eri puolilla maailmaa.
Belton (2021) kuvaa erittäin yksityiskohtaisesti erilaisia vaikuttamisen hankkeita eri puolilla länsimaita, jolloin Venäjä on edistänyt omaa asialistaansa. Yksi keskeinen hanke on ollut vaikuttaminen erilaisten länsimaiden vaaleihin esimerkiksi rahoittamalla ehdokkaita, jotka ovat aiheuttaneet erilaisia ristiriitaisuuksia eri maiden sisällä. Toinen keskeinen hanke on ollut vaikuttaminen liike-elämään eri tavoilla, jolloin Venäjän liike-elämän edustajat ovat edistäneet Moskovassa määriteltyä asialistaa eri tavoilla erilaisilla omistuksen järjestelyillä ja suoralla rahallisella tuella erilaisille liike-elämän sidosryhmille eri puolilla maailmaa.
Belton (2021) kuvaa tarkemmin muutaman poliitikon suhdetta venäläisiin sidosryhmiin erilaisissa vaalikampanjoissa ja muussakin toiminnassa.
Korruptio on Beltonin (2021) laajasti kuvaama ilmiö, jolloin sekä Venäjällä vallitseva korruputio että ulkomailla vallitseva korruptio on tarkasti kuvattu. Käyttämällä selvää rahaa piilottamalla rahanjako monimutkaiseksi verkostoksi saa paljon aikaan eri sidosryhmien tietämättä tai ymmärtämättä kokonaisvaltaisesti oikean korruption erityispiirteitä.
Kirjassa kuvataan länsimaisten sidosryhmien oikeaa toivoa, että uusi Venäjän valtio olisi siirtynyt markkinatalouteen ja demokratiaan hyvinkin nopeasti. Totuushan on päinvastainen, jolloin Venäjän markkinatalouteen vaikuttaa laajasti valtion erilaiset määräykset ja demokratian edistäminen ei ole asialistalla. Venäjän markkinatalous on nyt eräänlainen valtiojohtoinen komentotalous.
Onko Venäjä nyt vaarallisempi valtio kuin Neuvostoliitto aikanaan? Lyhyesti todeten venäläiset verkostot vaikuttavat eri puolilla maailmaa, ja länsimailta on mennyt jonkin verran aikaa ymmärtää Venäjän oikeita päämääriä.
Millainen voisi olla tämän kirjan (Belton 2021) vaikutus pidemmällä aikavälillä? Jokaisen Venäjää tarkemmin seuraavan henkilön pitäisi tietysti lukea tämä kirja asianmukaisesti.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Oman käsityksen mukaan Venäjä on edelleenkin hyvin riippuvainen energian viennistä, joka on tietysti kohdannut aina välillä erilaisia ongelmia. Pystyisikö Venäjä monipuolistaman talouttaan, jolloin Venäjä ei olisi liian riippuvainen energian viennistä? Tietysti uudenlaisen liiketoiminnan kehittäminen on hyvin vaikeaa
Toisaalta vastaan on tullut tietoja, että Venäjän väestö on vähentynyt. Mitä Venäjän valtion pitäisi tehdä väkiluvun vähenemisen vuoksi?
Itse olen pohtinut venäläisten nuorten tulevaisuuden suunnitelmia. Miten he suhtautuvat Venäjän yleiseen kehitykseen nykyisessä valtiojohtoisessa toimintaympäristössä? Alkavatko nuoret muuttamaan ulkomaille eri syiden vuoksi? Tein muutaman haun hakukoneella, ja poismuutto Venäjältä on yksi vaikuttava tosiasia, muuta poismuuton laajuus on tietysti nähtävä pidemmällä aikavälillä.
Kestääkö Venäjän nykyinen järjestelmä pidemmällä aikavälillä? Tähän ei ole selvää vastausta, ja Venäjän tilanteen kehittymistä on tietysti seurattava asianmukaisesti.
Oma politiikan seuranta Venäjän suhteen ei ole ollut ensimmäinen aihe. Tällainen perusteos (vrt. Belton 2021) kannattaa lukea aina välillä. Varmaankin muidenkin maiden suhteen löytyy tällaisia perusteoksia, joita kannattaa lukea asianmukaisesti.
1246: Totuus? / Euroopan Unioni / Tietotekniikan jätit
29. marraskuuta 2021
1246: Totuus? / Euroopan Unioni / Tietotekniikan jätit
Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1246
Linkkilistan ensimmäinen osa liittyy yleisesti tosiasioiden tarkastukseen:
* Helsingin Sanomat on julkaissut kaksi artikkelia tarkastaen Eduskunnassa esitettyjä väittämiä
* eli sekä hallitus että hallitus on esittänyt osittain virheellisiä väittämiä
* tosiasioiden tarkastuspalveluja alkaa olla eri maissa
* Euroopan Unionin alaisuudessa on kehitetty keinoja vastaamaan väärän informaation ongelmiin
* kaksi uutisia tuottavaa yhteisöä julkaissut omat menetelmänsä väärän informaation ongelmiin
* ClaimReview on yksi ratkaisu väärän informaation ongelmien ratkaisussa
Hindman, M. (2019). Internet-ansa: Miten digitaalinen talous rakentaa monopoleja ja nakertaa demokratiaa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.
Hindman (2019) kuvaa digitaalisen talouden muodostamia monopoleja, jolloin kilpailun voittaja voi saada jonkin yksittäisen digitaalisen markkinan lohkon täysin hallintaansa vaikeuttaen kilpailijoiden pääsyä yksittäisen digitaalisen markkinan lohkoon.
Yksi tekijä vapaalle tiedonvälitykselle on tiettyjen sähköisten palveluiden merkittävyys, jolloin linkkilistassa mainitut Facebook, Google ja Twitter hallitsevat yhteensä melkoista osaa erilaisilla digitaalisilla markkinan lohkoilla. Yhtenä kilpailijana joilla lohkoilla on tietysti Bing-palvelu, jonka markkinaosuus on vähäisempi tietyillä digitaalisilla markkinan lohkoilla.
Linkkilistassa on asiaa näiden palveluiden suhteesta tosiasioiden tarkastukseen. Eli mainitut palvelut yritetään yhdentää tosiasioiden tarkastuksen järjestelmien kanssa.
Toinen asia on palvelujen suhde uutisia tuottavien yhteisöjen kanssa. Eri maissa mm. Facebook ja Google ovat alkaneet maksaa selvä rahaa joillekin tiedonvälityksen yhteisöille. Tietysti tällainen pakottaminen on ollut osa erilaisten valtioiden määräämiä toimenpiteitä, ja linkkilistassa on erilaisia esimerkkejä tehdyistä sopimuksista uutisia tuottavien yhteisöjen kanssa.
Ongelmana on ollut uutisia tuottavien yhteisöjen uutisten sisällyttäminen osaksi palvelua ilman mitään maksua uutisia tuottaville yhteisöille.
Yksi linkki koskee nykyisen pandemian (COVID 19 -tauti) vaikutuksia tiedonvälitykseen. Moni tiedotusväline on ollut isoissa ongelmissa, ja osa tiedotusvälineistä on joutunut lopettamaan toimintansa kannattamattomana.
Ehkä erilaisten palveluiden maksamat korvaukset tiedotusvälineiden sisällön käyttämisestä auttavat joidenkin tiedotusvälineiden kannattavaa toimintaa.
Tietysti on selvää, että digitaalisen markkinan lohkoilla toimii erilaisia jättimäisiä tietotekniikan yrityksiä, joiden toimintaa Euroopan komission kilpailun pääosasto (Directorate-General for Competition) on selvittänyt eri vaiheissa. Osa näistä yrityksistä on valinnut yhteistyön Euroopan komission kilpailun pääosaston kanssa tai oikeudenkäynnin Euroopan komission kilpailun pääosastoa vastaan. Osasta mainitut yritykset ovat hävinneet oikeudenkäyntejä, jolloin komission kilpailun pääosaston määräykset ovat jääneet voimaan.
Tähän kohtaan pitää todeta lainsäädännön hankkeita digimarkkinalle ja digipalveluille.
Digimarkkinasäädöksestä ja digipalvelusäädöksistä otan tähän kohtaan lainaukset Euroopan komission ehdotukset lainsäädännöstä (2020/0374(COD); 2020/0361(COD)).
2020/0374 (COD) digimarkkinasäädös
2020/0374(COD) Digital Markets Act
https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2020/0374(COD)&l=en
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2020%3A842%3AFIN
Sivulta 2:
Ehdotus rajoittuu nimenomaan sellaisiin ydinalustapalveluihin, joissa havaitut ongelmat ovat ilmeisimpiä ja näkyvimpiä ja joissa muutamien
yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille palveluväylän tarjoavien suurten verkkoalustojen toiminta on johtanut tai todennäköisesti
johtaa näiden palvelujen ja markkinoiden heikkoon kilpailullisuuteen. Näitä ydinalustapalveluja ovat muun muassa
i) verkossa toimivat välityspalvelut (esim. markkinapaikat, sovelluskaupat ja verkossa
toimivat välityspalvelut muilla aloilla, esimerkkeinä liikkuvuus, liikenne ja energia),
ii) verkossa toimivat hakukoneet, iii) verkkoyhteisöpalvelut, iv) videonjakoalustapalvelut,
v) numeroista riippumattomat henkilöiden väliset sähköiset viestintäpalvelut, vi)
käyttöjärjestelmät, vii) pilvipalvelut ja viii) mainontapalvelut, kuten mainosverkot, mainospörssit
ja muut mainonnan välityspalvelut, jos nämä mainontapalvelut liittyvät yhteen tai useampaan muista edellä mainituista ydinalustapalveluista.
Seuraava PDF-tiedosto liittyy tähän:
* BRIEFING: EU Legislation in Progress: Digital markets act: PE 689.357 – March 2021
Asiakirja (EU Legislation in Progress) kerää yhteen digimarkkinasäännöksen vaiheita tilanteessa maaliskuussa 2021. Asiakirjassa on paljon linkkejä, joita seuraamalla näkee eri vaiheet aikaisemman linkin lisäksi (2020/0374(COD)).
2020/0361(COD) digipalvelusäädös
2020/0361(COD) Digital Services Act
https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2020/0361(COD)&l=en
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM%3A2020%3A825%3AFIN
Sivulta 3:
Ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta erityisesti
rajatylittävien digitaalisten palvelujen (varsinkin välityspalvelujen) tarjoamisen osalta.
Tämän tavoitteen mukaisesti ehdotuksella pyritään varmistamaan yhdenmukaiset edellytykset
innovatiivisten rajatylittävien palvelujen kehittämiselle unionissa käsittelemällä ja ehkäisemällä
tällaisen taloudellisen toiminnan esteitä, jotka johtuvat kansallisten lainsäädäntöjen erilaisista
kehitystavoista, ottaen huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat antaneet tai aikovat antaa lainsäädäntöä
muun muassa laittoman verkkosisällön poistamisesta, huolellisuusvelvoitteesta, ilmoitus- ja toimintamenettelyistä
sekä avoimuudesta. Samalla ehdotuksessa säädetään digitaalisten palvelujen asianmukaisesta valvonnasta ja
viranomaisten välisestä yhteistyöstä unionin tasolla ja tuetaan siten luottamusta, innovointia ja kasvua sisämarkkinoilla.
Seuraava PDF-tiedosto liittyy tähän:
* BRIEFING: EU Legislation in Progress: Digital services act: PE 689.357: March 2021
Asiakirja (EU Legislation in Progress) kerää yhteen digipalvelusäädöksen vaiheita tilanteessa maaliskuussa 2021. Asiakirjassa on paljon linkkejä, joita seuraamalla näkee eri vaiheet aikaisemman linkin lisäksi (2020/0361(COD)).
Suomessa on julkaistu Eduskunnan suuren valiokunnan lausunto kumpaankin (digimarkkinasäännös ja digipalvelusäännös) asiaan liittyen, jolloin niilla on ollut tunnuksena "U 2/2021 vp" (digipalvelusäädös) ja "U 6/2021 vp" (digitaalisia markkinoita koskeva säädös). Kummankin asian yhteydessä on linkit asiantuntijalausuntojen PDF-tiedostoihin liittyen.
Kun katsoo ehdotetun digimarkkinasäädöksen lainatun tekstin kohtia i-viii, niin jokaisella mainitulla digitaalisen markkinan lohkolla on yksi jättimäinen tietotekniikkayritys, joka hallitsee hyvin laajasti tietyn digitaalisen markkinan lohkoa. Lisäksi pitää todeta, että lainatun tekstin kohdat i-viii kattavat hyvin suuren osan nykyistä tietotekniikkaa.
Digipalvelusäädöksen ehdotuksesta voi todeta laittoman verkkosisällön poistaminen. Mahdollisesti laittomaksi verkkosisällöksi voidaan laskea selvästi virheellistä tietoa sisältävät sivut, jolloin palveluntarjoajan pitäisi poistaa virheellistä tietoa sisältäviä sivuja. Voi olla, että olen käsittänyt väärin ehdotetun digipalvelusäädöksen sisällön, ja virheellisten väittämien poistaminen voi jatkossakin perustua yleisesti hyväksyttyihin toimintamalleihin (Code of Practice on Disinformation).
Linkkilistan on erikseen kerättyjä linkkejä liittyen digimarkkinasäädöksen käsittelyyn. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on valiokunta, jolla on johtovastuu digimarkkinasäännöksen valmistelussa. Muutama muu valiokunta antaa lausunnot sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunalle, ja mainitun kokouksen www-sivulta löytyy myös muiden valiokuntien antamat lausunnot.
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan esityslistasta (22.11.2021) saa haettua digimarkkinasäännöksen ehdotukseen liittyviä asiakirjoja. Esimerkiksi äänestyslista (voting list) on vain vaatimattomat 190 sivua. Käsitin niin, että yksi asiakirja (Compromise amendments) kokoaa yhteen kaikki muutosehdotukset, ja varsinaisessa äänestyksessä voidaan hyväksyä useampi muutos kerralla (Compromise Amendment, A-G). Eli varsinainen äänestys voi koskea vain yhtä isoa muutosta kerralla (Compromise Amendment). Varmaankin noiden muutosehdotusten kirjaaminen ja yhdentäminen yhteen asiakirjaan on todella kovaa hommaa asiaa käsitteleville viranhaltijoille ja koko mietinnöstä vastaavalle henkilölle; Esittelijä (Rapporteur) on Andreas Schwab.
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan hyväksymä mietintö (22.11.2021) lähtee lähiaikoina Euroopan parlamentin käsittelyyn. Euroopan parlamentin käsittelyn jälkeen on koossa Euroopan parlamentin hyväksymä yhdennetty asiakirja, joka on lähtökohtana neuvotteluille Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) kanssa.
Eli digimarkkinasäädöksen lainsäädäntö on vielä kesken, ja lopullista tekstiä ei ole vielä hyväksytty. Lehdistötilaisuudesta (23.11.2021) voi todeta Ranskan puheenjohtajakauden kestävän tammikuusta kesäkuuhun vuonna 2022. Eli Ranska voi ottaa asian käsittelyyn neuvostossa, ja tuloksena voi olla Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) päätös asiaan liittyen (digimarkkinasäädös, 2020/0374(COD)).
Yhden asiakirjan (Compromise amendments) yhdennetty ehdotus (Compromise Amendment B) lisää www-selaimet yhdeksi keskeiseksi ratkaisuksi digitaalisessa ympäristössä. Aikaisempien merkintöjen perusteella tiedämme tälläkin alueella (www-selaimet) yhden tietotekniikkajätin ratkaisun olevan hyvin suurella markkinaosuudella.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Mikä on totuus missäkin asiassa? Yhdeksi isoksi ongelmaksi on muodostunut väärät väittämät, jotka voivat levitä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Kuten edeltä voi todeta, niin ennen mahdollista lainsäädäntöä Euroopan komissio pyrkii edistämään väärien väittämien torjumista yleisesti hyväksytyillä tomintamalleilla (Code of Practice on Disinformation).
Toiseksi isoksi ongelmaksi on muodostunut joidenkin tietotekniikan jättien hyvin hallitseva markkinaosuus digitaalisen toimintojen eri lohkoilla, mikä voi aiheuttaa erilaisia ongelmia nyt ja tulevaisuudessa.
JOS digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös ovat joskus tulevaisuudessa lopullisesti hyväksyttyjä lakeja, niin hyväksyttyjen lakien oikea vaikutus on tietysti tarkasti seurattava asiakokonaisuus. Vastaavalla tavalla voi yksi seurannan kohde olla Euroopan Unioniin kuulumattomien valtioiden ja valtioiden yhteistyöjärjestöjen lainsäädännön toimijoiden vastaavat lainsäädännön paketit digimarkkinohin ja digipalveluihin liittyen.
Esimerkin vuoksi on linkit ASEAN:n toimintaan digitaalisella alueella ja ASEAN:n toimintaan kilpailun alueella. Eli ASEAN voi järjestäytyä omalla tavallaan ja omalla aikataulullaan kilpailupolitiikkaan liittyvillä yhteistyön alueilla. Mahdollisesti ASEAN järjestäytyy ja hekin voivat esittää erilaisia kilpailuun liittyviä määräyksiä digitaalisille markkinoille.
Tietysti voi ajatella, että tietyt tietotekniikan jätit ovat voineet toimia pitkään ilman mitään rajoituksia tai määräyksiä. Varmaankin tietotekniikan jättien pääkonttoreissa luetaan hyvin tarkasti tehdyt lainsäädännön ehdotukset (digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös). Linkkilistassa on kahden kuulemisen (Kerro mielipiteesi / Have you say) linkit, joita tutkimalla selviää joidenkin tietotekniikan jättien esittämät asiakirjat koskien lainsäädännön ehdotuksia (digimarkkinasäädös ja digipalvelusäädös). Mielenkiintoista on nähdä tietotekniikan jättien valitsemat toimintalinjat, jotka voivat vaihdella yhtiöstä toiseen. Toisaalta tietotekniikan jätit voivat sopia edunvalvonnan painopisteista useamman yhtiön yhteistyönä. Nähtäväksi jää paljonkin, ja asiaa pitää seurata asianmukaisesti, koska lakialoitteen käsittely on vasta alkamaisillaan.
Näiden kahden lakialoitteen suhteen voi todeta yleisen tietosuoja-asetuksen (ei direktiivi vaan asetus), jonka merkitystä tuskin kukaan tässä vaiheessa vähättelee. Mahdollisesti nämä kaksi lakialoitetta voivat muuttaa hyvin laajasti erilaisten tietotekniikan jättien toimintaa Euroopan Unionissa, mutta tämä nähdään vasta tulevaisuudessa.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1246
1245: Jyrki J. J. Kasvi / Sähköinen äänestys
18. marraskuuta 2021
Jyrki J. J. Kasvi / Sähköinen äänestys
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1245
Jyrki J. J. Kasvi kuoli 16.11.2021.
Jyrki Kasviin liittyy paljon uutisia, ja laitoin linkkilistan aluksi eri tiedotusvälineiden hakusivuja. Hakusivuissa voi hakusanaksi laittaa "Jyrki Kasvi". Lisäksi on häneen liittyvät Wikipedia-artikkelit. Jyrki on ollut esillä hyvin monessa tiedotusvälineessä.
Electronic Frontier Finland – Effi ry. Linkkilistassa on asiaa Effin näkemyksistä liittyen sähköiseen äänestykseen.
Effi kutsui Jyrki Kasvin kunniajäsenekseen ennen hänen kuolemaansa.
Lisäksi pitää todeta Jyrki Kasvin säätiön tukiyhdistys, johon on linkki linkkilistassa. Tavoitteena kyseisellä yhdistyksellä on Jyrki Kasvin säätiö -nimisen säätiön perustaminen.
Tämän jälkeen on muutama linkki Tuija Braxiin liittyen. Aikanaan Tuija Brax ei halunnut myöntää sähköisen äänestyskoneen riskejä demokratialle. Eri vaiheiden jälkeen sähköinen äänestyskone hylättiin, koska sähköinen äänestyskone aiheutti äänien katoamista. Aikanaan kolmen kokeilukunnan kunnallisvaalit jouduttiin uusimaan asianmukaisesti.
Tuija Braxiin liittyen olen tehnyt merkinnät 15 ja 16, ja linkkikoelmassa on linkit näihin merkintöihin.
LIinkkilistassa on linkit (2, 3, 6, 20, 101, 137, 217, 243, 314, 633, 655, 665, 695, 771, 834, 977, 985, 1016, 1024, 1029, 1058, 1090, 1101, 1029) merkintöihin, joiden otsikossa on merkittynä "äänest". Merkinnän 47 otsikossa ei ole merkittynä "äänest". Linkitetyssä lausunnossa 65 esitän erilaisia huomioita sähköiseen äänestykseen. Linkitetyt mielipidekirjoitukset 58 ja 84 käsittelevät sähköistä äänestystä. Linkkilistassa mainitut puoluekokousaloitteet vastauksineen (puoluekokoukset vuosina 2010, 2014, 2016, 2016, 2018, 2020) sähköiseen äänestyksen liittyen ovat luettavissa lausuntojen (lausunnot 58, 83, 127, 168) www-sivulta. Eli olen kiinnittänyt useissa asiayhteyksissä huomioita sähköisen äänestyksen isoihin ongelmiin.
Oma www-sivu sähköiseen äänestykseen liittyen on seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html
Lyhyesti todeten Jyrki Kasvi esitti aikanaan erilaisia ongelmia sähköiseen äänestykseen liittyen. Jyrki Kasvi kohtasi täysin perusteetonta tunneperäistä arvostelua sähköiseen äänestykseen liittyvien lausuntojensa vuoksi.
Jotkut mielipidevaikuttajat haluavat edelleenkin kehitettäväksi sähköisen äänestyksen järjestelmää erityisesti internetissä tapahtuvaan sähköiseen äänestykseen (nettiäänestys). Tietysti sähköisen äänestyksen kannatus perustuu enemmän tunteisiin kuin kovan asian osaamiseen.
Yksi esitetty väite on sähköisen äänestyksen äänestyksen tarkoittavan nuorten suurempaa äänestysinnokkuutta. Oma mielipide on täysin päinvastainen. Sähköinen äänestys ei tule koskaan lisäämään äänestysinnokkuutta, ja äänestysinnokkuuden nostaminen vaatii muita toimenpiteitä kuin sähköinen äänestys.
Yliopistojen ylioppilaskunnissa on käyty edustajiston vaaleja sähköisesti, mutta sähköinen äänestys ei ole erityisesti lisännyt äänestysinnokkuutta ylioppilaskunnissa. Nämä äänestäjät ovat olleet pääasiassa nuoria henkilöitä, joten väittämä nuorten äänestysinnokkuuden suorasta suhteesta sähköisen äänestykseen on täysin kestämätön väittämä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Jyrki Kasvi oli järjen ääni sähköiseen äänestykseen liittyen. Eli nyt on yksi järjen ääni vähemmän varoittamassa sähköisestä äänestyksestä.
Edellä mainittu ylioppilaskuntien sähköinen äänestys on tietysti hyvin huolestuttavaa, koska osa väestä voi nyt uskoa voimakkaasti valtakunnallisten vaalien sähköisen äänestyksen mahdollisuuksiin. Ylioppilaskuntien edustajiston vaalit eivät ole yhtä laajat kuin valtakunnalliset vaalit, jolloin ylioppilaskuntien sähköinen äänestys tarkoittaa pienempää väkimäärää. Suuremmissa vaaleissa sähköinen äänestyksen riskit ovat tietysti suuremmat.
Ehkä nettiäänestystä voidaan kokeilla tulevaisuudessa kaikista mainituista ongelmista huolimatta. Toivottavasti silloin edetään aluksi pienellä kokeilulla eikä heti kerralla koko valtakunnassa. Toivottavasti nettiäänestyksen pieni kokeilu valtakunnallisissa vaaleissa osoittaa koko homman järjettömyyden.
Sähköisen äänestyksen asiaa pitää tietysti seurata asianmukaisesti. Toivossa on hyvä elää, joten voimme toivoa päättäjien viisautta tässä asiassa, jolloin Suomeen ei tulevaisuudessa perustettaisi sähköisen äänestyksen järjestelmää.
Sähköisen äänestyksen erittäin isot ongelmat demokratian toimivuudelle on edelleenkin kova tosiasia.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1245
1244: Moniajo ja älypuhelin erityisesti / moniajo (lxii)
16. marraskuuta 2021
1244: Moniajo ja älypuhelin erityisesti / moniajo (lxii)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1244
Oheisesta linkkilistasta pitää todeta seuraavia:
* älypuhelin häiritsee työntekoa
* keskittyminen häiriön jälkeen vaatii oman aikansa
* nettivalppaus eli odottava tila tuleville päivityksille
* yksi tapa arvioida älypuhelinriippuvuutta
* kuinka usein ihmiset tarkistavat älypuhelintaan?
* älypuhelin voi haitata oppimista
* tuntemukset ilman älypuhelimen läsnäoloa ovat oikea ilmiö
* keskittyminen vain yhteen tehtävään kerrallaan?
Tämän jälkeen on asiaa itsensä kuvaamista älypuhelimella (selfie). Termiä "selfie" on käytetty suomenkielisessä tekstissä. Tietysti älypuhelimella itsestä otetun kuvan (selfie) tausta on keskeinen osa tätä ilmiötä.
Tästä ilmiöstä (selfie) pitää todeta seuraavat linkit:
* itsestä otettujen kuvien (selfie) vuoksi on ollut kuolemantapauksia
* tällaisia kuolemia itsensä kuvaamisen seurauksena tapahtuu (lähes?) viikottain
* esimerkiksi on Grand Canyon ollut tapahtumapaikkana tällaisille kuolemille
* Wikipedia-artikkeli listaa osan näistä kuolemista.
Tämän kunniaksi voi todeta seuraavan kuvan.
Tämän jälkeen pitää todeta linkit kahteen Wikipedia-artikkeliin, jotka käsittelevät matkapuhelimen käyttöä autolla ajamisen aikana ja tekstiviestin kirjoittamista autolla ajamisen aikana. Tietystikään Wikipedia-artikkelit eivät ole täysin riittäviä lähteitä, mutta monessa Wikipedia-artikkeleissa on hyviä linkkejä, joita kannattaa katsoa tarkemmin.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Lenkillä käydessä on tullut vastaan pyöräilijöitä, jotka käyttävät älypuhelinta ajaessaan pyörää. Tietysti pyörän vauhti on hitaampi verrattuna autoon, mutta olettaisin tämänkin ilmiön aiheuttavan mahdollisia vaaratilanteita.
Lisäksi omaan kokemuspiiriin kuuluu tien sivusta katsottuna parin autoilijan ajaminen älypuhelin kädessä. Eli asianmukaista varovaisuutta jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta katsottuna pitää noudattaa autoilijoiden älypuhelimien käytön vuoksi.
Voiko auton kuljettajiin enää luottaa älypuhelimien käytön vuoksi?
Lyhyesti arvioiden auton kuljettajiin ei voi enää luottaa kaikissa tilanteissa älypuhelimien käytön vuoksi, jolloin onnettomuusriskit lisääntyvät suorassa suhteessa älypuhelimien käytön yleistymiseen.
Varmaankin tulevaisuudessa voi tapahtua erilaisia onnettomuuksia älypuhelimen käytön vuoksi.
Kysymys: Millaisia uusia teknisiä ratkaisuja tarvitaan autoilijoiden älypuhelimen käytön vuoksi?
Varmaankin jatkossa myytävissä autoissa voisi ehkä olla joitain teknisiä ratkaisuja, jotka ilmoittavat kuljettajille erilaisista vaaratilanteista kuten liian lyhyestä etäisyydestä edellä ajavaan autoon. Mutta tällaisia teknisiä ratkaisuja ei voi pitää tekoälynä, jolloin kaikki vastuu on edelleenkin auton kuljettajalla. Välttämättä tällaiset tekniset ratkaisut eivät oikeasti ratkaise ongelmia, jotka liittyvät auton ajamiseen älypuhelin kädessä.
Itse en enää kannata itsestään ohjautuvia autoja, koska autoissa käytetty tekoäly on kuitenkin vain heikkoa tekoälyä, jonka toimivuus hyvän sään ulkopuolella on hyvin kyseenalaista. Esimerkiksi lumisateella autoissa käytetty heikko tekoäly ei toimi virheettömästi.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1244
1243: Avoimuuden määrittely ja leviäminen / ATTR-71
6. marraskuuta 2021
1243: Avoimuuden määrittely ja leviäminen / ATTR-71
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1243
ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.
Tämä merkintä lähti liikkeelle Effi ry:n (Electronic Frontier Finland – Effi ry) antamasta lausunnosta koskien tekijänoikeuslain muutosluonnoksesta; lausuntoon löytyy linkki linkkikokoelmasta. Lisäksi löytyy lausuntopyynnön linkki Lausuntopalvelu.fi -palvelun www-sivulle.
Kirjoitushetkellä lausunnon antaneita tahoja oli yhteensä 223. Kaikki lausunnon antaneet tahot eivät ole vastanneet lausuntopyynnön kaikkiin kysymyksiin.
Mielenkiintoisella tavalla määräaika direktiivin kansalliselle soveltamiselle oli 7.6.2021, mutta eri sivuilta selviää Suomen tilanne direktiivin (direktiivi (EU) 2019/790) suhteen. Eli nykyisen lausuntopyynnön jälkeen on tarkoitus julkaista hallituksen esitys (HE), jonka luonnos on nyt käsittelyn kohteena.
Hallituksen esityksen (HE) luonnoksen sivulla 4 todetaan seuraavaa:
Direktiivillä modernisoidaan ja täydennetään nykyistä Euroopan unionin tekijänoikeudellista sääntelykehystä,
johon kuuluvat muiden muassa direktiivit 96/9/EY (tietokantadirektiivi), 2001/29/EY (tietoyhteiskuntadirektiivi),
2006/115/EY (vuokraus- ja lainausoikeusdirektiivi), 2009/24/EY (tietokoneohjelmadirektiivi),
2012/28/EU (orpoteosdirektiivi) ja 2014/26/EU (tekijänoikeuden kollektiivista hallinnointia
koskeva direktiivi) ja joka perustuu myös direktiiviin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä).
(luvusta 2.1 DSM-direktiivi (2019/790) osa)
Tietokoneohjelmadirektiivin (2009/24/EY) tarkka nimi on seuraava:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/24/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (Kodifioitu toisinto) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Tietokantadirektiivi (96/9/EY) tarkka nimi on seuraava:
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/9/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1996, tietokantojen oikeudellisesta suojasta
Tästä päästään muutamaan avoimuuden määritelmään.
Open Source Definition, Open Definition, Open standard, OpenAPI Specification, Open Source Hardware (OSHW) Definition. Noilla on omat versionumeronsa. Mukana linkkilistassa myös suomalaisia sivustoja, jotka määrittelevät avointa dataa, avointa koodia ja avointa rajapintaa.
Jäin siihen käsitykseen, että avoin data (Open Definition) voi kattaa myös tietokannan. Käsittäisin niin, että yksi lisenssi (CC0 1.0 Universal (CC0 1.0) Public Domain Dedication) kattaisi myös tietokannan. Käsittäisin niin, että luovat teokset voidaan lisensoida Creative Commons -lisenssien avulla. Avoimen standardin suhteen pitää todeta asianmukainen Wikipedia-artikkeli, joka listaa ison joukon erilaisia avoimen standardin määritelmiä.
Aikanaan on julkaistu JHS-suosituksia, jolloin suosituksissa on mukana asiaa avoimesta lähdekoodista. Nykyisin vastaavat suositukset antaa Tiedonhallintalautakunta, ja varsinaisesti osa JHS-suosituksista voi vanheta ilman päivityksiä. Aikanaan JHS-suosituksissa julkaistiin avoimuutta koskevia ohjeistuksia, joista on linkit linkkilistassa.
Lopuksi täytyy todeta linkkistasta seuraavat aiheet:
* Microsoft-yhtiön toimintaa avoimen lähdekoodin suhteen
* Open Source Observatory (OSOR)
* avointa lähdekoodia käytetty myös Albaniassa
* Euroopan Unionin alainen selvitys avoimen lähdekoodin vaikutuksesta
* Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja avointa lähdekoodia käsitellyt tilaisuus
* Intiassa käynnistettyjä avoimen lähdekoodin hankkeita
* Open Source Initiative ja sen jäsenistö
* Linux Foundation -säätiön alaisuudessa on kymmenittäin erilaisia hankkeita.
Effi ry:n lausunnon lopuksi on asiaa tietokoneohjelmista ja erilaisista lisensseistä. Ainut moite voi olla, että tuossa kohtaa pitää ymmärtää enemmän avoimien ohjelmien lisensseistä, jotta viimeiset tekstit avautuvat lukijalle.
Kaikesta huolimatta avoimien ohjelmien lisenssit ovat edelleenkin osalle meistä täysin tuntemattomia. Monet meistä vain hyväksyvät kaikkien ohjelmistojen lisenssit asennuksen yhteydessä ilman suurempaa pohtimista ja hyväksyttävän lisenssin oikeaa lukemista. Tavallinen käyttäjä vain käyttää ohjelmaa ilman suurempia pohdintoja.
Erilaisten lisenssien (erityisesti lähdekoodi ja data) oikea luonne tulee yleensä esiin erilaisissa muutostilanteissa, jolloin moni meistä voi yllättyä täydellisesti hyväksyttyjen lisenssin vaatimusten vuoksi.
Mielenkiintoisella tavalla data voi olla suhteellisen lujassa jossain järjestelmässä, jolloin datan siirto järjestelmässä toiseen voikin osoittautua äärimmäisen hankalaksi. Näin käy aina välillä, jolloin jostain vanhasta järjestelmästä on siirrettävä data käsityönä johonkin uuteen järjestelmään.
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11
Kirjoitelmia VI -teoksen luvussa 217.4.1. pohdin erilaisten järjestelmien ylösajoja ja alasaloja, jolloin tällaisesta hanketyypistä voisi tehdä oman selvityksensä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Linkkilistassa mainittu Microsoft on muuttanut vähitellen suhtautumistaan avoimiin ohjelmiin. Tietysti Microsoft laskee yhteen kaikkiin avoimiin ratkaisuihin liittyvät tekniset, taloudelliset ja tekijänoikeudelliset asiat. Hyvä esimerkki on Microsoft Outlook -ohjelmisto, jota voi käyttää myös Android- ja iOS-puhelimissa. Microsoft on yhtiönä joutunut taipumaan tosiasioiden vuoksi, koska Android ja iOS hallitsevat hyvin vahvasti älypuhelimien alueella.
Microsoft on nykyisin Linux Foundation -säätiön jäsen, mikä on erittäin iso muutos aikaisempaan nähden. Linux Foundation -säätiön jäseninä on paljon yhtiöitä, jotka ovat kovia kilpailijoita keskenään. Varmasti erilaiset yhtiöt ovat laskeneet yhteen monia asioita ennen liittymistä Linux Foundation -säätiön jäseniksi.
Linkkilistan lopussa on mainittu StatCounter-yhtiön GlobalStats-tilasto koskien käyttöjärjestelmien maailmanlaajuista markkinaosuutta vuosien 2009-2021 aikana. Tammikuussa 2009 Windows-käyttöjärjestelmien markkinaosuus oli 94,8%. Lokakuussa 2021 Windows-käyttöjärjestelmien markkinaosuus oli 32,44%. Lokakuussa 2021 Android-käyttöjärjestelmän markkinaosuus oli 39,75%.
Linkkilistan lopussa on mainittu Wikipedia-artikkeli Microsoftin ja avoimen lähdekoodin suhteesta alkaen yrityksen alkuvaiheista kohti nykytilannetta. Microsoft nykyisin useamman tietotekniikan avoimuuteen liittyvän säätiön jäsen.
Edellä mainittujen lukujen perusteella täytyy todeta, että Microsoftin on ollut pakko sopeutua käyttöjärjestelmien markkinaosuuksien heilahteluiden vuoksi. Varmaankin on parempi saada omia tuotteita kaikkiin käyttöjärjestelmiin, vaikka osa käyttöjärjestelmistä voikin olla avoimia.
Tietysti maailmalla on hyvin paljon ohjelmia, jotka toimivat vain Windows-käyttöjärjestelmissä, joten Windows-käyttöjärjestelmällä on vielä tulevaisuutta. Lisäksi voi todeta laajojen käyttäjäryhmien tottumuksen Windows-käyttöjärjestelmään, jolloin kiinnostus vaihtaa käyttöjärjestelmää ei ole ensimmäinen asia monessa tapauksessa.
Oman arvion mukaan erilaiset avoimet tietotekniset ratkaisut tulevat jatkossa lisääntymään, mutta erilaisten toimijoiden reitti avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin voi olla pitkä ja kivinen. Erilaisten toimijoiden lähtötilanne on täysin erilainen, joten matkalla avoimuuteen voi olla erilaisia teknisiä, lainopillisia ja taloudellisia tekijöitä huomioitavaksi.
Hindman, M. (2019). Internet-ansa: Miten digitaalinen talous rakentaa monopoleja ja nakertaa demokratiaa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.
On kuitenkin hyvä todeta Hindman (2019), joka esittelee digitaalisen talouden erilaisia monopoleja. Erilaiset yhtiöt voivat tietysti käyttää erilaisia avoimia tietoteknisiä ratkaisuja, mutta monet palvelut itsessään ovat tiukasti suljettuja. Osasta nämä tietotekniset palvelut voivat muodostaa erilaisia monopoleja, joiden vaikutus voi olla hyvin laaja.
Tämän vuoksi on mainittava linkklistasta Euroopan Unionin alaiset lainsäädäntöaloitteet tunnuksilla 2020/0374(COD) (digimarkkinasäädös) ja 2020/0361(COD) (digipalvelusäädös).
Digimarkkinasäädöksen ehdotuksen sivulta 2 voi todeta seuraavan tekstin.
Ehdotus rajoittuu nimenomaan sellaisiin ydinalustapalveluihin, joissa havaitut ongelmat ovat ilmeisimpiä ja näkyvimpiä ja joissa muutamien yrityskäyttäjille ja loppukäyttäjille palveluväylän tarjoavien suurten verkkoalustojen toiminta on johtanut tai todennäköisesti johtaa näiden palvelujen ja markkinoiden heikkoon kilpailullisuuteen. Näitä ydinalustapalveluja ovat muun muassa i) verkossa toimivat välityspalvelut (esim. markkinapaikat, sovelluskaupat ja verkossa
toimivat välityspalvelut muilla aloilla, esimerkkeinä liikkuvuus, liikenne ja energia), ii) verkossa toimivat hakukoneet, iii) verkkoyhteisöpalvelut, iv) videonjakoalustapalvelut, v) numeroista riippumattomat henkilöiden väliset sähköiset viestintäpalvelut, vi)
käyttöjärjestelmät, vii) pilvipalvelut ja viii) mainontapalvelut, kuten mainosverkot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut, jos nämä mainontapalvelut liittyvät yhteen tai useampaan muista edellä mainituista ydinalustapalveluista.
Digipalvelusäädöksen ehdotuksen sivulta 3 voi todeta seuraavan tekstin.
Ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta erityisesti rajatylittävien digitaalisten
palvelujen (varsinkin välityspalvelujen) tarjoamisen osalta. Tämän tavoitteen mukaisesti ehdotuksella pyritään varmistamaan
yhdenmukaiset edellytykset innovatiivisten rajatylittävien palvelujen kehittämiselle unionissa käsittelemällä ja
ehkäisemällä tällaisen taloudellisen toiminnan esteitä, jotka johtuvat kansallisten lainsäädäntöjen erilaisista kehitystavoista, ottaen huomioon, että
useat jäsenvaltiot ovat antaneet tai aikovat antaa lainsäädäntöä muun muassa laittoman verkkosisällön poistamisesta, huolellisuusvelvoitteesta, ilmoitus- ja toimintamenettelyistä sekä
avoimuudesta. Samalla ehdotuksessa säädetään digitaalisten palvelujen asianmukaisesta
valvonnasta ja viranomaisten välisestä yhteistyöstä unionin tasolla ja tuetaan siten luottamusta, innovointia ja kasvua sisämarkkinoilla.
Eli molemmat säädösehdotukset yhdessä kattavat kyllä hyvin suuren osan nykyisestä tietotekniikasta. Lisäksi voi todeta erityisesti digimarkkinasäädöksen suhteen, että mainitut tietotekniikan (i-viii) osa-alueet tarkoittavat nykytilanteessa tiettyjen yhtiöiden määräävää markkinaosuutta. Mielenkiintoista on nähdä lopullinen hyväksytty lainsäädäntö erilaisten käsittelyvaiheiden jälkeen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1243
1242: Kaikki avoimeksi? / Ongelmat / ATTR-70
1. marraskuuta 2021
1242: Kaikki avoimeksi? / Ongelmat / ATTR-70
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1242
ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.
Tähän kohtaan totean ensimmäiseksi seuraavan PDF-asiakirjan:
(PDF) Software Freedom Conservancy, Complaint
Oheen liitetyssä linkissä on lisätietoa Software Freedom Conservancy -yhteisön oikeusistuimeen jättämästä kanteesta. Oikeusistuimeksi on valikoitunut Kalifornian yksi oikeusistuin (The Superior Court of California - County of Orange). Katsoin kyseisen oikeusistuimen tietoja, mutta tarkempien tietojen hankkiminen vaatii tilin perustamista ja mahdollisesti erilaisia maksuja.
Kantaja (Plaintiff) on siis Software Freedom Conservancy -yhteisö ja vastaajana (Defendant) on Vizio-yhtiö. Kirjoitushetkellä Vizio-yhtiön www-sivu (http://www.vizio.com) johtaa (https://www.exertis.com) Exertis-yhtiön www-sivulle.
Yritysten nimenmuutosten, jakautumisten ja yhdistymisten perässä ei oikein tahdo pysyä. Eli yritysten nimet vaihtuvat usein, yritykset jakaantuvat ja yhdistyvät useissa vaiheissa. Toisaalta yksittäinen alihankkija on voinut toimittaa vuosikymmeniä erilaisia tuotteita samalle päähankkijalle, jonka nimi ja yhtiörakenne on voinut vaihdella erilaisissa vaiheissa.
Yritin lukea Software Freedom Conservancy -yhteisön jättämää kannetta, ja esitän tässä erilaisia huomioita.
Huomio 1: Kanteessa käsitellään kahden lisenssin vaatimuksia: GNU General Public License, version 2; GNU Lesser General Public License, version 2.1. Kanteessa näiden lisenssien tunnukset ovat GPLv2 ja LGPLv2.1.
Huomio 2: Vizio on kehittänyt älytelevisiota (smart TV), joita on käsittääkseni useampia malleja.
Huomio 3: Sivuilla 10-12 (kappaleet 37-38) luetellaan Vizion kehittämien tuotteiden ohjelmisto-osia, joiden taustalla on kaksi lisenssiä, eli GPL 2 ja LGPL 2.1.
Huomio 4: Vizio esittää kehittäneensä SmartCast-järjestelmän, jonka päällä on yhtiön kehittämiä ohjelmia.
Huomio 5: Sivuilla 13-16 Software Freedom Conservancy esittelee historiaa, jolloin Software Freedom Conservancy on ottanut yhteyttä eri vaiheissa Vizio-yhtiön suuntaan. Lisäksi Software Freedom Conservancy -yhteisön edustajat ovat purkaneet Vizio-yhtiön kehittämiä laitteita tutkiakseen mahdollisuutta löytää laitteiden käyttämien ohjelmien lähdekoodi, eli mallit 1435-J01, D32h-J09 ja M50Q7-J01.
Huomio 6: Sivuilla 18-23 esitellään tarkemmin Vizio-yhtiön toimintaa, jolloin Vizio ei ole noudattanut lisenssien ehtoja.
Tämä voi olla mielenkiintoinen oikeustapaus, jos sen tuloksia voitaisiin soveltaa eri paikoissa. Voisiko Suomessa on olla vastaava oikeustapaus, jolloin jokin suomalainen yritys käyttäisi laitteissaan avoimen lähdekoodin ohjelmia ilman mahdollisuutta päivittää ja kehittää laitteen sisältämien avoimen lähdenkoodin ohjelmia?
Hakukoneiden perusteella (Hakutermeiksi: Vizio Lawsuit GPL) lehdistötiedote oikeustapauksesta on levinnyt pitkin maailmaa erilaisille www-sivuille. Eli tällä oikeustapauksella voi olla kansainvälistä merkitystä. Mielenkiintoista on nähdä Vizio-yhtiön vastine esitettyyn kanteseen.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Vizio oikeustapauksena osoittaa, että avoimen lähdekoodin ohjelmien lisenssien esittämät vaatimukset eivät ole vieläkään kaikille sidosryhmille tuttuja asioita.
Eli valistustyötä avoimen lähdekoodin ohjelmien lisenssien vuoksi on jatkettava, koska moni sidosryhmä ei vieläkään ymmärrä avointa lähdekoodia oikein oikeassa asiayhteydessään.
Kaikki tietotekniikka avoimeksi? Tietotekniikan eri osa-alueiden avoimuus etenee omalla tahdillaan, mutta kaikilta osin eri osa-alueiden avaaminen ei etene suoraviivaisesti. Jatkossakin tulee olemaan erilaisia suljettuja ratkaisuja eri osa-alueilla.
Software Freedom Conservancy files right-to-repair lawsuit against California TV manufacturer Vizio Inc. for alleged GPL violations
https://sfconservancy.org/copyleft-compliance/vizio.html
1241: Avoimuusrekisteri / Puolueet yhdessä / Itse
1. marraskuuta 2021
1241: Avoimuusrekisteri / Puolueet yhdessä / Itse
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1241
Linkkilistasta voi todeta seuraavaa:
* edunvalvonnan vuoksi Oikeusministeriö on julkaissut kaksi raporttia
* Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on mainittu avoimuusrekisteri
* avoimuusrekisterin vuoksi on Oikeusministeriön hanke
* edunvalvontaa on tutkittu yliopistotasolla
* Finanssiala on avannut oman edunvalvonnan sivun
* kaikki eduskuntapuolueet vaativat Suomeen lobbarirekisteriä
* eri henkilöt/poliitikot ovat kannattaneet avoimuusrekisteriä.
* Oikeusministeriö varannut avoimuusrekisteri.fi -verkkotunnuksen vuonna 2019.
Itse olen kannattanut avoimuusrekisteriä jo pitkän aikaa.
Tein avoimuusrekisterin vuoksi puoluekokousaloitteen vuonna 2014. Puoluekokousaloite ja puoluekokousvastaus on luettavissa seuraavassa osoitteessa.
FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58
Vuoden 2014 puoluekokousvastauksessa ei kannatettu avoimuusrekisteriä.
Siksi on mielenkiintoista, että vuonna 2019 kaikki silloiset eduskuntapuolueet kannattivat avoimuusrekisteriä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Vuoden 2014 puoluekokousaloitteessa esitän seuraavaa.
Suomalaisen rekisterin kehittämisessä voi lähteä liikkeelle hyvinkin kevyesti, jolloin käytännössä olisi vain yksi yksinkertainen www-sivusto, jonne listattaisiin eri yhteisöjen tiedot ja yhteisöjen antamat kirjalliset lausunnot. Sivustoon voidaan eri vaiheissa lisätä toiminnallisuutta perustuen saatuihin kokemukseen rekisterin käytössä.
Kirjoitushetkellä en tiedä avoimuusrekisterin teknisestä kehittämisestä.
Oman ehdotuksen mukaisesti olisi mahdollista aloittaa avoimuusrekisterin kehittäminen vaiheittain.
Esimerkiksi vertailu Euroopan Unionin alaiseen avoimuusrekisteriin. Kannattaisiko Suomessa kehittää vastaava rekisteri?
Katsoin kevyesti hakukoneella, että avoimuusrekisterin vuoksi ei ainakaan vielä ollut avoimen lähdekoodin mukaisia ohjelmia.
Eli suomalainen avoimuusrekisterin ohjelma pitää näköjään kehittää suomalaisena työnä tai jossain yhteishankkeessa.
Lopuksi voi todeta, että edunvalvojat itsekin voivat kannattaa avoimuusrekisteriä. Edunvalvojat toivovat monesti omille asiakirjoilleen mahdollisimman suurta lukijakuntaa. Avoimuusrekisteriin talletettujen tietojen perusteella voisivat edunvalvojien jättämät asiakirjat saada paljon suurempaa julkisuutta verrattuna nykytilanteeseen ilman avoimuusrekisteriä.
Tietysti myös tiedotusvälineet voisivat seurata tarkasti avoimuusrekisterin päivityksiä, jolloin ainakin joskus voisivat jotkut edunvalvojien jättämät asiakirjat saada paljon suurempaa julkaisuutta.
Itse kannatan voimakkaasti suomalaisen avoimuusrekisterin perustamista.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1241
1240: Samaan aikaan toisaalla / WTO
1. marraskuuta 2021
1240: Samaan aikaan toisaalla / WTO
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1240
Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization, WTO) tiedottaa usein hyvin erilaisista asiosta. Olen ollut useamman vuoden WTO:n tiedotuslistalla, ja viestejä tulee lähes päivittäin.
Linkkilistasta voi todeta seuraavat asiat:
* Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) sopima alueelliset kauppasopimukset
* alueellisten kauppasopimusten komitean kokous 1.11.2021
* useampi linkki kalastuksen tukiin liittyen
* useampi linkki maatalouteen liittyen
* Maailman kauppajärjestön käsittelemien riitatapausten ratkaisujen yhden sivun tiivistelmät
* maailman kaupan tilastoja vuodelta 2020
* tietotekniikka sopimus (Information Technology Agreement, ITA) 25 vuotta
* alueellisten kauppasopimusten tietokanta (WTO).
Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osalta voi todeta, että he ovat edenneet kauppaneuvotteluissa erilaisten maiden kanssa. Varmaankin he saavat neuvoteltua kauppasopimukset omalla tahdillaan.
En tiedä, että kuinka moni Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) sopimista kauppasopimuksista on suora kopio Euroopan Unionin kauppasopimuksesta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Maailman kauppajärjestön alueellisten kauppasopimusten tietokanta.
Tietokannassa on erilaisia lukuja, ja kirjoitushetkellä alueellisia kauppasopimuksia oli voimassa 350.
Yksi asia on tietotekniikkaa koskeva sopimus (Information Technology Agreement, ITA).
Tietotekniikkaa koskevaa sopimusta on vähitellen laajennettu ja tietoteknisestä kaupasta on erilaisia tilastoja.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Lyhyesti todeten Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) asia etenevät omalla tahdillaan. Toisaalta Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) asioista ei ole liikaa asiaa suomalaisissa tiedotusvälineissä.
Merkinnässä 1114 olen käsitellyt jonkin verran kansainvälistä vapaata kauppaa.
1114: Kauppa / Trade / FIN (Kok., Kesk.) / G7 / SCO
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html#aihe_1114
Yleisesti ottaen eri sidosryhmät haluavat pitää kiinni vapaasta kaupasta erilaisten maiden välillä.
Kirjoitushetkellä Maailman kauppajärjestö (World Trade Organization, WTO) valmistelee erilaisia asioita vuoden 2021 ministerikokousta (Twelfth WTO Ministerial Conference) varten.
Itse olen sillä kannalla, että vetäytyminen erilaisista kansainvälisistä sopimuksista ei olisi Suomen kannalta edullista. Pienen maan turva on hyvin hallinnoitu ja tasapuolinen kansainvälinen järjestelmä, jonka tukena on mahdollisimman moni valtio.
Vertailun vuoksi pitää todeta kansainvälinen uudistuvan energian järjestö (The International Renewable Energy Agency, IRENA).
Jokainen järkevä ihminen kannattaa uusiutuvan energian kehittämistä, joten tuollainen hallitusten välinen järjestö (IRENA) uusiutuvan energian asioille on sinänsä hyvin perusteltua.
Eli hallitusten välistä yhteistyötä voi olla hyvin erilaisilla alueilla. Suomenkin kannattaa kehittää yhteistyötä erilaisilla osa-alueilla.
Uutta? Lyhyesti todeten tällaiset hallitusten väliset järjestelmät eivät saa liikaa huomiota suomalaisissa tiedotusvälineissä. Ehkä olisi syytä esitellä erilaisille sidosryhmille erilaisia kansainvälisiä järjestelmiä.
Osasta tavalliset Suomen kansalaiset eivät tiedä liikaa näistä kansainvälisistä järjestelmistä, jotka kuitenkin voivat vaikuttaa suoraan myös tavallisten kansalaisten elämään.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1240
1239: Maanpuolustus: Paikallispuolustuksen kehittäminen
21. lokakuuta 2021
1239: Maanpuolustus: Paikallispuolustuksen kehittäminen
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1239
Valtioneuvoston puolustusselonteko on julkaistu vuodelle 2021, ja Valtioneuvoston puolustusselontekoon liittyen on pysyvä linkki (URN) linkkilistassa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on viitatussa uutisessa mainittu tarve kouluttaa varusmiespalveluksessa myös informaatioteknologian asiantuntijoita. Näin ne ajat muuttuvat myös vähän perinteisemmässäkin yhteisössä kuten Puolustusvoimat.
Yksi esimerkki aikojen muuttumisesta on Puolustusvoimien käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä (PVSAP, eli SAP-järjestelmä Puolustusvoimille sovitettuna), jonka oikea käyttöosaaminen on tietysti tärkeä asia. PVSAP-asiaan liittyen löytyy kirjallisuutta muutaman opinnäytteen verran, jolloin niihin liittyy pysyvä linkki (URN).
Linkkilistasta voi todeta mainitun asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevan lainsäädännön tarkistamisen. Eli aina löytyy jotain parannettavaa. Yksi yksityiskohta on yhteismajoituskokeilun jatkaminen, jolloin naiset ja miehet majoittuvat joillain kasarmeilla samoihin tupiin. Yhteismajoitus on vaikuttanut vähän ikuisuusprojektilta, koska asiaa selvitetään näin pitkään ja hartaasti. Uusin yhteismajoituskokeilun jatkaminen tapahtuu 22.9.2021-31.12.2022, jolloin noudatetaan Puolustusministeriön asiaan kuuluvaa asetusta.
Tässä kohtaa kiinnitän huomiota Valtioneuvoston puolustusselonteon (2021) seuraavaan lukuun: 4.2.6. Paikallispuolustuksen kehittäminen.
Oleellista on kuitenkin mainitusta viitatussa luvussa (luku 4.2.6. Paikallispuolustuksen kehittäminen) vuosi 2025. Eli vuodesta 2025 alkaen aletaan kehittämään voimallisemmin paikallisjoukkoja, jolloin alueelliset joukot poistuvat käytöstä tai niitä kehitetään osaksi paikallisjoukkoja. Varmaankin ennen vuotta 2025 saadaan lyötyä lukkoon kehitettävän paikallispuolustuksen yksityiskohdat.
Yksi osa paikallispuolustuksen yksityiskohtia on tietysti vapaaehtoisten henkilöiden kiinnostus, osaaminen ja sitoutuminen. Lisäksi pitäisi olla luottamusta vapaaehtoisten henkilöiden kykyyn hoitaa erilaiset harjoitukset asianmukaisesti. Paljonko tarvitaan Puolustusvoimien henkilökuntaa paikallispuolustuksen joukkojen harjoituksissa? Riittääkö tähän hyvin kevyt järjestely?
Aikaisemmin olen pitänyt ikävuotta 35 jonkinlaisena rajana annettavalle sotilaalliselle koulutukselle. Voisi arvioida, että 35 ikävuoden jälkeen voisivat henkilöt halutessaan kouluttautua enemmän paikallispuolustuksen joukkoihin eikä siis enää operativiisiin joukkoihin. Lisäksi yli 35-vuotiailla (> 35) voi olla kova osaaminen siviilitehtävistä, joten heitä voidaan siirtää paikallispuolustuksen tehtäviin perustuen siviilitehtävien osaamiseen.
Jos ajattelee ikävuosia 18-35, niin on mahdollista varusmieskoulutuksessa koulutettujen asejärjestelmien elikaaren päättyminen. Eli jokin varusmieskoulutuksessa koulutettu asejärjestelmä voidaan vähitellen poistaa käytöstä ikävuosien 18-35 aikana.
Eri syiden vuoksi olen kirjoittanut useamman kerran reserviläisen taidonnäytekirjasta, jolloin olisi mahdollista osoittaa erilaisten taitojen oikea osaaminen sekä yleisemmissä taidoissa että tarkemmissa tehtäväkohtaisissa taidoissa. Riippuen tapauksesta voi tehtäväkohtaisten taitojen oikea osoittaminen vaatia laajempaa joukkoa maastossa, koska osaa tehtäväkohtaisista taidoista pitää osoittaa osana jotain joukkoa.
Toisaalta (luku 4.2.6. Paikallispuolustuksen kehittäminen) todetaan, että paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee.
Varmaankin hyvin kulunut esimerkki on tärkeiden kohteiden suojaaminen, jolloin varsinainen kohdetta suojaava paikallispuolustuksen joukko ei olisi kovin liikkkuvainen. Ehkä tällöin voisi ajatella vähän iäkkäämpien (> 35 vuotta edelleen) reserviläisten sijoittumista tällaiseen tärkeää kohdetta suojaavaan joukkoon. Ehkä joissain tapauksissa pitää olla myös liikkuvuutta, jolloin paikallispuolustuksen joukoille pitäisi osoittaa kunnollista kalustoa. Myös vähemmän liikkuville paikallispuolustuksen joukoille pitäisi tietysti osoittaa kunnollista kalustoa.
Miten suuria harjoituksia voisi järjestää vapaaehtoiselta pohjalta? Riittävätkö komppaniatason harjoitukset? Vai onko oltava suurempia kokonaisuuksia heti kättelyssä esimerkiksi pataljoonatasoisesti? Tietysti komppaniatason harjoitukset voivat edeltää pataljoonatason harjoituksia. Tässä on tarkemman suunnittelun asiaa vuosiksi 2021-2025.
Toisaalta voi todeta, että vapaaehtoinen sotilaallinen maanpuolustus ei ole samassa laajuudessa kuin ennen sotia; eli talvisota ja jatkosota tietystikin.
Vapaaehtoinen sotilaallinen maanpuolustus vapaa-ajan toimintana ei ole kovin tunnettua tässä vaiheessa. Eli vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuksen markkinointi on tietysti täysin oma asiansa.
Aikaisemmin olen kirjoittanut monet kerrat toiminnallisesta vapaaehtoisesta sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Oman arvion mukaan toiminnallisuus on tärkeää varsinkin nuoremmille henkilöille. Tässäkin kohtaa on tarkemman suunnittelun asiaa vuosiksi 2021-2025.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Ehkä kannattaisi tehdä erilaisia keveitä kokeiluja vuosien 2021-2024 aikana, jolloin uudistetun paikallispuolustuksen toimintamallit olisivat hyvin toimivia vuodesta 2025 alkaen. Eli hyväksi todetut toimintamallit voisi sitten levittää laajemmin paikallispuolustuksen joukoille vuodesta 2025 alkaen. On tietysti mahdollista aloittaa keveät kokeilut vasta vuodesta 2025 alkaen.
Toisaalta pitää todeta erilaiset varautumisen rekisterit, joiden suhteen olen ehdottanut kaikkien varautumisen rekisterien yhdistämistä yhdeksi varautumisen rekisteriksi. Lisäksi yksi varautumisen rekisteri pitäisi asianmukaisesti hajauttaa järkevällä tavalla, jolloin yksi keskitetty rekisteri ei hajoaisi joissain tilanteissa. Esimerkiksi voisi pohtia kuntatasolla käytettävää rekisterin pienempää osaa, jolloin yksittäiset kunnat voivat toimia asianmukaisesti poikkeusolosuhteen mukaisesti. On varmasti muitakin hajautetun rekisterin tilanteita, jolloin yksi osa paikallispuolustuksen joukkojen toimintaa on varautumisen rekisterin jonkin pienemmän osan hajautettu käyttö.
Jonkinlainen ikuisuusprojekti taitaa olla reservissä olevien henkilöiden osaamisen merkinnät varautumisen rekistereissä. Linkkilistassa viitattu laki (332/2019) esittelee Puolustusvoimien rekisterit ja niiden käytön. Mahdollisesti henkilöiden osaamisen merkinnät (varautumisen) rekisteriin saadaan ratkaistua tulevaisuudessa. Tässäkin on kehitettävää tuleviksi vuosiksi, ja minulla ei ole tähän selvää vastausta. Toisaalta reserviläisten pitäisi olla innokkaita ilmoittamaan omasta osaamisestaan rekisteriin lisättäväksi. Yksi mahdollisuus on reserviläiskirjeiden lähettäminen, jolloin reserviläisiä voitaisiin kannustaa ilmoittamaan oma osaaminen rekisteriin. Aikanaan on lähetetty yksi reserviläiskirje vuonna 2015, jolloin reserviläiskirjeen lähettämisen oikeita tuloksia on varmaan arvioitu eri tavoin. Ehkä tulevat reserviläiskirjeet voisivat olla tarkemmin kohdistettuja esimerkiksi reserviläisen iän mukaan huomioiden vuonna 2025 aloitettava paikallispuolustuksen kehittäminen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1239
1238: Maatalous (9) / Maahanmuutto / Maastamuutto
18. lokakuuta 2021
1238: Maatalous (9) / Maahanmuutto / Maastamuutto
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1238
Linkkilistassa on asiaa maaseudusta ja kaupungeista:
* lisääntyykö vai väheneekö köyhyys maaseudulla?
* isääntyykö vai väheneekö köyhyys kaupunkialueilla?
* toisaalta Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla syntyy vähiten lapsia
* koettu turvallisuus Helsingissä
* Uusimaa rahoittaa muuta Suomea
* saadaanko Helsingin seudulle rakennettua tarpeeksi asuntoja?
* Helsingin seudun asuntojen kalleus
* kaupungistuminen on tunnistettava kehityksen suunnaksi
* Helsingin oma edunvalvonta eri aiheisiin liittyen
* väen vanheminen maaseudulla
* Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla syntyy vähiten lapsia.
Tietysti on täysin selvää, että erilaisilla alueilla on erilaista toimintaa liittyen yritysten työnjaon ratkaisuihin. Eli maakunnat eivät ole yksi yhteen samanlaisia tietystikään. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että monen maakunnan oma kantokyky ei ole liian korkealla, jolloin pelkät kunnallisverot eivät riitä jonkin maakunnan julkisen sektorin palveluihin.
Toisaalta mielenkiintoinen ilmiö on maakunnista pois muuttavat henkilöt ja samaan aikaan maakunnissa esiintyvä työvoiman puute. Tässä taitaa olla erilaisia epävastaavuuksia maakuntien välillä.
Tämä epävastaavuus on johtanut mielenkiintoisiin ilmiöihin kuten ulkomaisen työvoiman palkkaaminen maaseudulle. Toisaalta oletan oletusarvoisesti, että yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelemaan tulevista ulkomaalaisista henkilöistä kovin harva taitaa siirtyä opiskelukaupungin tai yleensä kaupunkien ulkopuolelle varsinaisen koulutuksen jälkeen. Maaseudulla on tietysti perinteistä perusteollisuutta, jonka kehittämiseen voidaan tarvita oikeasti työvoimaa.
LInkkilistassa on asiaa Suupohjan siirtyneistä vietnamilaisista työntekijöistä. Oman arvion mukaan heidän eteensä tehtiin paljon työtä mm. Kansainvälisyyskeskus INKAn muodossa. Toisaalta vuonna 2008 iski tunnetulla tavalla lama päälle, jolloin myös Vietnamista palkatuille henkilöille ei löytynytkaän töitä Suupohjan yrityksistä. Tietysti osa heistä pysyi työllistettynä.
Kirjoitushetkellä on tiedossa Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksin tekemä työ maahanmuuton ja kotouttamisen palvelujen suhteen.
Asiaan liittyen Thanh Huynh (2010) on tehnyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun alaisuudessa opinnäytetyön, johon liittyen on pysyvä linkki (URN). Loppujen lopuksi voi todeta, että erilaiset kulttuurierot tulivat vastaan, mikä ei ole mielestäni mitenkään yllättävä asia. Eli vietnamilaisten kannalta olisi ehkä pitänyt tehdä joitain asioita toisin, jotta kotoutuminen Suupohjan seudulle olisi voinut mennä paremmin. Olen aikaisemmin monet kerrat kirjoittanut erilaisista kulttuurisista epävastaavuuksista erilaisten maiden välillä. Jo länsimaiden tasolla on erilaisia kulttuurisia epävastaavuuksia, joten Suomen ja Vietnamin välillä on tietysti erilaisia kulttuurisia epävastaavuuksia eri muodoissaan.
Ohessa on linkit Kurikan kaupungin, Seinäjoen kaupungin ja Suupohjan seudun kotouttamisohjelmien PDF-tiedostoihin.
Aikanaan luin Trux (2000), jossa pohdittiin kulttuurien moninaisuutta Suomen elinkeinoelämässä. Trux (2000) julkaisun jälkeen on Suomessa tapahtunut kansainvälistymistä eri muodoissaan.
Trux, M.-L. (2000). Aukeavat ovet: Kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: WSOY.
Linkkilistassa on erikseen mainittu Helsingin Sanomat -lehden laaja artikkeli ("Tervetuloa kylään") koskien maahanmuuttajien kotiutumista pienille paikkakunnille. Esimerkkinä artikkelissa on käytetty mm. Kihniötä ja Kauhajokea esimerkkeinä. Loppujen lopuksi tehdystä tutkimuksesta voi todeta, että kotoutuminen oli helpompaa pienemmillä paikkakunnilla, ja suuremmissa kaupungeissa kotoutuminen oli vaikeampaa.
Tuloksena parempi kotoutuminen pienemmällä paikkakunnalla on tietysti mielenkiintoinen. Noin äkkiseltään olisi voinut arvioida, että pienemmillä paikkakunnalla olisi ollut hyvin nurkkakuntaista suhtautumista ulkomaalaisiin. Varmaankin tämän asian oikea todellisuus vaihtelee paikkakunnasta toiseen.
Arvioisin niin, että moni pienempi kunta voi olla hyvä lastenkasvatuskunta, mikä voi vaikuttaa maahanmuuttajan haluun pysyä pienemmässä kunnassa. JOS väestöltään pienessä muuttotappiokunnassa taistellaan kaiken keskellä vielä työvoimapulankin kanssa, niin tietysti tämä vaikuttaa maahanmuuttajiin ja kantaväestöön eri tavoin. Pienen muuttotappiokunnan työvoimapulaa vähentämään saapuvat ulkomaiset henkilöt voivat päästä oikeisiin töihin riippuen tietysti kunnan elinkeinorakenteesta.
Varmaankin pienessä työvoimapulaa kärsivässä muuttotappiokunnassa pitäisi ensimmäisten ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa onnistua eri asiat todella hyvin, jotta kuntaan voisi tulla muita ulkomaalaisia työvoimatarpeen mukaan. Täysin selvää on viestien välittyminen ulkomaalaisten keskuudessa, jolloin hyvät kokemukset voivat rohkaista uusia maahanmuuttajia muuttamaan samaan kuntaan.
Noin äkkiseltään oletan, että maaseudulla työskentelevät maahanmuuttajat tekevät paljon suorittavan työn työtehtäviä. JOS suorittavan tason työtehtävät eivät kelpaa kantasuomalaisille, niin tässä on tietysti mielenkiintoinen epävastaavuus. Lisäksi äkkiseltään voi olettaa, että suorittavan työn työtehtävien palkalla on enemmän ostovoimaa maaseutukunnassa verrattuna isojen kaupunkien kalleuteen.
Tietysti pitää todeta vastakkaisetkin näkemykset. Eli Perussuomalaiset rp:ta lähellä oleva Suomen Perusta -ajatushautomo otti Närpiön esimerkiksi; Hyödyttääkö maahanmuutto Närpiön kunnan taloutta tilastojen valossa? Toisaalta eri sidosryhmät kiirehtivät sanomaan Närpiön onnistumista maahanmuutossa, jolloin nimenomaan Närpiötä pidettiin hyvänä esimerkkinä onnistuneesta maahanmuutosta. Linkkilistan viimeisessä osassa on linkkejä kumpaankin näkökulmaan liittyen.
Tähän kohtaan pitää todeta Mattila & Björklund (2013), jotka ovat tehneet laajan tutkimuksen Närpiön maahanmuuton mallista.
Mattila, M., & Björklund, K. (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta: Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Seinäjoki: Siirtolaisuusinstituutti, Pohjanmaan aluekeskus.
Yleensä totuus on monimutkaisempi kuin erilaisilla keskustelupalstoilla käytävä keskustelu.
Yhdessä ILKKA-maakuntalehden (Julkaistu 11.03.2015, nykyisin lehti on nimeltään Ilkka-Pohjalainen) todetaan, että Närpiön kaupunginhallitus antoi Närpiössä vaikuttaville bosnialais-islamilaisille luvan kokoontumistilan rakentamiseksi. En tunne tarkemmin Närpiössä vaikuttavien bosnialais-islamilaisten edustamaa islamin haaraa. Tässä kohtaa voisi tehdä vertailun Suomessa vaikuttaviin tataareihin, joka on etniseltä perustalta ponnistava pieni islamilainen ryhmä melkoisen pitkällä historialla.
Yleisesti ottaen Mattila & Björklund (2013) eivät käsitelleet liikaa uskontoa, vaikka se mainitaan yleisesti pariin kertaan. Oman arvion mukaan eri ryhmille omalla uskonnolla voi olla toisenlainen asema verrattuna kantasuomalaisiin.
Toisaalta pitää todeta lyhyesti toinen ilmiö, jolloin suomalaisia muuttaa pois Suomesta jonnekin ulkomaille. Esimerkin vuoksi katsoin kevyesti Aurinkorannikkoon (Espanja) liittyviä sivustoja hakukoneella. Aurinkorannikolla on aika paljon suomalaisia, erilaisia suomalaisia yrityksiä, suomalainen koulu, suomalaisten oma yleisempi yhdistys, ainakin yksi suomenkielinen lehti, Aurinkorannikon evankelis-luterilainen seurakunta sekä Aurinkorannikon Kokoomus ry.
Lausunnossa 35 totean lyhyesti, että eri puolilla Euroopan Unionia on erilaisia alueita, jossa asuu jonkin maan kantaväestön lisäksi merkittävä määrä ulkomaalaisia. Aurinkorannikko suomalaisten kohteena on tietysti tästä hyvä esimerkki.
EN: Opinion 35: Exploiting the employment potential of the personal and household services
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_35
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Että näin. Kahta eri ilmiötä, eli maahanmuutto Suomeen ja maastamuutto Suomesta, on nyt käsitelty jonkin verran. Lisäksi oli asiaa suomalaisesta maataloudesta yhtenä Suomeen kohdistuvan maahanmuuton aiheuttajana.
Katsoin vähän ohessa mainittuja kotouttamisohjelmia: eli Kurikka, Suupohja ja Seinäjoki. Kaikille yhteistä taitaa olla kotoutumissuunnitelman laatiminen mahdollisimman pian henkilön saavuttua kuntaan/kaupunkiin. Tavoitteena tämä on tietysti hyvä.
Varmaankin joudumme jatkossakin selvittämäään asioita sekä maahanmuuton että maastamuuton ilmiöiden suhteen. Helppoja vastauksia ei taida olla kumpaankaan asiaan.
Yleisellä tasolla voi todeta, että maahanmuutto voi koskettaa sekä pieniä että suuria kuntia/kaupunkeja erilaisilla tavoilla. Varmaankin maahanmuutto johonkin kuntaan/kaupunkiin pitäsi hoitaa asiaan kuuluvalla tavalla oikein kunkin kunnan/kaupungin asiayhteydessä.
Tietysti voi esiintyä erilaisia ongelmia maahanmuuton takia, joten ongelmien oikeaan ratkaisuun pitää kehittää erilaisia järkeviä toimenpiteitä kussakin kunnassa/kaupungissa. Varmaankin jonkinlainen valtakunnallinen tietovaranto voisi olla järkevä ratkaisu, jotta jokaisessa paikassa ei tarvitse keksiä aivan kaikkea itse.
Kurikan kaupungin kotouttamisohjelma
Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2016-2020
Suupohjan seudun kotouttamisohjelma 2018
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1238
1237: Tutkinto ja osaaminen: koulutuksen määrä ja laatu?
11. lokakuuta 2021
1237: Tutkinto ja osaaminen: koulutuksen määrä ja laatu?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1237
5.10.2021 järjestettiin Seinäjoella seminaari, johon saattoi osallistua myös etäyhteydellä; hieno sana taitaa olla webinaari. Itse osallistuin etäyhteydellä täällä Jalasjärvellä.
Kopioin oheen 5.10.2021 seminaarin ohjelman myöhempiä aikoja varten, koska seminaarin www-sivun osoite voi muuttua tulevaisuudessa. Lisäksi pitää kirjata, että seminaaria voi katsoa tallenteena mainitun www-sivun kautta.
Itse nostan esiin erityisesti kahden puhujan esityksen, eli Tuomo Puumala ja Tommi Ranta.
Tuomo Puumala oli jakanut esityksensä kahteen osaan: lähes varmasti toteutuvat asiat ja hallituksista (Suomen hallitus) riippuvaiset asiat. Eli tietyt asiat toteutuvat melko varmasti riippumatta hallituksen kokoonpanosta ja osasta asioiden tapahtuminen menee tietoisilla hallituksen päätöksillä. Lähes varmasti tulee eteen seuraavat asiat: tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI), korkeakoulutuksen lisääminen, ulkomailta hankittavat osaajat, perustaitojen merkityksen kasvu, oppimisen jatkuvuus, oppimisen rajattomuus, digitalisaation vaikutus ja ennalta arvaamattomia asioita. Hallituksen väristä riippuen hallitus tekee päätöksiä seuraavista: hajauttaminen, keskittäminen, isot yksiköt, pienet yksiköt, yrittäjälähtöisyys ja työelämälähtöisyys.
Mielenkiintoinen yksityiskohta Tuomo Puumalan esityksessä on perustaitojen merkityksen kasvu, jolloin työntekijän pitäisi osata olla oikein työpaikan kannalta. JOS uusilla työntekijöillä on paljon ongelmia erilaisissa perustaidoissa, niin ongelmiahan siitä tulee työllistämisen kannalta.
Perustaidoista on ollut asiaa merkinnässä 1224, jolloin olen pohtinut mm. yhden A4-sivun mukaisen tekstin kirjoittamista. Yhtenä viitteenä merkinnässä 1224 on Poliisiammattikorkeakoulun päätös tiukentaa kirjallisen kokeen valintakoevaatimuksia, koska osalla hakijoista on ollut vaikeuksia tuottaa hyvää kirjallista tekstiä. Eli kysymys perustaidoista voi olla jatkossa merkittävä asia. Tietysti perustaidot hyvin osaavan henkilön kouluttaminen johonkin yritykseen voi olla helpompaa, jos koulutuksessa ei tarvitse mennä läpi erilaisia perustaitoja. JOS yksittäinen yritys joutuu kouluttamaan perustaitoja, niin varmaankin peruskoulutuksessa on ollut isoja ongelmia.
Tommi Ranta esitti laajasti erilaisia tilastollisia tietoja erityisesti Etelä-Pohjanmaan kannalta. Lyhyesti ottaen väestön keskittymät ja väestön vähentymiset vaikuttavat kaikissa maakunnissa, jolloin erilaisissa maakunnissa tulee olemaan erilaisia ongelmia. Lisäksi Tommi Ranta esitti State of the Nordic Region -raportin tuloksia. Lyhyesti ottaen Suomessa on alueita, joilla on isoja ongelmia tulevaisuudessa.
Sitten voi todeta, että muuten seminaari noudattaa tuttua kaavaa: toisaalta tarvitsemme paljon enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa ja toisaalta Suomen pitäisi pystyä hankkimaan ulkomailta korkean koulutuksen osaajia. Joissakin puheenvuoroissa on todettu tarve kouluttaa korkeakoulutasoisesti työntekijöistä 50% työvoimasta. 50% vilahti seminaarin aikana ainakin yhdessä esityksessä.
Jaa-a. 50% suomaisista nuorista korkeasti koulutettuina? On vain aika kova luku.
Ensimmäiseksi linkkilistasssa on mainittu päiväkirjamerkintöjen otsikoiden www-sivu. Tein otsikoihin haun termillä "koulu", jolloin tuloksena oli 35 erilaista merkintää, joiden otsikossa oli kirjoitushetkellä termi "koulu". Tämän jälkeen on mainittu kuusi mielipidekirjoitusta, jossa olen käsitellyt koulutusta eri tavoin; eli mielipidekirjoitukset 27, 29, 33, 59, 78 ja 86. Lisäksi on linkit lausuntoihin, joissa olen käsitellyt koulutusta; eli lausunnot 2, 26, 42 ja 160.
Poliittiselta kannalta pitää todeta tekemäni puoluekokousaloitteet vuosilta 2010, 2014 ja 2016. Kolme aloitetta käsittelee oikean osaamisen osoittamista ja kaksi aloitetta käsittelee tohtorin tutkintojen määrää ja laatua.
Seuraavana on erityismerkintä: Linturi, Kuusi & Ahlqvist (2013). He ovat keränneet yhteen sata uutta teknologiaa, joita olisi hyvä tarkastella jatkossa tarkemmin. Itse havainnoisin, että erilaisissa maakunnissa pitäisi olla seurantajärjestelmät päällä, jotta uusia teknologioita voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön erilaisissa maakunnissa.
Tämän jälkeen on linkit Tietoarkiston (https://www.fsd.tuni.fi) arkistoimiin korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksiin vuosilta 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016. Ilmeisesti vuoden 2020 tutkimuksen aineistoja ei ole vielä luovutettu Tietoarkistoon. Olen käsittänyt, että korkeakouluopiskelijoilla on omat henkiset ja ruumiilliset ongelmat, joita on tietysti hyvä seurata asianmukaisesti. Ongelmien aiheita voivat olla mm. yksinäisyys, alkoholi, huumeet ja henkinen jaksaminen.
Linkkilistassa on käsitelty seuraavia aiheita:
* maaseudulle vaikea löytää työvoimaa
* pitäisikö Itä-Suomeen saada insinöörikoulutusta?
* mittaako ylioppilastutkinto oikeita asioita?
* onko ylioppilastutkinnolla liian suuri painoarvo?
* yliopistotason päättötyöt viivästyvät eri syistä johtuen
* lukiodiplomit ja niiden hyödyntäminen
* Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma
* ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutusvastuut
* osasta metsäkoneyrittäjät kärsivät työvoimapulasta
* jatkuvan oppimisen uudistus
* pakkohakijoista yksi uusi ilmiö?
* onko oppivelvollisuuden pidentäminen hyvä asia?
* Ohjaamo-hankkeiden vaikutusten selvittämistä
* Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Erityismainintana pitää todeta Ajatuspaja Liberan alaisuudessa
julkaistujen sähköisten merkintöjen otsikot:
* Paljon opittavaa - kuinka korjata Suomen korkeakoulutus
* Paljon opittavaa - pääsykokeet on lopetettava
* Paljon opittavaa - korkeakouluverkostoa pitää harventaa
* Paljon opittavaa - duaalimallista on luovuttava
* Paljon opittavaa - maisteriopinnoista pitää voida periä lukukausimaksua
* Paljon opittavaa - kandidaatin ja maisterin tutkinnot on erotettava toisistaan
En ole ainakaan vielä lukenut näitä Ajatuspaja Liberan julkaisuja. En siis tiedä, että olenko samaa mieltä Ajatuspaja Liberan julkaisemien teoksien kanssa, mutta täytyy todeta heidän esittäneen ainakin otsikkotasolla erilaisia vaihtoehtoja koulutuksen kehittämiselle, joten tällaisia esityksiä voisi ruotia asianmukaisesti erilaisissa asiayhteyksissä. Varmaankin monella muulla yhteisöllä voi olla vastaavia teoksia koskien suomalaisen koulutuksen kehittämistä.
LIsäksi on joukko kirjallisuusviitteitä, joista osan saa noudettua www-sivuilta
PDF-tiedostoina.
Aiheita kirjallisuusviitteissä ovat mm. seuraavat:
* koulutusinflaatio
* alkoholin merkitys yliopisto-opiskelijoiden tapahtumissa
* raittiiden opiskelijoiden näkemykset
* oppimaan oppiminen peruskoulun päätösvaiheissa
* suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvat ja maailmankatsomukset
* opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi
* opiskelijaelämä sosiaalistaa alkoholinkäyttöön
* kaikki opiskelijat eivät haluaisi juoda alkoholia
* yliopisto-opiskelijoiden kokema yksinäisyys
* ei-akateemisen perhetaustan vaikutus yliopisto-opintojen keskeyttämiseen
* suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi
* koulutususko yhteiskunnallisena ilmiönä
* kuka maksaa ilmaisen yliopisto-opetuksen?
* akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio
* tieteelliseen toimintaan harjaantuminen yliopisto-opinnoissa.
Lyhyesti todeten on omaan arkistoon kertynyt kaikenlaista ja monentasoista aineistoa liittyen koulutukseen.
Yksi keskeinen kysymys koskee korkeamman tason koulutuksen suoritustapoja. Merkinnöissä 368-372 käsittelen erityisesti korkeakoulutukseen osallistuvien suhdetta juhlimiseen (bileet) mm. alkoholin voimalla. Tätä voi tietysti verrata opintoputkeen: onko kyseessä enemmän juhlatilaisuksien putki (bileet) mm. alkoholin voimalla?
Kysymys: Tarkoittaako korkeakoulutus muutaman vuoden juhlatilaisuksien putkea (bileet) mm. alkoholin voimalla?
Poliittisesti sitoutumaton vastaus: Tietystikään korkeakoulutuksen virallinen tavoite ei ole muutaman vuoden
juhlatilaisuksien putki (bileet) mm. alkoholin voimalla.
Totuus: Osalle korkeakouluopiskelijoille korkeakoulutus tarkoittaa kuitenkin muutaman
vuoden juhlatilaisuksien putkea (bileet) mm. alkoholin voimalla.
Totuus: Osa korkeakouluopiskelijoista ei halua opinnoistaan muutaman vuoden
juhlatilaisuksien putkea (bileet) mm. alkoholin voimalla.
Nykytilanteessa korkeamman koulutuksen hankkiminen voi tarkoittaa liiallista haahuilua oppilaitoksen käytävällä useamman vuoden ajan, minkä lisäksi edellä mainittu muutaman vuoden juhlatilaisuksien putki (bileet) voi vaikeuttaa opintojen tehokasta suorittamista.
Oman arvion mukaan tarvitsemme korkeamman koulutuksen määrän ja tason suhteen hyvin luovaa ajattelua, jotta voidaan saada koulutettua tulevaisuuden työntekijöille paljon puhuttua korkean tason osaamista.
Aikaisemmin olen monen kertaan todennut tarpeen erilaisilla lyhyille ja tehokkaille koulutuksille kaikilla koulutusasteilla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) järjestämä insinööritason (AMK) opetus (Etelä-Pohjanmaa) Suupohjan ja Järviseudun seutukunnissa. Osa opetuksesta tapahtuu tietysti Seinäjoella, koska tietystikään hyvin kalliita ja tilaa vieviä laitteita ei voi siirtää muualle.
Mahdollisesti tuollainen ammattikorkeakoulutason (AMK) mukainen koulutus jossain seutukunnassa voisi olla lähellä ehdottamiani lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia. Tietystikään tällaisia koulutuksia ei tarvitsisi aloittaa vuosittain jokaisessa seutukunnassa, jolloin vastaavat koulutukset voisi aloittaa muutaman vuoden välein perustuen työllistävien yritysten esityksiin. Tietysti tällaisten lyhyiden ja tehokkaiden koulutusten aiheet voisivat vaihdella vuodesta toiseen, jolloin saman aiheen koulutusta ei tosiaan toistettaisi liian usein.
Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on Kauhajoen Opisto, jonka opetustarjontaan tutustuin lyhyesti. Näyttäisi siltä, että Kauhajoen Opisto tarjoaa monenlaisia koko Suomen tasoisia koulutuksia, vaikka opisto itsessään sijaitsee tosiaan Kauhajoella. Vastaava ilmiö on Etelä-Pohjanmaan opisto Ilmajoella.
Yhteensä Suupohjan alueella toimii useampi oppilaitos: Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi, Kauhajoen opisto, SeAMK Maakuntakorkeakoulu, Kauhajoen kansalaisopisto ja Panula-opisto. Lisäksi pítää mainita Suomen Yrittäjäopiston alainen Teuvan koulutusyksikkö. Päälle tulee tietysti perusopetuksen yksiköt ja lukiot. Yhteen laskien kaikkien koulutustasojen Suupohjan alueen oppilaitokset voi todeta pienellä alueella sijaitsevan paljonkin oppilaitoksia.
Tähän kohtaan pitää todeta erikseen lausunto 160. Lausunnossa 160 käsittelen oppivelvollisuuden laajentamista 18-vuotiaaksi saakka.
FI: Lausunto 160: Oppivelvollisuuden laajentaminen
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_160
Kauhajoen Opisto ja Etelä-Pohjanmaan opisto tarjoavat mahdollisuuden suorittaa vuosi pakollisen oppivelvollisuuden alaisia opintoja. Näin käsitin opistojen www-sivuilta tarkastettuna.
Mielipidekirjoituksessa 86 pohdin mikrotutkinnon käsitettä. Itse en ole keksinyt "mikrotutkinnon" käsitettä, koska kuulin ja luin mikrotutkinnon käsitteen vasta yhden Euroopan komission (Euroopan Unioni) järjestämän kyselyn yhteydessä. Oman näkemyksen mukaan tarvitsemme mikrotutkintojen kehittämistä kaikilla koulutustasoilla ja kaikilla koulutusaloilla.
Mitä on kova ja raaka tieto? Mitä on pehmeä suhdeverkosto? Jos ajattelee edellä mainittuja tehokoulutuksia, niin tietystikin täysin samaa kovaa ja raakaa tietoa jollain osaamisalueella voidaan kouluttaa eri paikoissa. Toisaalta osallistuminen koulutukseen voi tarkoittaa enemmänkin erilaisten suhdeverkostojen kasvattamista eri suuntiin. Itse arvioisin, että täysin sama kova ja raaka tieto voidaan kouluttaa eri oppilaitoksissa hyvin erilaisissa muodoissa ja hyvin erilaisilla aikataluilla. Tästä olisi hyvä tietysti tehdä vertaileva selvitys, jolloin eri koulutusasteiden henkilöiden osaamista voisi vertailla kunnolla. ELI: Saako yksittäinen henkilö opiskeltua täysin saman tiedon (kova ja raaka tieto) huolimatta oppilaitoksen laadusta? Oman arvion mukaan tuollainen samanlaisen tiedon (kova ja raaka tieto) vertailu erilaatuisten oppilaitosten välillä olisi hyvä tehdä asianmukaisesti. Ehkä sellainen on jo tehty, ja en tiedä vastusta.
Yksi vertailtava asia voisi olla liiketoiminnan ja ohjelmoinnin koulutuksen taso Etelä-Pohjanmaalla
seuraavien esimerkkkien perusteella:
* Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi: Ohjelmistokehittäjä, peliala
* Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksi: Merkonomi, Liiketoiminnan perustutkinto
* Seinäjoen ammattikorkeakolu: Tradenomi (AMK), Liiketalous
* Seinäjoen ammattikorkeakolu: Tradenomi (AMK), Pk-yrittäjyys
* Seinäjoen ammattikorkeakolu: Insinööri (AMK), Tietotekniikka
Tämän päälle voi todeta Seinäjen yliopistokeskuksen (https://www.ucs.fi) alaisuudessa toimivat
Epanet-tutkimusryhmät, joista voi nostaa esille seuraavat:
* Yrittäjyys, professori Annika Tidström, Vaasan yliopisto
* Digitaalinen valmistus, Industry Professor Iñigo Flores Ituarte, Tampereen yliopisto
* Sulautetut järjestelmät, professori Timo Mantere, Vaasan yliopisto
* Terveydenhuollon digitalisaatio, professori Mark van Gils, Tampereen yliopisto
Epanet-tutkimusryhmät tarkoittavat Etelä-Pohjanmaalla toimivia tutkimusryhmiä, joiden mukana toimii professori omalta erikoisalaltaan kuten yrittäjyys ja tietotekniikka. Tavoite Epanet-tutkimusryhmillä on juurruttaa yliopistotasoista tutkimusta Etelä-Pohjanmaan alueelle.
No - kuitenkin. Yksistään verraten Suupohjan alueen koulutusta Seinäjoella järjestettävään koulutukseen ja tutkimukseen voi todeta, että ohjelmointia ja yritystoimintaa voi opiskella sekä Suupohjassa että Seinäjoella. Tämän pohjalta olisi erittäin mielenkiintoista verrata erilaisten oppilaitosten (muu Suomi mukaanlukien) oikeita oppimistuloksia ohjelmoinnin ja yritystoiminnan suhteen. KYSYMYS: Osaisivatko Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksin koulutuksen läpikäyneet henkilöt jonkin asian paljon paremmin verrattuna erilaisten oppilaitosten opiskelijoihin?
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Tätä merkintää voisi pitää jonkinlaisena väliyhteenvetona omasta näkemyksestä koskien koulutusta, tutkintoja ja osaamista.
Paljon puhutaan koulutuksen määrän ja laadun kehittämisestä. Lisäksi on ollut paljon puhetta oikean osaamisen suhteesta erilaisiin tutkintoihin, jolloin oikean osaamisen merkitystä on korostettu eri tavoin.
Loppujen lopuksi täytyy todeta, että 50% nuorista korkeakouluopiskelijoina ei ole mielestäni hyvä tavoite. Pikemminkin pitäisi arvioida asiaa vaadittavina taitoina, vaadittavana tietona ja oikeana osaamisena.
JOS lähtökohdaksi otetaan esimerkiksi tietty oikeasti vaadittava määrä ohjelmisto-osaajia erilaisiin maakuntiin/seutukuntiin sijoitettuna, niin tällöin ei tarvitse järjestää yliopistokoulutusta. Pikemminkin pitää selvittää erilaisten seutukuntien tarve ohjelmisto-osaamiselle, ohjelmoijien määrälle ja ohjelmoijien laadulle, jolloin voidaan miettiä paras keino ohjelmisto-osaamisen kovan ja raa´an tiedon koulutukselle. Tällöin voisi aivan hyvin riittää ohjelmisto-osaamisen lyhyt ja tehokas koulutus (esim. mikrotutkinto käsitteenä) ilman monimutkaisia hallinnollisia viritelmiä. Lisäksi jotain lyhyttä ja tehokasta ei tarvitsisi järjestää vuosittain jossain seutukunnassa.
Minusta ei ole haitallista, jos yksittäinen henkilö käy läpi muutaman tehokkaan ja lyhyen (esim. mikrotutkinto käsitteenä) koulutuksen työuransa aikana. Koulutuksen tarve erilaisilla alueilla muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa, jolloin jonkin pysyvän koulutuksen rakentaminen pitkillä opintoputkien härveleillä ei todellakaan ole edes tarpeellista kaikilla alueilla kuten seutukunta tai maakunta.
Lopuksi täytyy todeta, että vielä ei kannata menettää toivoa, koska Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat asettaneet osaamisen tunnistamisen työryhmän. Asettamispäätös on seuraavassa PDF-tiedostossa: Osaamisen tunnistamisen työryhmän asettaminen
Mahdollisesti osaamisen tunnistamisen työryhmä ehkä pystyy arvioimaan erilaisten lyhyiden ja tehokkaiden koulutusten (esim. mikrotutkinto käsitteenä) tarpeen sekä mahdollisuudet kehittää suomalaisia lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia. Tämä jää tietysti nähtäväksi, ja mahdollisesti tarvitsemme vielä lisää uusia työryhmiä kehittämään lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia (esim. mikrotutkinto käsitteenä).
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1237
1236: Ruoka-avun pysyvyys ja tuomiot köyhiin liittyen
4. lokakuuta 2021
1236: Ruoka-avun pysyvyys ja tuomiot köyhiin liittyen
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1236
Eteeni tuli täysin sattumalta Diakonian tutkimus -lehden numero 1/2021. Itse en tilaa kyseistä lehteä ollenkaan, vaikka tuo lehden numero (1/2021) sattui tosiaan osumaan eteen täysin sattumalta.
Tässä kohtaa mainitsen seuraavat artikkelit: Huotari (2021); Salonen & Alppivuori (2021).
Mielenkiintoista on, että diakonin asiaa selvitetään tieteellisen lehden mukaisesti oikeiden vertaisarvioiden perusteella (https://www.tsv.fi/tunnus).
Eli jokin teksti Diakonian tutkimus -lehteen ei mene ilman tarkistuksia.
Tietysti diakonian takana on ajatus kirkollisesta toiminnasta, jota ei varmaankaan kyseenalaisteta Diakonian tutkimus -lehden artikkeleissa.
Huotari (2021) esittelee kolme diskurssia jotka liittyvät ruoka-apuun: eli Nöyryytetyt-diskurssi, Hyysääjävaltio-diskurssi sekä Hylätyt kansalaiset -diskurssi.
Hyysääjävaltio-diskurssin esittelyn lopuksi Huotari (2021) toteaa, että ruoka-avussa kävijät nähdään itse syypäiksi omaan työttömyyteensä ja sitä kautta osattomuuteensa.
Jaa-a. JOS jollain henkilöllä on hyvin pienipalkkainen työ, niin hän ei varmaankaan lähtökohtaisesti halua olla ruoka-avun piirissä, mutta se voi olla vaihtoehto arkipäivässä pärjäämiseen. Onko pienipalkkainen henkilö syypää omaan osattomuuteensa?
Salonen & Alppivuori (2021) esittelevät näkemyksiä vakiintuvaan ruoka-apuun.
Salonen & Alppivuori (2021) perusteella täytyy todeta, että ruoka-avun käytännön järjestäminen on vaatinut erilaisten sidosryhmien yhteistyön kehittämistä.
Eli tietystikin maallisen ja hengellisen toiminnan yhteensovittaminen ruoka-aputoiminnassa on ollut yksi osa sidosryhmien yhteistyön kehittämistä.
Oman arvion mukaan ruoka-apua on ehkä ajateltu väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta siitä on tullut yksi keskeinen ja pysyvä toiminta eri sidosryhmien yhteistyönä.
Poliittisesti mielenkiintoista on Maria Ohisalon (ja muut kirjoittajat) laatimien artikkelien viittaukset lähdeluettelossa. Ehkä on niin, että Maria Ohisalo on käsitellyt mm. ruoka-apua maallisesta näkökulmasta.
Tietysti tiedämme hyvin, että Maria Ohisalo vihreiden nykyinen puheenjohtaja.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Oman arvion mukaan kaikki keskittyy kaupunkeihin hyvässä ja pahassa. Tietysti kaupungeissa asuminen voi olla kalliimpaa verrattuna maaseutuun, jolloin asuminen ja eläminen on erilaista verrattuna maaseudulla asumiseen.
Eli ruoka-avun ilmiötä pitää seurata asianmukaisesti tulevaisuudessa. Ehkä emme pääse irti ruoka-avusta (erityisesti isot kaupungit) pidemmällä aikavälilläa.
Selvää on, että erilaisilla sidosryhmillä voi olla täysin erilaisia näkökulmia ruoka-apuun. Jatkossa pitää seurata eri sidosryhmien tunteellista ja asiallista suhtautumista ruoka-apuun liittyen.
Ruoka-apuun liittyvien asiavirheiden korjaus etenee varmaankin eri tavalla eri sidosryhmien keskuudessa. Osa meistä ei ehkä ymmärrä ollenkaan ruoka-avun periaatteellisia ja käytännöllisiä erityispiirteitä.
Huotari, R. (2021). Osallisuuteen pyrkivä ruoka-apu myrskyn silmässä. Diskurssianalyysi ruoka-apuun liittyvistä verkkokeskusteluista vuosina 2017–2018. Diakonian tutkimus, (1), 32–52. doi: 10.37448/dt.97401
Salonen, A. S., & Alppivuori, K. (2021). Kaupungin ja järjestökentän yhteistyö espoolaisen ruoka-avun kentällä koronakriisissä keväällä 2020: Näkökulmia vakiintuvaan ruoka-apuun. Diakonian tutkimus, (1), 6–31. doi: 10.37448/dt.101970
1235: Kirja-arvio / Lennon (2021) / EU/UK/13
17. syyskuuta 2021
1235: Kirja-arvio / Lennon (2021) / EU/UK/13
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1235
Lennon, E. (2021). Kuuluuko Englanti Eurooppaan? Hämeenlinna: Karisto.
Luin Lennon (2021) 16.9.2021.
Lyhyesti lukien kirjaa voisi verrata rikosromaaniin, jossa olisi koko ajan paljon uusia käänteitä yllättävästi eri suuntiin. Ero on tietysti siinä, että Lennon (2021) kertoo todellisuudesta eikä kuvitelmasta.
Katsoin Kansalliskirjaston luetteloa, jolloin selvisi, että Eeva Lennon on julkaissut muistelmateoksen vuonna 2018.
Lyhyesti ottaen Eeva Lennon on ollut tiedottamassa Suomen suuntaan Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) sisäistä elämää vuosikymmenenten ajan.
Oman arvion mukaan Lennon (2021) avaa suomalaiselle lukijalle erittäin hyvin Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) kansalaisten sisäistä sielunelämää sovittaen sanomansa erityisesti suomalaiselle lukijakunnalle. Esimerkkinä on tietysti heidän suhtautuminen Kansainyhteisön (Commonwealth of Nations) jäsenmaihin ja heidän suhtautuminen Euroopan Unioniin.
Kirjan alussa todetaan, että Venäjä ja Yhdistynyt kuningaskunta (erityisesti Englanti) ei oikein osaa päättää kuulumistaan Eurooppaan. Olemmeko osa Eurooppaa vai emmekö ole osa Eurooppaaa?
Kirjan sisällysluettelo on seuraava:
1. Britannian saareutuminen ja kaksoisidentiteetin synty
2. Britannia ajautuu ulos Euroopan ytimestä
3. Suezin kriisi ja de Gaulle
4. Eftan synty ja Suomen liittyminen Fineftaan
5. Britit haluavat EU:n jäseneksi
6. Britannia Euroopan yhteisön kynnyksellä
7. Britannia Euroopan yhteisön jäsenenä
8. Margaret Thatcher ja EU
9. Sisämarkkinoiden synty
10. John Major, Maastrichtin sopimus, valuutttakäärme ja EU:n laajeminen
11. Tony Blair ja EU
12. Irlanti ja EU
13. David Cameron ja EU
14. Vaalikamppailu ja sen heikko taso
15. Kansanäänestys 23. kesäkuuta 2016: brexit
16. Brexitin syyt
17. Kulttuurin muutos Britanniassa
18. Brexit-neuvottelut
19. Boris Johnson astuu remmiin
20. Hyvästi Britannia
Kirja lähtee asianmukaisesti liikkeelle ensimmäisistä ajatuksista Euroopan yhteistyöstä jonkinlaisen ylikansallisen rakenteen suojissa huomioiden erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan edustajien ajatuksia.
Tunnetulla tavalla Yhdistyneen kuningaskunnan pääsy tällaisen yhteisön jäseneksi oli kovan työn takana, koska jotkut poliitikot eivät todellakaan halunneet Yhdistynyttä kuningaskuntaa tällaisten rakenteiden jäsenmaaksi. Eri vaiheiden jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan pääsy jäseneksi onnistui. Yksi vaihe oli EFTA-vaihe, jonka jälkeen alkoi matka kohti Euroopan Unionin edeltäjiin.
Kirjaa avaa hyvin erilaisten poliittisten päättäjien (vrt. Margaret Thatcher, John Major, Tony Blair, David Cameron, Theresa May ja Boris Johnson) suhtautumisen Euroopan Unioniin ja Euroopan Unionin edeltäjiin.
Yksi lisämauste koko asiassa on tietysti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin erityinen suhde, jota Lennon (2021) kuvaa todella hyvin. Yksi osa kirjaa on Pohjois-Irlannin asian esittely tarkemmin.
Tietysti tiedämme nyt paremmin kansanäänestystä edeltäneen vaalikampanjoinnin määrän ja laadun näin muutamaa vuotta myöhemmin. Erilaisia ylilyöntejä taisi olla aika paljon. Yksi ylilyönti oli tietysti yhden alahuoneessa vaikuttavan edustajan murha.
Varsinaisen kansanäänestyksen jälkeen alkoi hyvin monivaiheinen ja tapahtumarikas vaihe oikeasti tehtävän erosopimuksen sisällöstä. Käytännössä erilaiset esitykset kaatuivat eri vaiheissa ennen lopullista sopimusta.
Kirjan aikana tulee esille liike-elämän edustajien kannanotot Euroopan Unionissa pysymisen tai eroamisen kannalta. Erilaiset yhtiöt ovat esittäneet omat huolenaiheensa Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteiden muutoksen vuoksi.
Kirja päättyykin aika hyvin vuoteen 2021, jolloin seuraukset Euroopan Unionin jäsenyydestä luopumisesta alkavat näkyä eri suunnissa. Muutama esimerkki on hyvä todeta: Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset tarvitsevat viisumin Euroopan Unioniin jäsenmaahan siirtymiselle, viisumeilla on omat aikamääränsä, Euroopan Unionin jäsenmaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan erilaiset rajamuodollisuudet sekä osallistuminen erilaisiin kauppaneuvotteluihin.
Lopuksi on hyvä todeta, että Euroopan Unionin jäsenyyden ulkopuolella on Yhdistyneen kuningaskunnan on neuvoteltava erikseen iso kasa erilaisia kauppasopimuksia.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Olen aikaisemmin todennut, että Yhdistyneen kuningaskunnan irtautuminen aiheuttaa vuosikausien poliittisen väännön tulevaisuudessa perustuen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan Unionin lainsäädännön yksityiskohtiin. Erilaisista yksityiskohdista riittää neuvoteltavaa ja riideltävää tuleviksi vuosiksi.
Käytännössä irtautuminen Euroopan Unionista tarkoittaa paljon lisää uutta hallintoa hallinnon hallinnolle.
Oman arvion mukaan Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan Unioni voivat tehdä tulevaisuudessa kaikessa hiljaisuudessa erilaisia kahdenvälisiä sopimuksia Sveitsin tapaan. Nouseeko jokaisesta erillissopimuksesta sitten iso riita? Tätä on hyvin vaikea tietää etukäteen.
Irlannin, Pohjois-Irlannin ja Skotlannin alueella voi esiintyä kaikenlaisia lieveilmiöitä perustuen erilaisiin tulevaisuuden muutoksiin.
Liike-elämän osalta on vielä hyvin vaikea sanoa erilaisia pitkäaikaisia vaikutuksia. Uudessa tilanteessa joutuu jokainen sijoituksia suunnitteleva yhtiö miettimään kansainvälistä tilannetta uudelleen. Uskaltavatko ulkomaiset sijoittajat vielä tehdä uusia sijoituksia Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle? Vai kannattaako ulkomainen sijoitus tehdä Euroopan Unionin jäsenmaahan? Miten Yhdistyneen kuningaskunnan alueella toimivat vientiyritykset pärjäävät uudessa tilanteessa? Siirtävätkö jotkut vientiyhtiöt osia toiminnastaan Euroopan Unionin alueelle? Miten pienet (vienti)yritykset pärjäävät uusien lainsäädännön muutosten kanssa? Toisaalta tuonti Euroopan Unionin jäsenmaista on tietysti oma kysymyksensä. Miten tuonti Euroopan Unionin jäsenmaista tulee muuttumaan tulevaisuudessa? Vastaukset näihin kaikkiin kysymyksiin selviävät tietysti tulevaisuudessa.
Varmaankin muissa jäsenmaissa voi olla vastustusta Euroopan Unionia kohtaan. Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisen seurauksia on hyvä seurata, jolloin sekä Euroopan Unionin kannattajat että Euroopan Unionin vastustajat voivat seurata oikeita ja asiallisia seurauksia ilman jäsenyyttä. Nyt ei ainakaan tarvitse puhua erilaisista olettamuksista, koska nyt ja tulevaisuudessa on nähtävävissä oikeat ja asialliset seuraukset jäsenyydestä irtautumiselle.
1234: Rooliristiriitoja / Valintoja / Naisnäkökulmaa
14. syyskuuta 2021
1234: Rooliristiriitoja / Valintoja / Naisnäkökulmaa
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1234
Ohessa on DOCX-tiedostossa Victorian osavaltion (Australia) julkaisema keskustelupaperi (Department of Justice and Community Safety: Discussion Paper) seksityön laillistamisesta (Decriminalising Sex Work).
Varmaankin yksi peruste seksityön laillistamiselle on ns. maanalainen seksityö, johon kohdistuu erilaista rikollista toimintaa. Seksityön laillistaminen yksi tavoite voi olla seksityöhön liittyvän rikollisuuden kitkeminen.
Itse pohdin ääneen, että pitäisikö seksityön olla ilmoitukseen vai lupaan perustuvaa toimintaa, jolloin seksityötä tekeville naisille järjestettäisiin muiden ammattien tavoin erilaiset etuudet asianmukaisesti. Yksi esimerkki on erilaiset terveystarkastukset.
Tähän kohtaan palautan mieliin Totuus kiihottaa -kirjan, joka aiheutti kohtuullisen kovan kuohunnan eri suunnissa. Kirjaa arvosteltiin voimakkaasti eri syistä kuten naisvihamielisyydestä.
Jukka Hankamäki oli Totuus kiihottaa -kirjan kirjoittaja.
Loppujen lopuksi Suomen Perusta -ajatuspaja sai määräyksen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Takaisinperintäpäätös, OKM/70/524/2019, 8.9.2020) palauttaa ajatuspajalle maksettua valtionapua.
En ole sitten tarkemmin selvittänyt, että lähtikö Suomen Perusta -ajatuspaja riitauttamaan määrättyä takaisinperintäpäätöstä. En ole myöskään selvittänyt takaisinperintäpäätöksen riitauttamisen käsittelyä oikeusistuimissa.
Tämän jälkeen voisi todeta linkkilistasta seuraavaa:
* naisiin kohdistuva digitaalinen häirintä
* Sanna Marinin valinta Suomen pääministeriksi on kiinnostanut maailmalla
* naisministereihin kohdistuva digitaalinen häirintä
* syrjitäänkö naisia tietoteknisissä asiayhteyksissä?
* toimiivatko www-palvelut naisten kannalta hyvin?
* naisten määrä eri maiden parlamenteissa
* naisten heikommat palkat miehiin verrattuna
* kutsunnat Suomessa kohdistettava myös naisiin?
* pärjäävätkö epäpätevät miehet liian hyvin johtotehtävien jakamisen asiayhteydessä?
* saadaanko tietotekniikka-aloilla naisten osaaminen täysimääräisesti käyttöön?
* hallituksen tasa-arvo-ohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:35).
Olen aikaisemmin todennut naisten suorittaman varusmiespalvelun suhteen tarpeen selvittää kiinnostuiden naisten ruumillinen kunto jo ennen kutsuntoja. JOS ruumillinen kunto on tiedossa jo kutsuntatilaisuudessa, niin voidaan arvioida yksittäisen naisen palveluspaikkaa hyvässä yhteistyössä. Yleisesti ottaen varusmiespalvelun vapaaehtoistesti suorittavien naisten kiinnostus ja innostus on tietysti hyvin tiedossa.
Sitten on tietysti kysymys ei-sotilaallisista naisille soveltuvista tehtävistä. Miten tämä huomioitaisiin asianmukaisesti? Pitäisikö kaikille naisille järjestää jokin lyhyt varautumisen kurssi? Vai pitääkö tämänkin olla vapaaehtoista? Toisaalta vastaan tulee naisten hankkiman osaamisen arviointi ei-sotilaallisten tehtävien suhteen. Joidenkin ammattien osalta voi todeta, että tietysti naiset voivat olla kovan luokan osaajia joissain ei-sotilaallisissa tehtävissä.
Pitäisikö naisille lähettää reserviläiskirjeen tapaisesti asianmukainen kysely kiinnostuksesta osallistua ei-sotilaallisiin tehtäviin? Esimerkiksi erilaisten ammattien perusteella tällainen kysely voitaisiin kohdistaa tarkemmin.
Sitten on naisten syrjinnän asia, josta on linkkilistassa asiaa muutaman linkin verran.
Lyhyesti ottaen voi todeta erilaisia rooliristiriitoja naisten suhteen. Yksittäinen nainen voi olla useammassa ja erilaisessa roolissa, joissa voi esiintyä syrjintää eri tavoin. Kotona toimivien naisten ja/tai työssä käyvin naisten pitäisi taipua erilaisiin rooleihin hyvin, mutta aina esiintyy kaikenlaista kitkaa tässäkin asiassa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin erilaisia naisten kokemia rooliristiriitoja on hyvin erilaisissa muodoissa. Tietysti miehiinkin kohdistuu erilaisia rooliristiriitoja, joiden hallinta voi olla vaativaa.
Tästä pääsee takaisin merkinnän alkuun koskien vapaan ammatin mukaista seksityötä. Millainen olisi vapaaehtoisesti lupaan tai ilmoitukseen perustuvaa seksityötä tekevien naisten rooli erilaisissa asiayhteyksissä? Kysymys on tietysti tärkeä erilaisissa asiayhteyksissä. Varmaankin erilaissa maissa on poliittista kipuilua tämänkin asian suhteeen. Miten asian pitäisi hoitua vapaata demokratiaa toteuttavissa maissa? Seksityön ilmiöstä emme kuitenkaan pääse irti missään maassa. Esimerkinomaisesti mainittu Victorian osavaltion (Australia) sisäinen keskustelu seksityön laillistamisesta on yksi esimerkki seksityöhön liittyvästä poliittisesta keskustelusta.
Monessa maassa riittää vaikeita asioita ratkaistavaksi erilaisissa asiayhteyksissä riippumatta poliittisesta järjestelmästä. Tietysti poliittisesti päätetyt ratkaisut naisten ja miesten (tasa-arvoisesta?) asemasta vaihtelevat maasta toiseen.
Viimeisin esimerkki naisten asemasta liittyy tietysti Afganistaniin, jossa valta-aseman nousseen Taliban-liikkeen ratkaisut naisten asemasta on tietysti nähtävä erikseen ajan kuluessa.
Sex_Work_Decriminalisation_-_Engage_Victoria_-_Discussion_Paper_-_FINAL.docx
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1234
EN: Opinion 177: Minimum Income Guarantee
13 September 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_177
My opinion is on this file:
Minimum_Income_Guarantee_2021_Jukka_Rannila.pdf
The web page of the consultation worked on 13 September 2021, check here:
https://www.ideas.gov.scot/minimum-income-guarantee-share-your-views
1233: Mitäs minä sanoin! / 2 / Vesihuolto / Omistus
13. syyskuuta 2021
1233: Mitäs minä sanoin! / 2 / Vesihuolto / Omistus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1233
Ohessa on kolme linkkiä:
1) Vesi on meidän - kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi: Kansalaisaloite.fi
2) Asian käsittelytiedot KAA 2/2020 vp.
3) Helsingin Sanomat: pääkirjoitus verkossa 12.9.2021 ja lehdessä 13.9.2021.
Tässä kohtaa pitää palauttaa mieleen LIITE 1 teoksesta luku SL 58 ja Kirjoitelmia VI -teoksesta luku 218.
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: Mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_6
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11
Vuoden 2014 teoksessa käsittelen ainoastaan teitä, rautateitä, sähköä ja postia.
Vuoden 2017 teoksessa huomioin asiaa myös vesi- ja viemäriverkkojen sekä TV- ja radioverkkojen yksityistämisen suhteen.
Olen veivannut väsyksiin saakka, että erilaisia linjoja ei kannata yksityistää.
Kaistojen yksityistäminen on eri asia, mutta siinäkin on erilaisia ongelmia riippuen sovellettavan tekniikan yksityiskohdista. Esimerkiksi linja-autoliikenne toimii teknisesti ottaen erilaisilla kaistoilla, vaikka kaistat itsessään voivat olla julkisessa omistuksessa.
Eli moni asia pyörii teknisesti tarkastellen linjoilla ja kaistoilla.
Varsinainen kansalaisaloite (Vesi on meidän) keskustelee luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole väärin. Helsingin Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan asiaa luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole väärin.
Helsingin Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan aivan oikein, että minnekään ei kannata asentaa kaksia kilpailevia vesijohtoja tai sähkökaapeleita.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Mitäs minä sanoin!
Esimerkkien perusteella voi todeta, että sähkön siirtoverkkojen (vrt. Caruna) ja TV- ja radioverkkojen (vrt. Digita) yksityistäminen on ollut iso rahallinen puhallus julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille, mikä on aiheuttanut pajon erilaisia ongelmia.
Loppujen lopuksi täytyy jälleen kerraten todeta, että poliittisten mielipidevaikuttajien ja poliittisten päättäjien oikea ymmärrys erilaisten tekniikoiden erityispiirteistä ei ole ensisijainen tekijä poliittisten mielipidevaikuttajien ja poliittisten päättäjien osaamisessa.
Erilaisten tekniikoiden erityispiirteiden osaamisen huippuammattilaisia taitaa olla aika vähän erilaisissa poliittisissa vaikuttamisen paikoissa.
Poikkeuksiakin on. Marjo Matikainen-Kallström ja Juha Sipilä ovat diplomi-insinöörejä. Jyrki Kasvi on tietotekniikka-asioiden osaaja diplomi-insinöörin tutkinnolla.
Isossa kuvasssa eri tekniikoiden erityispiirteiden osaaminen ei ole kansanedustajan ensisijainen tausta. On siis hyvinkin mahdollista tehdä uusia poliittisia päätöksiä, joiden taustalla on erittäin huono ymmärrys eri tekniikoiden erityispiirteistä.
Vesi on meidän - kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5966
Asian käsittelytiedot KAA 2/2020 vp
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_2+2020.aspx
Pääkirjoitus: Yksityinen monopoli ei sovi etenkään vesihuoltoon
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008255311.html
1232: Mitäs minä sanoin! / 1 / Kuntauudistus (xxxix)
13. syyskuuta 2021
1232: Mitäs minä sanoin! / 1 / Kuntauudistus (xxxix)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1232
Linkkilistan otsikot voi kopioida tähän:
* Lukijoilta: Miten käy potilasturvallisuuden Vaasan keskussairaalassa?
* Lukijoilta: Potilastietojärjestelmien ongelmien ratkaisukeinot?
* Lukijoilta: Tarvitsemme yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän
* Lukijoilta: Junasta on uskallettava hypätä pois, jos matkan suunta on väärä
* Lukijoilta: Koko Suomi tarvitsisi yhtenäisen asiakastietojärjestelmän
Oman mielipidekirjoituksen linkki on seuraava:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_89
Vähitellen ovat eri sidosryhmät heränneet Vaasan sairaanhoitopiiriin käytettäväksi suunnitellun Aster-järjestelmän ongelmiin.
Itse olen ehdottanut vain yhden asiakas- ja potilasjärjestelmän kehittämistä, jolloin jokaiselle sairaanhoitopiirille olisi käytettäväksi yhdessä kehitetty suomalainen järjestelmä.
Oman arvion mukaan pitäisi perustaa voittoa tuottamaton säätiö, jonka suojissa kehitettäisiin yhdessä vain yhtä suomalaista suomalaista asiakas- ja potilasjärjestelmää erilaisten sidosryhmien yhteistyönä.
Nyt tilanne on täysin päinvastoin, jolloin eri sairaanhoitopiirillä on käytössä erilaisia yksityisiä asiakas- ja potilasjärjestelmiä, mikä aiheuttaa isoja ongelmia erityisesti erilaisissa muutostilanteissa.
Mitäs minä sanoin!
Eli moni muu henkilö on nyt kiinnittänyt nykyisten asiakas- ja potilasjärjestelmien aiheuttamiin sekaviin ongelmiin.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Tässä pitää palauttaa mieliin mielipidekirjoitus 46.
46 / Jättimäiset järjestelmät säätiöille?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_46
On olemassa erilaisia jättimäisiä järjestelmiä, joiden käyttäjinä on hyvin erilaisia sidosryhmiä.
Joissain tapauksissa jättimäisen järjestelmän kehittäminen kannattaa tosiaan siirtää voittoa tuottamattoman säätiön suojiin.
Mitä uutta?
Varmaankin yksityisten asiakas- ja potilasjärjestelmien yksityiset kehittäjät vannovat oman järjestelmänsä puolesta huolimatta mistään ongelmatilanteesta.
Olen muutaman kerran todennut paradoksin julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toiminnan yhteensovittamisesta.
Paradoksaalisesti joissain tapauksissa tarvitaan jotain julkisen sektorin toimintaa takaamaan tehokas yksityisen sektorin toimintaa.
Yhdessä kehitettävä yksi suomalainen asiakas- ja potilastietojärjestelmä on esimerkki tällaisesta paradoksista.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1232
Uusi mielipidekirjoitus
31. elokuuta 2021
Uusi mielipidekirjoitus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_89
1231: Nuohousuudistus ja unohtaminen / Järki?
30. elokuuta 2021
1231: Nuohousuudistus ja unohtaminen / Järki?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1231
Linkkikokoelmassa on seuraavia aiheita:
* pelastuslaki
* nuohousuudistuksen www-sivu
* nuohousuudistusta arvioiva julkaisu
* nuohousuudistuksen seurantaryhmä
* Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) sivu nuohouspalveluista
* yleisiä uutisia nuohouksesta
* kiinteistönomistajan vastuu nuohouksen säännöllisestä järjestämisestä
* nouhousuudistus lisäsi kilpailua ja saatavuutta
Olen aikaisemmin arvioinut kiinteistön omistajien unohtavan säännöllisen nouhouksen järjestämisen piirinuohousjärjestelmän päättymisen yhteydessä.
Vanhassa piirinuohousjärjestelmässä muistutus nuohouksesta tuli säännöllisesti ilman mitään poikkeuksia.
Linkkilistassa on linkki Itä-Suomen yliopiston tekemään selvitykseen nuohousuudistuksen vaikutuksista eri aiheisiin.
Yksi havainto voi olla nuohousyritysten ilmoitukset pelastuslaitosten suuntaan.
Ilmoittavatko vapaasti kilpailevat nuohoojat nuohouksessa havaitut puutteet pelastuslaitosten suuntaan?
En tätä ollut ajatellut tätä asiaa aikaisemmin nuohousuudistusta ajatellen.
Eli tilaako kiinteistön omistaja saman nuohoojan, jos nuohooja on tehnyt ilmoituksen havaituista puutteista pelastuslaitoksen suuntaan?
Piirinuohouksen aikana nuohoojat taisivat ehkä ilmoittaa erilaisia puutteita useammin. En tiedä oikeaa tietoa tähän asiaan liittyen.
Toisaalta herää kysymys pelastuslaitosten valvonnasta nuohouksen suhteen.
Mitä tehdä, jos kiinteistön omistaja ei tee mitään nuohouksen vuoksi?
Oman arvion mukaan pitäisi ehkä olla hyvin yksinkertainen sähköinen sovellus, jonka avulla nuohooja voisi kirjata tehdyn nuohouksen johonkin järjestelmään.
(Tällainen sähköinen järjestelmä voi tietysti olla jo käytössä.)
Sinänsä voisi pohtia, että pitäisikö pelastuslaitoksen toimia jotenkin nuohousilmoitusten puuttumisen vuoksi.
JOS jonkin jostain kiinteistöstä ei olisi todistusta tehdystä nuohouksesta sähköisessä järjestelmässä, niin pitäisikö tästä lähteä muistutus kiinteistön omistajalle?
Pitäisikö ilmoituksen olla sähköinen ilmoitus vai perinteinen kirje?
Toisaalta vakuutusyhtiöt voivat olla kiinnostuneita säännöllisen nuohouksen järjestämisestä.
Mitä vakuutusyhtiöiden pitäisi tehdä, jos tehdystä kiinteistön nuohouksesta ei olisi ilmoitusta jossain sähköisessä järjestelmässä?
Pitäisikö vakuutusyhtiön lähettää (pieni?) lisälasku kiinteistön omistajalle perustuen tehdyn nuohouksen puuttuvaan merkintään sähköisessä järjestelmässä?
Tietysti yhteistyö vakuutusyhtiöiden ja pelastuslaitoksen välillä pitäisi tässä asiassa järjestää asianmukaisesti.
Uudet rekisterit ovat tietysti aina tarkan harkinnan arvoisia, koska saavutettava hyöty pitäisi olla hyvin merkittävä rekisterin perustamista varten.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Lehto, E. (Toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: Yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.
Lehdon (1997) toimittama kirja on jäänyt mieleen. Käytännössä kilpailuttaminen on hyvin vaikea laji.
Nuohousuudistuksen seurantaa pitää ehdottamasti jatkaa edelleen.
Olen kirjoittanut monet kerrat rationaalisuusolettamasta.
Monesti uskomme jonkin toiminnan uudistuksen toimivan rationaalisesti ilman ongelmia, mutta tosiasiassa emme toimi jokaisessa tilanteessa täysin rationaalisesti.
Myös nuohousuudistus voi tarkoittaa joitain järjenvastaisia vaikutuksia, joten nuohousuudistuksen seurantaa pitää ehdottamasti jatkaa tulevina vuosina.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1231
1230: Uusi hanke / Perustulokokeilu / nro: 9
27. elokuuta 2021
1230: Uusi hanke / Perustulokokeilu / nro: 9
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1230
25.8.2021 on julkaistu uusi hanke liittyen perustuloon.
Ohessa on kahden PDF-tiedoston linkit.
Ensimmäinen linkki on PDF-tiedostoon tehty tallennus 25.8.2021 julkaistusta www-sivusta.
Toinen linkki on PDF-tiedostona julkaistu hankkeen asettamispäätös.
Ensimmäiseen PDF-tiedostoon liittyvän www-sivun osoite on myös linkitetty oheen.
Hankkeen www-sivulla todetaan, että aikaisemman hallituksen aikana tehdyn perustulokokeilun tuloksia voidaan hyödyntää tässä hankkeessa kehitettävään kokeiluun.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Jälleen kerran voi todeta hankkeen vaatimattomuuden.
Tässäkään kokeilussa ei kehitetä useampaa mallia kokeiltavaksi, jolloin eri malleja voisi vertailla asianmukaisesti.
Tietysti on hyvä, että kokeillaan edes yhdellä ryhmällä.
Olen aikaisemmin todennut oman kannatuksen perustulolle.
Tässä kohtaa ei ole paljom uutta.
Asiaa pitää seurata asianmukaisesti alkaen uuden hankkeen suunnittelun ja tehtävän kokeilun aikana.
Asettamispaatos_2021_08_24_11_10_59_389.pdf
Työryhmä selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa
https://vm.fi/-/tyoryhma-selvittamaan-negatiivisen-tuloveron-kayttoonottoa
Uusi mielipidekirjoitus
19. elokuuta 2021
Uusi mielipidekirjoitus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_88
1229: Kabul vallattu / Tulevaisuus?
18. elokuuta 2021
1229: Kabul vallattu / Tulevaisuus?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1229
Ohessa on kaksi linkkiä: Afghanistan Analysts Network (AAN) -järjestön linkki sekä Wikipedia-artikkelin linkki Kabulin valtauksesta.
Varmaankin monet meistä yllättyivät Talibanin tekemän valtauksen nopeudesta ja laajuudesta.
Helsingin Sanomat on julkaissut useamman koko sivun artikkelin Kabulin valtaukseen liittyen.
Loppujen lopuksi on käynyt selväksi, että Afganistanin virallisen hallituksen alainen armeija ei halunnut aloittaa maataisteluita Talibania vastaan.
Eli Afganistanin virallisen hallituksen alaisen armeijan suorituskykyyn taidettiin luottaa liikaa.
Millainen on Afganistanin tulevaisuus tästä eteenpäin?
Syntyykö Talibania vastaan jokin järjestäytynyt liike kuten oman aikansa Pohjoinen liitto?
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Palaako Afganistanin sisäinen elämä vastaamaan Talibanin hallinnon toimintaa vuosien 1996-2001 tapaan?
Oman arvion mukaan myös Taliban on muuttunut vuosien mittaan, jolloin se ei ole enää samanlainen liike kuin vuosina 1996-2001.
Oman käsityksen mukaan Taliban on kiinnostunut lähinnä Afganistanin asioiden hoidosta, jolloin he eivät välttämättä halua osallistua ulkomaisiin hankkeisiin. (Voin olla tietysti väärässä.)
Voiko Talibanin kanssa jatkossa neuvotella eri asioista?
Erilaiset neuvottelut Talibanin kanssa on vielä nähtävä erikseen.
Keiden kanssa Taliban suostuu jatkossa neuvottelemaan?
Afganistanin tulevaisuutta on tässä vaiheessa vaikea ennustaa tarkasti.
Afganistanin tulevaisuus on vielä nähtävä erikseen.
Afghanistan Analysts Network (AAN)
https://www.afghanistan-analysts.org/
Fall of Kabul (2021)
https://en.wikipedia.org/wiki/Fall_of_Kabul_(2021)
EN: Opinion 176: Upgrading digital company law
16 August 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_176
My opinion is on this file:
Upgrading_digital_company_law_2021_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 16 August 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13055-Upgrading-digital-company-law_en
Uusi mielipidekirjoitus
22. heinäkuuta 2021
Uusi mielipidekirjoitus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_87
1228: Afganistan / Iran / Israel / Sisällä vai ulkona?
13. heinäkuuta 2021
1228: Afganistan / Iran / Israel / Sisällä vai ulkona?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1228
Päivitys 18.8.2021: Nyt tiedämme Talibanin vallanneen Afganistanin pääkaupungin.
Päivitys 18.8.2021: Käsittelen tätä asiaa tarkemmin merkinnässä 1229.
Linkkilistan ensimmäinen osa on listausta Benjamin Netanjaahun kohdistuvista mielenosoituksista Israelin sisällä. Mielenosoituksiin on osallistunut tuhansia ihmisiä eri vaiheissa.
Linkkilistan toinen osa käsittelee Israelin uutta hallitusta (numerolla 36). Varmaankin voi todeta, että hyvin erilaiset puolueet menivät samaan hallitukseen, jotta Benjamin Netanjahu saadaan pois Israelin johdosta. Ajan mittaan selviää Israelin hallituksen (numerolla 36) toimintakyky pidemmällä aikavälillä.
Linkkilistan kolmas osa käsittelee Iranin kanssa tehtyää sopimusta Iranin ydinohjelman hyvin tarkalle valvonnalle (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA). Tunnetulla tavalla Donald Trump irtautui tehdystä sopimuksesta, jonka jälkeen Iraniin kohdistettiin uusia pakotteita.
Linkkilistan neljäs osa käsittelee Iranin toimijoiden ja Yhdysvaltojen toimijoiden esityksiä Iranin ydinohjelmaan liittyen. Yhdysvaltojen kongresissa on esitetty kolme lakialoitetta, joilla on sama otsikko: "No War Against Iran Act".
Viidenneksi on vain yksi uutisen linkki. Eli Joe Biden on todennut, että hänen presidenttikauden aikana Iran ei tule saamaan ydinasetta. Biden tulee jollain aikavälillä tapaamaan lisää Israelin uuden hallituksen ministereitä.
Kuudentena linkkikokoelmassa on kolme linkkiä Yhdysvalloissa vaikuttaviin edunvalvontajärjestöihin, jotka pyrkivat vaikuttamaan Yhdysvaltojen Israel-politikkaan sekä juutalaisten asemaan yleisemmin. Oikeiston osalta voi sanoa, että (Conference of Presidents of Major American Jewish Organizations) he ovat järjestäytyneet aika hyvin. Vasemmalla puolella (vrt. J Street ja Wikipedia-artikkelin linkit) on myös toimintaa.
Seitsemännessä linkkikokoelmassa on uutisia Iranin suhteen, ja osasta niiden takana on Iran International -kanava. En tunne tarkemmin Iran International -kanavaa, mutta viittaan kuitenkin heidän uutisiin. Oleellista on, että Iran International -kanava uutisoi Iranin sisäisistä mielenosoituksista. Toisaalta he seuraavat tietysti ydinohjelmaan käytäviä neuvotteluita vuoden 2021 tilanteessa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Iranin entisen shaahin pojan (Reza Pahlavi) antamat lausunnot.
Kahdeksannessa linkkikokoelmassa on asiaa Afganistanissa olleista mielenosoituksista.
Yhdeksännessä linkkikokoelmassa on asiaa Iranin, Afganistanin virallisen hallituksen sekä Talibanin edustajien tapaamisista. Afganistanin asiaan on otettu kantaa myös Euroopan parlamentissa (Euroopan Unioni) sekä Afganistanin, Iranin ja Turkin ulkoministereiden yhteislausunnossa.
Kymmenentänä on vielä pari linkkiä erityismainintana Iranin suhteen. Iranissa(kin) ollaan huolestuneita alhaisesta syntyvyydestä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Iranin valtion alaisuudessa kehitetty sovellus treffisovellus, joka on vain yksi virallisesti hyväksytty sovellus käytettäväksi naimattomien henkilöiden keskuudessa. Toisaalta ulkomailla on Iraniin liittyviä oppositioryhmiä, jotka ovat jälleen kerran järjestäneet erilaisia mielenosoituksia. Suomessa ovat jotkut mielipidevaikuttajat vaatineet vallankumousta Iraniin. Itse olisin varovainen vallankumousten tukemisen suhteen, koska tämä voi tarkoittaa sisällisotaa jollain tavalla järjestäytyneenä.
Kysymys: Tarvitsemmeko jälleen kerran yhden uuden sisällissodan Lähi-itään?
Kysymys: Pitäisikö erilaisten länsimaiden tukea alkavaa Iranin sisällissotaa eri tavoilla?
Kerraten voi todeta Iranin olleen aloitteellinen. Iranin edustajat järjestivät siis tapaamisen, jossa Afganistanin virallisen hallituksen edustajat ja Talebanien edustajat kävivät erilaisia neuvotteluita.
Yhdessä uutisessa todettiin, että Afganistanin virallisen hallituksen edustajat ja Talibanien edustajat antoivat yhteisen julkilausuman, jota en löytänyt englanninkielisenä. On tietysti täysin ymmärrettävää, että yhteistä julkilausumaa ei löydy englanninkielisenä, koska neuvotteluja käyvät maat voivat käyttää muita kieliä kuin englanti.
Sinänsä voi todeta, että Afganistanin, Iranin ja Israelin nykyiset johtajat eivät tietysti toimi tyhjiössä. Esimerkiksi Iranin presidentinvaalien tuloksella on tietysti merkitystä Iranin kanssa käytävien neuvotteluiden kannalta. Toisaalta Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon (Joe Biden) ja Israelin uuden hallituksen yhteistyökyky selviää pidemmällä aikavälillä.
Eli eri maiden virassa olevat päättäjät ovat nyt vaihtuneet tai vaihtumassa, jolloin näistä tulee yhdessä aika mielenkiintoisia yhdistelmiä eri maiden yhteistyökyvykkyyden kannalta katsottuna.
Aikaisemmin olen todennut, että Afganistanin kriisin ratkaisun keskiössä pitää olla erilaisten muslimimaiden yhteistyö. Esimerkkinä on Iranin aloitteellisuus Afganistanin eri osapuolten tapaamiselle on tietysti rohkaisevaa - on ainakin jotain toivoa Afganistanin kriisin pitkäaikaiselle ratkaisulle.
Kirjoitelmia IX -teoksen luvussa 717.2. totean seuraavaa:
"Käytännössä Afganistanissa oleva suomalaiset sotilaat (kirjoitushetkellä) ovat osa miehittäjien
yhteisarmeijaa. Suomen sotilaat pitäisi vetää pois Afganistanista; vastaavalla tavalla myös muutkin
miehittäjät voisivat poistua Afganistanista. Oman arvion mukaan Afganistanin kriisi pitäisi hoitaa
muslimien kesken perhepiirissä, jolloin nykyiset miehittäjät eivät sotkisi tilannetta. Tietysti joku
Suomi voisi osallistua ei-sotilaalliseen toimintaan muslimien keskenänsä tekemän
rauhansopimuksen jälkeen JA erityisesti Afganistanin valtion itsensä tekemällä kutsulla."
Rannila, J. S. (2021). Kirjoitelmia IX: kolmas sähköisten merkintöjen (1.11.2011-9.12.2013) julkaisu painetussa muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_18
Toisaalta pidempiaikainen rauha muuttaisi Afganistanissa monenlaisia asioita parempaan suuntaan, jolloin olisi mahdollista kehittää Afganistanin elinkeinoelämää ja muuta toimintaa erilaisilla tavoilla. Varmaankin eri maista voisi tulla suoria sijoituksia Afganistanin elinkeinoelämään, mutta tämä jää nähtäväksi vasta Afganistanin tilanteen rauhoittumisen jälkeen.
Päivitystä 20.7.2021: On tietysti mahdollista, että Taliban saa uusia alueita hallintaansa, mikä
tietysti vaikuttaa erilaisiin rauhanneuvotteluihin eri osapuolten välillä.
Päivitystä 20.7.2021: Eli rauhanneuvottelut Afganistanin virallisen hallituksen ja
Talibanin välillä voivat epäonnistua huolimatta kaikesta muslimimaiden yhteistyöstä.
Päivitystä 21.7.2021: Lisäsin linkkilistan viimeiseksi osaksi muutaman uutisen linkit.
Päivitystä 21.7.2021: Jotkut yhdysvaltalaiset mielipidevaikuttajat eivät olisi
halunneet vetäytyä Afganistanista.
Päivitystä 21.7.2021: Myös Suomi osallistui ajallisesti pisimpään kestäneeseen sotilaalliseen hankkeeseen.
Päivitystä 21.7.2021: Taliban on nyt vallannut uusia alueita ulkomaisten joukkojen vetäydyttyä eri alueilta.
Päivitystä 21.7.2021: Tunnetulla tavalla Taliban edustaa hyvin tiukkaa yhden linjan mukaista sunnalaista islamin tulkintaa.
Päivitystä 21.7.2021: Itse en osaa eritellä ja luokitella paremmin Talibanin esittämiä linjauksia
erilaisiin asioihin liittyen.
Päivitystä 21.7.2021: Päättyikö Afganistanin sotilaallinen hanke länsimaiden nöyryyttävään tappioon?
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Afganistanin virallinen nimi suomeksi on seuraava: Afganistanin islamilainen tasavalta. Toisaalta tiedämme varsin hyvin, että Afganistanin muslimien suurin enemmistö on sunnalaisia. Eli Afganistanin sisäinen elämä järjestetään tiettyjen valittujen islamilaisten periaatteiden mukaisesti.
Toisaalta Iranin virallinen nimi on suomeksi seuraava: Iranin islamilainen tasavalta. Toisaalta tiedämme varsin hyvin, että Iranin muslimien suurin enemmistö on šiialaisia. Eli myös Iranin sisäinen elämä järjestetään tiettyjen valittujen islamilaisten periaatteiden mukaisesti.
Afganistanin, Iranin ja Israelin sisäiset mielenosoitukset pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä. Turvallisesti voi todeta, että ainakaan minä en ymmärrä oikein oikeassa asiayhteydessä kyseisten maiden mielenosoituksia. Oman arvion mukaan moni muu suomalainen ei ymmärrä Afganistanin, Iranin ja Israelin sisäisiä mielenosoituksia oikein oikeassa asiayhteydessä.
Erilaisiin mielenosoituksiin ei pidä siis liittää liikaa täysin vääriä olettamuksia, koska näin ulkopuolelta emme ymmärrä asiaa oikein.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1228
1227: Uskonnon aseman muuttuminen eri maissa
9. heinäkuuta 2021
1227: Uskonnon aseman muuttuminen eri maissa
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1227
Päivitys 12.7.2021: termi "buddha" tulee Suomessa kahdella D-kirjaimella eikä yhdellä D-kirjaimella, joten tuo yhden D-kirjaimen virhe on korjattu.
Viimeisin merkintä uskontoon liittyen on merkintä 1154 (17. maaliskuuta 2019). Eli asia on ollut jonkin verran sivussa tähän asti. Seuraavissa merkinnöissä on ollut otsikossa teksti "uskon": 208, 209, 452, 596, 702, 718, 721, 723, 730, 731, 765, 768, 796, 801, 886, 893, 1072, 1111 ja 1154.
Linkkilistan ensimmäinen osa käsittelee uskonnollista vainoamista (Wikipedia: Religious persecution). Asiaan liittyvässä Wikipedia-artikkelissa on käsitelty kaikenlaisten uskontojen edustajien uskonollista vainoamista. Eli jokaisen uskonnon edustajat ovat kohdanneet jonkinlaista uskonnollista vainoamista erilaisissa maissa.
Eri maissa on erilaisia uskonnollisia vähemmistöryhmiä, joihin on kohdistettu vainoa.
Samaan aikaan Suomessa?
Tähän kohtaant tallensin Opetushallituksen ohjeita.
OHJE: OPH-55-2018 / 12.01.2018
OHJE: OPH-56-2018 / 12.01.2018
OHJE: OPH-76-2018 / 12.01.2018
OHJE: OPH-77-2018 / 12.01.2018
Lisäksi pitää todeta apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu EOAK/2186/2018: EOAK/2186/2018
Keskustelu erilaisten oppilaitosten oppilaiden osallistumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin varmaan jatkuu myös tulevaisuudessa.
Mielenkiintoisella tavalla Euroopan neuvosto (Council of Europe, Parliamentary Assembly) on julkaissut omat huomionsa uskonnonvapaudesta. Vastaavalla tavalla toimii yhden Yhdistyneiden kansakuntien toimielimen (The Office of the High Commissioner for Human Rights (UN Human Rights)) alaisuuudessa erityinen uskontojen asiaan keskittyvä henkilö (Special Rapporteur on freedom of religion or belief).
Linkkilistassa on muutama linkki kristillisiin yhteistyön yhteisöihin. Lisäksi on linkki www-sivustoon, jonka alaisuuteen kerätään tietoa Suomessa vaikuttavista uskonnollisista yhteisöistä.
Uskontoon liittyen on myös akateemista tutkimusta. Linkkilistassa on linkkejä koskien uskontojen tutkimukseen; eli uskontotieteellisiä yhteisöjä ja tieteellisiä uskontotieteellisiä aikakausjulkaisuja.
Vertailun vuoksi selasin läpi muutaman sikhien ja buddhalaisten yhteistyöjärjestön www-sivuja.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on The Conference of INGOS -tapahtuma (Euroopan neuvosto), jolloin hyvin erilaiset kansainväliset ei-valtiolliset järjestöt (International Non-Governmental Organisation) kokoontuvat yhteen. Käsitin niin, että Euroopan buddhalaisten yhteistyöjärjestö (European Buddhist Union) on osallistunut tähän tapahtumaan.
Suomessa toimii uskonnonopettajien yhteistyöjärjestö sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien yhteistyöjärjestö.
Lopuista linkeistä voi todeta muutaman aihepiirin:
* eri sukupolvien uskonnollisuus
* arvostelua nykyiseen suomalaiseen uskonnon opetuksen järjestelmään liittyen
* huomiota maallistumiskehitykseen
* joidenkin kansanedustajien arvostelu koulujen kristillisisten tilaisuuksien perumisesta
* joidenkin kansanedustajien kannatus elämänkatsomustiedon vapaalle valinnalle huolimatta uskonnollisen uskontokunnan jäsenyydestä
* osa vanhemmista haluaa lapselleen elämänkatsomustiedon huolimatta uskonnollisen uskontokunnan jäsenyydestä
* lisääkö uskonnonopetus ymmärrystä maailmasta?
* uskonnottomilla on oma järjestö
* Vapaa-ajattelijat antavat koko ajan erilaisia lausuntoja
* muuttuuko muu maailma kuitenkin uskonnollisemmaksi huolimatta suomalaisesta maallistumiskehityksestä?
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Kantelupukki-palvelu, jonka avulla voi tehdä kantelun päiväkotien, koulujen ja iltapäiväkerhojen uskonnollisesta toiminnasta. Eli vanhemmat voivat vaatia uskonnollisen toiminnan tilalle uskonnosta vapaata toimintaa riippuen erilaisista yksityiskohdista.
Opetushallituksen ohjeet (OPH-55-2018, OPH-56-2018, OPH-76-2018, OPH-77-2018; päivättynä 12.1.2018) on varmasti pitänyt valmistella huolellisesti, jotta niistä ei tulisi mitään valituksia eteenpäin.
Arvioisin niin, että varsinkin suuremmilla paikkakunnilla pitää erilaiset yhteiset juhlat pohtia hyvin tarkasti, jos oppilasryhmissä on kirkkojen jäsenyyksien ulkopuolella olevia oppilaita. Lisäksi erilaisia uskontoja voi olla edustettuina erilaisissa oppilasryhmissä erityisesti suuremmilla paikkakunnilla.
Rajan vetäminen yleisen uskonnottoman juhlan ja erityisen uskonnollisen juhlan välillä pitää varmaankin selvittää hyvin tarkasti eri asiayhteyksissä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Yleisesti todeten Suomessa ei ole lähdetty erityisesti vainoamaan järjestelmällisesti jonkin uskonnon edustajia. Tietysti yksittäiset henkilöt voivat tehdä erilaisia tuomittavia tekoja.
Esimerkkinä yksittäisten ihmisten tuomittavista teoista voi mainita rakenteilla olleen Turun buddhalaiseen temppeliin kohdistetun ilkivallan vuonna 2010 (ainakin vuonna 2010).
Linkkilistan alussa on linkki (Home Office, PROTECTING PLACES OF WORSHIP, Government Consultation) Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) alaiseen jo päättyneeseen kyselyyn erilaisten uskonnollisten yhteisöjen rakennusten turvallisuuteen liittyen. Eli ilkivallan ongelma on heilläkin (Yhdistynyt kuningaskunta, UK) tiedostettu.
Olen aikaisemmin todennut, että erilaisissa asiayhteyksissä pitää olla uskonnollisesti herkkiä, jolloin pitäisi pystyä ajattelemaan asioita vähän laajemmin.
Esimerkkinä voi mainita alkoholin käytön, jolloin eri uskontojen edustajilla voi olla erilaisia näkemyksiä alkoholin käyttämisestä. Suomessa viina virtaa vapaasti, mutta on olemassa muitakin näkemyksiä aiheeseen.
Aikaisemmin olen todennut tarpeen erilaisille käsikirjoille, joissa käydään läpi jokin asia tehokkaasti ja yleistajuisesti.
Uskontojen suhteen tuli vastaan yksi käsikirja (Uusien uskontojen käsikirja, Christopher Partridge (toim.), Kirjapaja (2006)). Itse en ole kirjaa lukenut. Joissain asiayhteyksissä voidaan tarvita nopeasti selkeää tietoa jostain yksittäisestä uskonnosta, jolloin hyvin tehty käsikirja voisi olla avuksi.
Uskonnot Suomessa -sivulla (Uskonnot Suomessa -> raportit) on lyhyt katsaus suomalaiseen uskonnolliseen elämään eri yhteisöissä. Lyhyesti ottaen erilaisten uskonnoliisten yhteisöjen määrä on lisääntynyt, mutta niiden jäsenmäärä ei ole kovin suuri verrattuna kansankirkkojen (evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko) jäsenmäärään sekä uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden määrään.
Varmaankin uskonnollinen erilaisuus lisääntyy myös Suomessa, vaikka iso osa suomalaisista voi suhtautua täysin välinpitämättömästi uskontoon yleisenä aiheena.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1227
1226: Taas Reserviläinen-lehteä (5/2020 -> 4/2021)
29. kesäkuuta 2021
1226: Taas Reserviläinen-lehteä (5/2020 -> 4/2021)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1226
Tässä merkinnässä on aiheita perustuen Reserviläinen-lehden useampaan numeroon (5/2020 -> 4/2021). En käsittele lehtien jokaista artikkelia.
Reserviläinen-lehti 5/2020 saapui minulle 31.8.2020:
* myös Puolustusvoimat on ottanut koronaviruksen huomioon
* koronavirus on vaikuttanut myös kertausharjoituksien määrään
* naisille järjestetty oma tutusmiskurssi
* Vaasan yliopisto selvittää varusmieskoulutuksen johtajakoulutuksen hyväksymistä osaksi opintoja
* Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK järjestää verkkokursseja
Reserviläinen-lehti 6/2020 saapui minulle 5.10.2020:
* Cooper-testien tulokset ovat huonontuneet
* Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n valmiuspäälliköt toimivat
* Turpotietäjä-tietokilpailu etenee
* ruumiillisen kunnon huomiointi varusmiespalveluksessa
Reserviläinen-lehti 7/2020 saapui minulle 2.11.2020:
* vapaaehtoisen maapuolustuksen tarkastaja aloitti tehtävänsä
* Turpotietäjä-tietokilpailu kilpailtiin lokakuussa
* Suomen ja Latvian yhteinen ajoneuvohanke etenee
Reserviläinen-lehti 8/2020 saapui minulle 7.12.2020:
* viimeinen Mannerheim-ristin ritari haudattu
* miten maanpuolustustahtoa pitäisi mitata?
* 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta
* miehittämättömien lentolaitteiden (drone) käytön merkitys?
Reserviläinen-lehti 1/2021 saapui minulle 15.2.2020:
* HX-hanke edennyt tarjousvaiheeseen
* ensimmäinen Aliupseerista upseeriksi -täydennyskurssi
* erikoisjoukkoreserviin haetaan naisia
Reserviläinen-lehti 2/2021 saapui minulle 23.3.2020:
* ennätysmäärä naisia haki vapaaehtoiseen asepalveluksen
* Reserviläisliitto ry:n jäsenmäärä kasvanut
* Pro gradu -työ Puolustusvoimien Instragram-kuvista
Reserviläinen-lehti 3/2021 saapui minulle 4.5.2021:
* rauhanturvaajiksi hakijoita on riittänyt
* Suomen Reserviupseeriliitto 90 vuotta
Reserviläinen-lehti 4/2021 saapui minulle 23.6.2021:
* MPK:n valtionavustus keskeytettiin hetkeksi
* Turpotietäjä-tietokilpailun voittajat selvillä
* Suomen Reserviupseeriliitto järjesti jäsenilleen arvokyselyn
Tämän jälkeen pitää todeta seuraavat linkkilistasta:
* naisten ja miesten yhteismajoitus varusmiespalveluksen aikana etenee edelleen
* Reserviupseeriliitto ehdottaa yleistä varaamis- ja osaamisrekisteriä
* jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä
* maanpuolustustahtoa mitataan edelleenkin
* lakimuutoksia ehdotttu aseelliseen palvelukseen
* Maanpuolustusjärjestön jäsenmäärä kasvanut
* annetaanko diabeetikoille mahdollisuus osallistua varusmiespalvelukseen?
Itse huomioisin ruumiillisen kunnon mittaamista jo ennen kutsuntatilaisuutta. Tietysti tämä aiheuttaisi paljon uutta työtä ja vaatisi uudenlaista ajattelua.
Varmaankin harvat naiset voisi jaotella vastaavasti kuntoluokituksien perusteella.
JOS erilaisia tehtäviä ajateltaisiin kuntoluokitusten perusteella, niin olisi EHKÄ mahdollista jaotella henkilöitä mielekkäällä tavalla hyvissä ajoin jo ennen palveluksen alkamista.
Tietysti on ongelma, jos kohtuullinen osa miehistä ei pysty oikeasti suorittamaan varusmiespalvelusta.
Esimerkkinä on tietysti diabeetikoille suunnattava palvelus. Oman arvion mukaan diabeetikoille suunnattava palvelus pitäisi olla täysin erilaista verrattuna muihin palvelusmuotoihin. Ei kaikkien tarvitse olla suoraan etulinjassa, jolloin voidaan selvittää diabeetikoille erilaisia takamaaston tehtäviä, joissa he voivat oikeasti pärjätä.
Osa miespuolisista diabeetikoista haluaisi olla oikeasti hyödyksi maanpuolustukselle, joten asia pitäisi selvittää asianmukaisesti. Tietysti takamaaston tehtävät voivat vaikuttaa vaatimattomilta, mutta varmaankin miespuoliset diabeetikot ymmärtävät hyvinkin diabeteksen aiheuttamat vaikeat ongelmat vaikeammissa maasto-olosuhteissa, jolloin on halua olla hyödyksi näissä takamaaston tehtävissä. Esimerkkeinä ovat erilaiset toimistotehtävät ja huoltotehtävät kauempana etulinjasta. Esimerkki: voisiko esikunnassa toimiva radisti olla diabeetikko, koska esikunnan radisti ei lähtökohtaisesti työskentele suoraan etulinjassa (tietysti edellyttäen, että radisteja oikeasti tarvitaan esikunnissa). Vastaavalla tavalla muutkin takamaaston tehtävät pitäisi kammata perusteellisesti, jolloin (harvat?) diabeteekot voitaisiin sijoittaa niihin takamaaston tehtäviin, joissa (harvat?) diabeteekot voisivat oikeasti pärjätä. Asia pitäisi tietysti selvittää ja kokeilla hyvin tarkasti, koska tämä ajatus ei välttämättä toimikaan käytännössä.
Naisten asema armeijassa on tietysti yksi huomioitava tekijä. Joissain lähteissä ehdotettu n. 2000 naisen kouluttamista vuosittain. Tällöin ei kuulemma vielä tarvitse laajentaa mitään varuskuntaa, koska n. 2000 naista mahtuisi hyvin miesten sekaan nykyjärjestelmillä.
Tietysti on täysin selvää, että vapaaehtoisesti osallistuvat naiset ovat tietysti hyvin motivoituneita suorittamaan palveluksen. Perusratkaisuksi olen monet kerrat ehdottanut kuntoluokituksien selvittämistä naisten kannalta katsottuna. Palvelukseen saapuvan naisen kuntoluokitus olisi hyvä olla tiedossa heti ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin valinnat eri tehtäviin voidaan tehdä asianmukaisesti.
Yhdellä tykistön tutustumisreissulla esiteltiin sään mittaamisen toimintaa, jolloin sääaliupseeriksi koulutettavina oli muutama nainen. Oman käsityksen mukaan sääaliupseerin tehtävä on enemmän takamaastossa tapahtuvaa toimintaa. Kysymys: tarvitseeko sääaliupseerin juosta Cooper-testissä yli 3000 metriä?
Sitten on tuo yli 35-vuotiaiden reserviläisten koulutuksen asia.
Tarvitseeko Puolustusvoimien järjestää yhtään mitään koulutusta yli 35-vuotiaille reserviläisille?
Oma vastaus: Puolustusvoimien ei tarvitse järjestää mitään koulutusta yli 35-vuotiaille reserviläisille.
Yli 35-vuotiaille reserviläisille pitää järjestää erilaisten tukitehtävien koulutusta tai aivan jotain muuta. Esimerkiksi väestönsuojelutehtävissä yli 35-vuotiaat ovat aivan sopivia henkilöitä.
Tietysti yli 35-vuotiaat reserviläiset voisivat tarvittaessa vahtia aseellisesti erilaisia tärkeitä kohteita, mutta mitään etulinjan taistelutehtäviä heille ei enää tarvitse osoittaa. Tällaiset tehtävät voidaan kouluttaa aivan hyvin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) alaisuudessa.
Reserviupseeriliitto ehdottaa yleistä varaamis- ja osaamisrekisteriä - näin todetaan yhdessä uutisessa.
Oman ehdotuksen mukaan tarvitsemme vain yhden varaamis- ja osaamisrekisterin, jolloin samassa rekisterissä on asianmukaisesti kaikenlaisten poikkeusolojen tehtävien sijoitukset. Vastaavasti kysinen rekisteri pitäisi hajauttaa asianmukaisesti eri tasoille, jolloin järjestelmää voisi käyttää myös erilaisissa poikkeusoloissa. Esimerkkinä voisi olla kunnan tasolle hajautettu rekisteri, jolloin kunnan oma toiminta voidaan järjestää asianmukaisesti riippuen poikkeusolon luonteesta.
Mielenkiintoisella tavalla Reserviläinen-lehdessä on ollut HX-hankkeeseen osallistuvien hävittäjävalmistajien mainoksia. En tiedä millaista merkitystä tällaisilla mainoksilla on. Mutta ilmiönä mielenkiintoinen.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Lyhyesti ottaan virallisen maanpuolustuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueella tapahtuu koko ajan jotain, mikä on hyvin havaittavissa uutisten otsikoista, jotka poimin erityishuomiona Reserviläinen-lehtien (5/2020 -> 4/2021) sisällöstä.
Kerraten voi todeta suomalaisten maanpuolustusjärjestön kirjavuuden, koska meillä Suomessa ei ole vain yhtä keskusjärjestöä naisten vapaaehtoiselle maanpuolustukselle sekä vain yhtä keskusjärjestöä miesten vapaaehtoiselle maanpuolustukselle.
Asia on täysin ymmärrettävä, koska nämä keskusjärjestöt piti aikoinaan lakkauttaa. Eli meillä on nyt monenlaisia pieniä maanpuolustusjärjestöjä, joita on perustettu eri vuosikymmenten aikana.
Itse olen ehdottanut reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmää, jolloin olisi jokin yhtenäistävä tekijä vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle. Erilaisissa tilaisuuksissa olisi mahdollista harjoitella joitain reserviläisen taidonnäytekirjan mukaisia osia.
JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä, niin olisi mahdollista ylläpitää varaamis- ja osaamisrekisteriä. Reserviläisen taidonnäytekirjassa voisi olla kaikille reserviläisille kuuluvat yleiset osat ja sitten aselajikohtaiset osat riippuen aselajista.
Tietysti jotkut reserviläisen taidonnäytekirjan yleiset osat voisivat vaikuttaa hyvinkin lapsellisilta noin äkkiseltään tarkasteltuna. Mutta maailma on muuttunut voimakkaasti sotien jälkeen, jolloin esimerkiksi yleiset maastotaidot voivat olla joillekin henkilöille täysin uusi asia. Jos esimerkiksi ei ole koskaan käyttänyt minkäänlaista kamiinaa (maastossa), niin tietysti Puolustusvoimissa käytettävän kamiinamallin käyttö pitää opettaa asianmukaisesti. Eli esimerkiksi yleisten maastotaitojen osaaminen pitäisi arvioida erikseen. Muutkin vaadittavat yleiset taidot voisi listata asianmukaisesti, jotta niitä kouluttaa erityisesti vaadittavan yleisen taidon huonosti osaaville henkilöille.
Yleisesti ottaen voi todeta tarpeen kehittää toimintaa sekä virallisen maanpuolustuksen puolella että vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolella. Maailma on muuttunut voimakkaasti, jolloin maanpuolustustyön kehittäminen huomioiden nykyisten sukupolvien erilaiset ajatukset on tietysti iso haaste sekä virallisen maanpuolustuksen puolella että vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolella. Esimerkkinä voi tietysti mainita sosiaalisen median, joka on vieläkin täysin uusi ilmiö erilaisissa asiayhteyksissä. On varmasti muitakin asioita, jotka pitää huomioida asianmukaisesti nyt ja tulevaisuudessa.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1226
1225: Taistelu väärää informaatiota vastaan / Tilanne?
19. kesäkuuta 2021
1225: Taistelu väärää informaatiota vastaan / Tilanne?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1225
Linkkilistan alkuosa on linkkejä Euroopan Unionin alaisiin teksteihin väärän informaation (disinformation) levittämisen estämisen suhteen.
Tähän kohtaan pitää esittää omat lausunnot, jotka liittyvät jollain tavalla väärän information jakamiseen tietoverkoissa.
EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / Audiovisual Regulatory Bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40
Tässä lausunnossa (40) totean tosiaikaisen (real-time) informaation ongelman. Yhdeksi ratkaisuksi esitän tunnistetta eri asiayhtyksiin kuten alkuperäinen uutinen, alkuperäisen uutisen muutokset, uutisen esittäjä, uutisen tosiasioiden arviointi, uutisen jakajat, henkilöt uutisen taustalla. Väärän informaation kannalta pitäisi esittää tunniste väärälle informaatiolle, väärän uutisen muutoksille, väärän uutisen levittäjälle, väärän uutisen tosiasioiden tarkastukselle, henkilöiden esittäminen väärän uutisen taustalla. Varmaan muitakin tarkempia tietokenttiä voidaan esittää.
Lausunnossa (40) totean tarpeen Euroopan (myös Euroopan Unioni) tasoisille yhteistyöjärjestelyille sekä kansainvälsille yhteistyöjärjestelyille.
Lausunnossa (86) jatkan keskustelua erilaisista tunnisteista, jotka liittyvät vääriin uutisiin ja oikeisiin uutisiin.
EN: Opinion 86: 2016 Annual Colloquium on fundamental rights
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_86
Lopuksi (lausunto 86) totean tarpeen standardoinnille väärien uutisten ja oikeiden uutisten tekniikoiden hallinnan kannalta.
Lausunnossa 118 jatkan edelleen keskustelua erilaisista tunnisteista ja erilaisista standardeista. Toisaalta toistan aikaisemmmin lausunnoissa esittämäni ajatuksen "kansalaisen käyttöliittymästä", joka voisi olla sama tai lähes samanlainen järjestelmästä riippumatta.
EN: Opinion 118: Fake news and online disinformation
ttp://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_118
Lausunnosta 146 voi todeta, että ehdotan ClaimReview-standardin selvittämistä, https://schema.org/ClaimReview
EN: Opinion 146: Draft CWA by the CEN/WS - Journalism Trust Initiative
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_146
Lausunto 172 lähinnä kokoaa yhteen aikaisempia huomioita standardoinnista ja yleisestä yhteistyöstä.
EN: Opinion 172: Guidance on tackling disinformation (update)
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_172
Toisaalta voi todeta, että Euroopan Unionin alaisuudessa on jatkettu väärän informaation ongelman ratkaisuun tähtääviä hankkeita.
Tähän kohtaan pitää todeta tiedostot, jotka määrittelevät väärän informaation hallintaan liittyviä käytännesääntöjä.
* FI: Disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt
* EN: EU Code of Practice on Disinformation
Mielenkiintoisella tavalla nämä käytännesäännöt on julkaistu asiakirjoina, jolla ei ole minkäänlaista asiatunnusta.
Erilaiset yhtiöt ja yhditykset ovat liittyneet allekirjoituksellaan mukaan käytännesääntöjen noudattajaksi.
Tässä kohtaa voi palata taaksepäin ja katsoa yhtä toimenpide-ehdotusta (COM(2018) 236 final).
* FI: Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa
* EN: Tackling online disinformation: a European Approach
Tässä asiakirjassa esitetään mm. seuraavat toimenpiteet, joita voi käsitellä tässä merkinnässä:
1) Komissio aikoo kutsua koolle disinformaatiota käsittelevän monisidosryhmäfoorumin.
(Foorumin tulisi ensimmäisenä konkreettisena toimenaan laatia disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt.)
2) komissio aikoo tukea riippumattoman eurooppalaisen faktantarkistajaverkoston perustamista.
3) komissio aikoo perustaa disinformaatiota koskevan suojatun eurooppalaisen verkkoalustan.
Muuten tämä asiakirja (COM(2018) 236 final) on aika yleinen, mutta tietsti se kannattaa lukea.
Tämän jälkeen päästään vähän todellisempaan toimintasuosituksiin, jotka voi lukea seuraavasta asiakirjasta (JOIN(2018) 36 final).
* FI: Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma
* EN: Tackling online disinformation: a European Approach
Tähän kohtaan totean seuraavan (JOIN(2018) 36 final) ehdotetun toimenpiteen:
"Toimenpide 3: Komissio ja korkea edustaja perustavat maaliskuuhun 2019 mennessä
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa nopean hälytysjärjestelmän, jolla puututaan disinformaatiokampanjoihin tiiviissä
yhteistyössä nykyisten verkostojen, Euroopan parlamentin sekä Pohjois-Atlantin liiton ja G7-maiden nopean toiminnan mekanismin kanssa."
Mielenkiintoisella tavalla tähän liittyy Euroopan parlamentin jäsenen tekemä kirjallinen kysymys (E-006819/2020), jossa hän kysyy nopean hälytysjärjestelmän tilanteesta.
Kirjallinen kysymys (E-006819/2020) tässä PDF-tiedostossa:
Question for written answer E-006819/2020
Itse tein hakuja tietoverkkoon nopean hälytysjärjestelmän tilanteesta, mutta varsinaista järjestelmän omaa www-sivua en löytänyt. Eli tässä mielessä Euroopan parlamentin jäsenen tekemä kysymys on aiheellinen.
Tähän pitää liittää kysymyksen tulleen vastauksen PDF-tiedosto:
E-006819/2020 / Answer / Answer given by High Representative/Vice-President Borrell on behalf of the European Commission
Eli nopean hälytysjärjestelmän järjestelmä on kuulemma kehitetty ja sitä käytetään aivan oikeasti. Näköjään siitä ei ole tiedotettu liikaa julkisuuteen, joten parlamentin jäsenen tekemä kirjallinen kysymys (E-006819/2020) on hyvin aiheellinen.
Tähän kohtaan totean seuraavan (JOIN(2018) 36 final) ehdotetun toimenpiteen:
"Toimenpide 6: Komissio varmistaa, että käytännesääntöjen täytäntöönpanoa seurataan
tiiviisti ja jatkuvasti. Komissio vaatii tarvittaessa ja erityisesti EU-vaaleja silmällä pitäen nopeaa ja tehokasta sääntöjen noudattamista.
Komissio suorittaa kattavan arvioinnin käytännesääntöjen ensimmäisen 12 kuukauden soveltamisjakson päätyttyä.
Jos käytännesääntöjen täytäntöönpano ja vaikutukset eivät ole tyydyttäviä, komissio voi ehdottaa
lisätoimia, jotka voivat olla sääntelytoimia."
Tässä kohtaa voi todeta käytännesääntöihin perustuva seurannan asiakirja (SWD(2020) 180 final):
Assessment of the Code of Practice on Disinformation - Achievements and areas for further improvement
Asiakirjassa (SWD(2020) 180 final) todetaan seuraavat ongelmat:
(i) inconsistent and incomplete application of the Code across platforms and Member States
(ii) lack of uniform definitions
(iii) existence of several gaps in the coverage of the Code commitments
(iv) limitations intrinsic to the self-regulatory nature of the Code.
Eli määritelmät ovat epätäydellisiä, käytännesääntöjen toteutus on ollut epämääräistä, käytännesäännöissä on aukkoja ja käytännesääntöjen itsesäätelyllä on rajoitteita.
Linkkilistan toinen osa on yleisiä linkkejä väärän informaation levittämisen vastatoimenpiteille.
Yhdessä linkissä (FaktaBaari) on käsitelty johtavien poliitikoiden väittämistä liharuokavalioon liittyen. Osasta he ovat sanoneet asioita väärin.
Toisaalta tosiasioiden tarkastuspalvelut (fact check) ovat järjestäytyneet kansainväliseksi verkostoksi (The International Fact-Checking Network).
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Tästä päästään viimeisimpää asiakirjaan:
* FI: Euroopan komission ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi
* EN: European Commission Guidance on Strengthening the Code of Practice on Disinformation
Eli Euroopan komissio julkaisi oman näkemyksensä (COM(2021) 262 final) nykyisten käytännesääntöjen uudistamisen pohjaksi.
Eli parannettavaa löytyy monesta kohdasta. Asiakirja (COM(2021) 262 final) on 27 sivua tiukkaa asiaa väärän informaation (disinformation) vuoksi tehtyjen käytännesääntöjen parantamiseksi.
Varmaankin Euroopan komissio joutuu käymään erilaisia keskusteluja nykyisten käytännesääntöjen allekirjoittajien kanssa.
Pystyvätkö nykyisten käytännesääntöjen allekirjoittajat toteuttamaan Euroopan komission ohjeet (COM(2021) 262 final) disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi?
Tietysti on selvää, että nykyiset allekirjoittajat edustavat suurimpia toimijoita, jolloin pienempien toimijoiden mahdollisuudet osallistua nykyisten käytännesääntöjen tai tulevien käytännesääntöjen toteuttajaksi jää vielä nähtäväksi.
Tässä aiheessa on riittävästi seurattavaa meille kaikille.
Taistelu väärän informaation (disinformation) hallitsemiseksi jatkuu edelleen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1225
1224: Internet/Some/Älypuhelin/Televisio / moniajo (lxi)
16. kesäkuuta 2021
1224: Internet/Some/Älypuhelin/Televisio / moniajo (lxi)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1224
Ohessa on linkkejä erilaisiin artikkeleihin, joista iso osa on ovat ilmestynyt jossain tieteellisesa aikakausjulkaisussa.
Artikkelien kerääminen ei ole ollut laajan ja tarkan kirjallisuuskatsauksen tulos, koska artikkkelit olen kerännyt vuosien mittaan erilaisten uutisten perusteella.
Yksi asia on ollut viitteiden hallinta, joka on muuttunut vuosien mittaan. Eri vaiheiden jälkeen olen saanut koottua viitteitä Zotero-ohjelmaan (https://www.zotero.org). Viitteiden hallinta on siis mennyt muutaman teknologisen ratkaisun läpi, jolloin Zotero-ohjelmaan on koottu yhteen lähteitä mm. erilaisista tiedostoista.
Yksi sivuhuomautus DOI-tunnisteesta ja URN-tunnisteesta on tarpeellinen.
DOI tarkoittaa pysyvää osoitetta tieteelliselle artikkelille, jolloin DOI-tunnuksen avulla on linkitys varsinaiseen tieteellisen artikkelin www-sivulle. Mainittujen artikkelien ohessa on DOI-tunnuksen mukaiset linkit. Osasta mainitut artikkelit ovat vapaassa jaossa, jolloin ne saa ladattua ilman sisäänkirjautumista.
Vastaava järjestelmä on URN. URN-tunnus on verkkojulkaisun ainutkertainen ja pysyvä tunniste, jolloin URN-pohjainen tunniste annetaan vain digitaalisille dokumenteille.
Tässä merkinnässä käyn läpi muutaman tieteellisessä aikakausjulkaisussa ilmestyneen artikkelin sisältöä yleisellä tasolla.
Diginatiivi? Ensimmäisenä on mainittu kaksi artikkelia koskien "diginatiivin" käsitettä.
Vodanovich, Sundaram & Myers (2010) esittävät neljää tutkimusaihetta "diginatiivin" suhteen.
1. Miten ja miksi syntyjään IT-osaajat sitoutuvat kaikkialle levinneisiin tietosysteemeihin? 2. Miten syntyjään IT-osaajat ja kaikkialle levinneet tietosysteemit muuntavat traditionaalisia tietosysteemejä? 3. Kuinka me suunnittelemme ja toteutamme kaikkialle leviäviä tietosysteemejä syntyjään IT-osaajille? 4. Mitkä ovat kaikkialle leviävien tietosysteemien vaikutuksia syntyjään IT-osaajiin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan? (perustuen Vodanovich, Sundaram & Myers (2010)
Helsper & Eynon (2010) esittävät kriittisiä huomiota "diginatiivin" käsitteen suhteen. Helsper & Eynon (2010) esittävät lopuksi, että diginatiivien ja muiden välillä ei ole ylittämättömiä tekijöitä, jolloin muutkin sukupolvet voivat oppia tietotekniikan käyttöä.
Tämän merkinnän tunnuksen mukaan pitäisi käsitellä erityisesti moniajoa.
Ophir & Wagner (2009) perusteella pitää huomioida laajan moniajon (multitasking) henkilöt ja vähemmän moniajon henkilöt. Monesta syystä johtuen moniajo on lisääntynyt laajasti.
Oman arvion mukaan moniajo (multitasking) on monesti harhaa, ja moniajon henkilöt vain vaihtavat koko ajan huomion kohdetta.
May & Elder (2018) tekevät kirjallisuuskatsauksen vertaamalla moniajoa (multitasking) suhteessa yliopisto-opintojen suorittamiseen. Moniajo erilaisten medioiden välillä laskee yliopisto-opintojen oppimisen laatua. Toisaalta opiskelijat itse voivat sanoa moniajon (multitasking) olevan tehokkaampaa.
Toisaalta moniajo liittyy muihinkin ilmöihin, ja niistä on asiaa seuraavaksi.
Firth ym. (2019) kiinnittävät katsauksessaan huomiota (1) moninaiseen aivoihin tulevaan informaatiovirjaan, (2) nopeaan ja kattavaan pääsyyn verkossa olevaan informaatioon, (3) verkkomaailman ihmissuhteeisiin verrattuna todellisen maailman ihmissuhteisiin. Firth ym. (2019) perusteella voi todeta tarpeen moninaiselle tutkimukselle internetin vaikutuksien selvittämiselle.
Eli varmaankin internetin vaikutuksen tutkimusta pitäisi tehdä useammasta näkökulmata.
Salmela-Aro (2016) toteavat peruskouluikäisistä, että laaja internetin käyttö voi johtaa loppuun palamiseen ja loppuun palaminen voi johtaa laajaan internetin käyttöön.
Douglas ym. (2008) käy läpi 10 laadullista artikkelia, jotka käsittelevät internet-riippuvuutta. Kielteiset vaikutukset voivat vaikuttaa koulumenestykseen, ammatilliseen suoriutumiseen, henkilösuhteisiin, talouteen ja fyysiseen kuntoon. Douglas ym. (2008) esittävät internet-riippuvuuden tutkimukselle erilaisia mahdollisuuksia.
Twenge, Martin & Campbell (2018) tutkivat ruutuaikaa kokonaisuutena, jolloin ruutuaikaan lasketaan mukaan useampi tekninen väline (kuten älypuhelin, tabletit, videopelit ja televisio). Twenge, Martin & Campbell (2018) toteavat ruutuajan vähentävän onnellisuuden tunnetta, jolloin muu kuin ruutujen ulkopuolella tehty toiminta lisäsi onnellisuuden tunnetta. Ruutuajalla oli toki muitakin seurauksia, mutta tuo onnellisuuden tunne oli mielestäni mielenkiintoinen tulos.
Twenge & Campbell (2018) osoittavat ruutuajan suhteen ja psyykkisen terveyden suhteen, jolloin lisääntynyt ruutuaika vähentää psyykkistä terveyttä.
Twenge (2019) toteaa laajojen tutkimusten osoittavan, että laaja digitaalisen median käyttö johtaa nuorten huonompaan hyvinvointiin. Eli digitaalisen median käytön vähentäminen voi aiheuttaa parempaa hyvinvointia.
Barr (2019) toteaa, että jatkossa pitäisi selvittää kokonaisten perheiden mediaympäristöä, jolloin ei katsottaisi vain yhtä asiaa kerrallaan.
Lee ym. (2014) toteavat, että yliriippuvuus puhelimesta johtaa stressiin ja pakonomaiseen puhelimen käyttöön. Älypuhelimen pimeä puoli voi olla pakonmainen käyttö ja stressi.
Yildirim & Correia (2015) esittävät "nomophobian" käsitteen, joka voisi olla suomeksi pelko olla ilman (äly)puhelinta. Yildirim & Correia (2015) kehittivät mittarin (nomophobia questionnaire, NMP-Q) mittaamaan pelkoa olla ilman (äly)puhelinta.
Rhee & Kim (2016) vertailivat työntekijöiden kahdenlaisia taukoja: (1) tauko ilman älypuhelinta ja (2) tauko älypuhelimen käytöllä. Älypuhelimeen perustuva tauko ei rentouttanut yhtä paljon kuin tauko ilman älypuhelinta.
Sohn ym. (2019) tekevät systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin ongelmallisesta älypuhelimen käytöstä (problematic smartphone, PSU) lapsien ja nuorten (children and young people, CYP) keskuudessa. Katsaus (Sohn ym. 2019) osoittaa, että lapsien ja nuorten keskuudessa yksi neljästä kärsii ongelmallisesta älypuhelimen käytöstä.
Dunbar (2016) pohtii ihmisten luonnollista sosiaalista verkostoa suhteessa sosiaaliseen mediaan. Dunbar (2016) toteaa, että todelliset suhteet vaativat ainakin joskus tapahtuvaa kasvokkaista vuorovaikutusta, jolloin pelkkä sosiaalisen median suhde ei täytä tätä vaatimusta.
Shakya & Christakis (2017) tutkivat Facebookin vaikutusta, jolloin Facebookin käyttö ei edistä hyvinvointia.
Riehm ym. (2019) toteavat sosiaalisen median käytön aiheuttavan sekä sisäisiä (internalizing) että ulkoisia (externalizing) ongelmia. Termit "internalizing" ja "externalizing" pitäisi ymmärtää oikein.
Allcott ym. (2020) järjestivät kokeen, jossa tutkimukseen osallistuvat olivat ilman Facebook-käyttöä neljän viikon ajan; Facebook-käytön keskeytyksellä oli vaikutuksia yleiseen terveyteen.
Robertson, McAnally & Hancox (2013) osoittavat lasten ja nuorten laajan television katselun aiheuttavan epäsosiaalisuuden ongelmia myöhemmin.
Fancourt & Steptoe (2019) toteavat, että television laaja katsominen voi aiheuttaa älyllistä taantumista vanhemmilla henkilöillä.
Exelmans & Van den Bulck (2017) selvittävät television ison kertakatselun (Binge Viewing) vaikutuksia uneen. Suoratoisto ja muut tekniikat mahdollistavat erilaisten televisio-ohjelmien ison kertakatselun (Binge Viewing). Eli jotain televisio-ohjelmaa voi katsoa kerralla useita jaksoja peräkkäin yhdellä katselukerralla. Ilmiö on suhteellisen uusi, joten asiassa tarvitaan lisäselvityksiä.
Garcia ym. (2019) tutkivat mustan väestönosan (Yhdysvallat) istumista/liikkumattomuutta työajalla ja vapaa-ajalla. Television katselu istuen vapaa-ajalla osoittautui isommaksi riskiksi terveydelle kuin työajalla tehty istuminen.
Lopuksi (YLEISIÄ) on lista artikkeleista, jotka rajasin pois tästä vaiheessa. En eivät suoraan liittyneet tämän merkinnän aihepiiriin (Internet/Some/Älypuhelin/Televisio).
Merkinnän aihepiiriksi valikoin internetin yleisesti, sosiaalisen median, älypuhelimen ja television, vaikka kaikkien näiden yhteydessä voi pohtia moniajoa (multitasking).
Tämän lisäksi pitää todeta linkkistasta (kts. http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1224)
voi todeta seuraavat aiheet:
* televisio
* yksinäisyys
* sosiaalinen media
* älypuhelin
* peliriippuvuus
* PISA-tutkimukset.
Näille uutisille ei voi laittaa pysyvää tunnistetta (vrt. DOI ja URN), joten niiden osoitteet voivat muuttua tulevaisuudessa.
Television käytön seuraukset ovat selvä tutkimuksen aihe. Yhdessä uutisessa mainitaan, että keskivertohenkilö katsoisi 78 000 tuntia televisiota elämässään.
Television suhteen voidaan todeta, että television katselu (1) voi vaikuttaa muisiin ja (2) vaikuttaa lapsen kehitykseen. Mielenkiintoista on television katselun vaikutus varakkaampien perheiden ja köyhempien perheiden lasten suhteen.
Linkkilistassa on asiaa yksinäisyydestä ja sen syistä. Yksi tekijä yksinäisyydelle on sosiaaalinen media, joka voi loppujen lopuksi lisätä yksinäisyyttä. Yksi aihe linkkilistassa on yksinäisyys Yhdysvalloissa.
En ole kerännyt järjestemällisesti lähteitä liittyen yksinäisyyteen.
Sosiaalisen median suhteen voi todeta sosiaaliseen mediaan käytetyn ajan lisääntyminen, vaikeuksista irtautua Facebook-palvelusta, mielenterveysongelmat suhteessa sosiaalisen media käyttöön ja jatkuvat ilmoitukset sosiaalisen median palveluista.
Lyhyesti ottaen sosiaalinen media ei välttämättä ole niin sosiaalista, jolloin sosiaalisen median laaja käyttö ei vähennäkään yksinäisyyden tunnetta.
Älypuhelimen kannalta linkkilistassa on seuraavat aiheet: (1) stressi, (2) painonnousu, (3) pakonomainen käyttö, (4) pelko olla ilman älypuhelinta, (5) älypuhelimen vaikutus aivojen uupumiseen, (6) älypuhelimen käytön rajoitus koulussa.
Yksi yhteinen aihe älypuhelimen ja sosiaalien median suhteen on tietysti erilaiset pelit. Nyt ICD-11-luokitukseen (International Classification of Diseases) on lisätty riippuvuus videopeleihin ja/tai digitaalisiin peleihin (6C51 Gaming disorder).
Mielenkiintoisella tavalla Euroopassa vaikuttava tiekonepeliyhtiöiden yhteistyöjärjestö tuomitsee ICD-11-luokituksen erittelemän riippuvuuden videopeleihin ja/tai digitaalisiin peleihin.
Miten Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa? Yleisesti ottaen Suomen PISA-tutkimusten tulokset osoittavat heikkenemistä, joiden syitä pitäisi selvittää tarkemmin. Lisähuomiona linkkistassa on suomalaisten nuorten ja lapsien lukutaidon ja kirjoitustaidon kehittyminen. Osa suomalaisista nuorista ja lapsista lukee vähän ja kirjoitustaidossakin voi olla puutteita.
Yleisesti ottaen kaikki vaikuttaa kaikkeen, jolloin moniajoa (multitasking) tapahtuu monen välineen yhdistelmänä. Eli internettiä, sosiaalista mediaa, älypuhelimia ja televisiota käytetään edelleenkin, mutta niiden käyttötavat ovat muuttuneet ns. diginatiivien keskuudessa.
Yksi lisämaininta on tarpeen. Monet lainatuista tutkimuksista ovat Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia, vaikka mukaan on päässyt muutama tutkimus Yhdysvaltojen ulkopuolella. Erilaiset maiden väliset vertailut ovat tietysti yksi selvityksen arvoinen asia.
"Diginatiivi" on tietysti mielenkiintoinen käsite. "Digitaaliset muuttaja" on tietysti toinen käsite kuvaamaan henkilöitä, jotka muistavat jotain ajasta ennen nykyistä mediaympäristöä, jolloin he ovat "muuttaneet" uuteen mediaympäristöön vasta hiljakkoin.
Mitä meidän pitäisi tehdä "diginatiivien" kanssa? Edellä on osoitettu sekä mahdollisuuksia että ongelmia.
Yksi lähestymistapa on pohtia "diginatiiveille" suunnattavaa koulutusta lainsäädännön ja julkisen sektorin (pääasiassa koulutus) toiminnan kannalta.
Yksi lähestymistapa Euroopan neuvoston (https://www.coe.int/) asiakirja (Doc. 15000, 21 October 2019), joka käsittelee "diginatiiveille" suunnattavaa koulutusta, jotta heistä tulisi "digitaalisia kansalaisia". Euroopan neuvostoa ei pidä sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eikä Eurooppa-neuvostoon.
Asiakirjan (Doc. 15000, 21 October 2019) saa ladattua ladattua seuraavasta linkistä:
Doc. 15000, 21 October 2019, Role of education in the digital era: from “digital natives” to “digital citizens”
Luvut (Doc. 15000, 21 October 2019) A ja B voi ohittaa, koska ne ovat vasta luonnoksia julkilausumaksi ja suositukseksi.
Luvun C (Doc. 15000, 21 October 2019) selittävä muistio esittelee asiaa lainsäätäjän kannalta.
Johdanto ( C / 1., Doc. 15000, 21 October 2019) toteaa yleisen ongelman digitaalisuudelle, jolloin osa meistä ei pysy mukana digitaalisuuden vaatimusten kanssa.
Toisaalta "diginatiivien" epämuodollinen tietotekninen osaaminen voi olla epävastaavaa koulutusjärjestelmän koulutuksen kanssa.
Keskeisiä haasteita ( C / 2., Doc. 15000, 21 October 2019) on erilaisia alkaen opettajien teknologisesta osaamisesta ja opiskelijoiden mahdollisuuksista saada digitaalisia aineistoja käyttöön.
Kappaleessa 8 (C / 2., Doc. 15000, 21 October 2019) on kuitenkin merkittävä huomio: meillä ei ole hyvin osoitettua kunnollista tutkimusta parhaasta etenemistavasta digitaalisen koulutuksen suhteen.
Kappaleessa 9 (C / 2., Doc. 15000, 21 October 2019) todetaan eri maiden sijoittaneen rahaa koulussa käytettävään tietotekniikkaan.
Kappalessa 24 (C / 3., Doc. 15000, 21 October 2019) todetaan automatisaation hävittävän paljon työpaikkoja, vaikka toisaalta syntyy uudenlaisia työpaikkoja.
Kappaleet 29-48 (C / 4., Doc. 15000, 21 October 2019) käsittelevät Euroopan Unionissa tehtyjä toimenpiteitä digitaalisen koulutuksen suhteen.
Kappaleet 29-48 (C / 5., Doc. 15000, 21 October 2019) käsittelevät esittelevät Euroopan neuvoston jäsenmaiden ratkaisuja digitaalisen koulutuksen suhteen. Nyt on hyvä muistaa, että Euroopan neuvoston jäsenmaita on enemmän kuin Euroopan Unionion jäsenmaita.
Johtopäätöksissä (C / 7., Doc. 15000, 21 October 2019) kappaleessa 89 todetaan, että eri maat kokeilevat nyt erilaisia lähestymistapoja.
Varsinaisen julkilausuman (Resolution 2313 (2019)) saa ladattua seuraaavasta linkistä:
Resolution 2313 (2019).
Julkilausuman (Resolution 2313 (2019)) kappaleessa todetaan seuraavaa:
"The Assembly stresses the urgency of establishing a minimum level of digital competences that students should acquire during their studies and the criteria to assess them".
Aivan - mutta mitä olisivat nämä minimitason digitaaliset taidot?
Julkilausuma (Resolution 2313 (2019)) kyllä toteaa tarpeen opettajien tietotekniikan osaamiselle.
Varsinaisen suosituksen (Recommendation 2167 (2019)) saa ladattua seuraaavasta linkistä:
Recommendation 2167 (2019).
Varsinainen suositus (Recommendation 2167 (2019)) toteaa seuraavaa:
"There is, however, a pressing need to devise a proper policy framework and a digital citizenship education strategy".
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Näyttäisi siltä, että "diginatiivit" on tunnistettu ilmiönä, mutta olemme vasta todenneet ilmiön, jolloin esimerkiksi lainsäätäjälle (vrt. Euroopan neuvoston asiakirjat) ei ole esittää selkeää ja yksityiskohtaista tutkitusti tehokkaaksi osoitettua koulutusohjelmaa, joka ottaisi huomioon nykyisen digitaalisen mediaympäristön myös "diginatiivien" kannalta.
Eli varmaankin joudumme politiikassa tuttuun tilanteeseen, jolloin poliittisia päätöksiä tehdään epävarman tiedon pohjalta.
Joudumme tekemään poliittisia päätöksiä digitaalisista koulutusratkaisuista epävarman tiedon varassa, jolloin on mahdollista tehdä vääriä koulutusratkaisuja huomioimaan nykyaikainen digitaalinen mediaympäristö.
Varmaankin kouluttajien kannalta epävarman tiedon tilanne on samanlainen. Mikä olisi paras koulutustapa "diginatiiveille"? Aina vain lisää tietotekniikkaa ja lisää ruutuaikaa koulutuksen vuoksi? Vai opettaako koulutustapa keskittymistä, tiedon oikeaa arviointia ja keskittynyttä tekemistä?
Merkinnän tunniste on "moniajo" (multitasking).
Itse olen todennut, että moniajo (multitasking) on monesti harhaa, vaikka moni meistä haluaa uskoa moniajoon (multitasking).
Yksi A4-sivu tekstiä?
Pystyvätkö "diginatiivit" tuottamaan yhden A4-sivun verran tekstiä, jossa selitetään jokin asia lyhyesti ja ytimekkäästi?
Linkkilistassa on asiaa Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen päätöksestä tiukentaa kirjallisen kokeen valintakoevaatimuksia. Eli hakijoiden pitäisi pystyä esittämään ajatuksiaan kirjallisesti. Perusteena on poliisin ammatin vaatimus selkeän ja ymmärrettävän tekstin tuottamisesta esimerkiksi esitutkintapöytäkirjojen kirjoittamisessa. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori toteaa, että joissakin tapauksissa kieli on kieliopillisesti ja rakenteellisesti niin heikkoa, että se haittaa tekstin ymmärtämistä.
Onko luku- ja kirjoitustaito katoava taito johtuen eri syistä kuten voimakkaasti muuttuneesta digitaalisen median ympäristöstä?
Eli selvitettävää asiaa "diginatiivien" suhteen riittää tuleviksi vuosiksi.
DIGINATIIVIT
Vodanovich, S., Sundaram, D., & Myers, M. (2010). Research Commentary—Digital Natives and Ubiquitous Information Systems. Information Systems Research, 21(4), 711–723. doi: 10.1287/isre.1100.0324
https://doi.org/10.1287/isre.1100.0324
Helsper, E. J., & Eynon, R. (2010). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36(3), 503–520. doi: 10.1080/01411920902989227
https://doi.org/10.1080/01411920902989227
MONIAJO / MULTITASKING
Ophir, E., Nass, C., & Wagner, A. D. (2009). Cognitive control in media multitaskers. Proceedings of the National Academy of Sciences, 106(37), 15583–15587. doi: 10.1073/pnas.0903620106
https://doi.org/10.1073/pnas.0903620106
May, K. E., & Elder, A. D. (2018). Efficient, helpful, or distracting? A literature review of media multitasking in relation to academic performance. International Journal of Educational Technology in Higher Education, 15(1), 13. doi: 10.1186/s41239-018-0096-z
https://doi.org/10.1186/s41239-018-0096-z
INTERNET-RIIPPUVUUS
Firth, J., Torous, J., Stubbs, B., Firth, J. A., Steiner, G. Z., Smith, L., … Sarris, J. (2019). The “online brain”: How the Internet may be changing our cognition. World Psychiatry, 18(2), 119–129. doi: 10.1002/wps.20617
https://doi.org/10.1002/wps.20617
Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Hakkarainen, K., Lonka, K., & Alho, K. (2016). The Dark Side of Internet Use: Two Longitudinal Studies of Excessive Internet Use, Depressive Symptoms, School Burnout and Engagement Among Finnish Early and Late Adolescents. Journal of Youth and Adolescence, 1–15. doi: 10.1007/s10964-016-0494-2
https://doi.org/10.1007/s10964-016-0494-2
Douglas, A. C., Mills, J. E., Niang, M., Stepchenkova, S., Byun, S., Ruffini, C., … Blanton, M. (2008). Internet addiction: Meta-synthesis of qualitative research for the decade 1996–2006. Computers in Human Behavior, 24(6), 3027–3044. doi: 10.1016/j.chb.2008.05.009
https://doi.org/10.1016/j.chb.2008.05.009
RUUTUAIKA
Twenge, J. M., Martin, G. N., & Campbell, W. K. (2018). Decreases in Psychological Well-Being Among American Zdolescents After 2012 and Links to Screen Time During the Rise of Smartphone Technology. Emotion, 18(6), 765–780. doi: 10.1037/emo0000403
https://doi.org/10.1177/0963721419838244
Barr, R. (2019). Growing Up in the Digital Age: Early Learning and Family Media Ecology. Current Directions in Psychological Science, 28(4), 341–346. doi: 10.1177/0963721419838245
https://doi.org/10.1177/0963721419838245
Twenge, J. M., & Campbell, W. K. (2018). Associations between screen time and lower psychological well-being among children and adolescents: Evidence from a population-based study. Preventive Medicine Reports, 12, 271–283. doi: 10.1016/j.pmedr.2018.10.003
https://doi.org/10.1016/j.pmedr.2018.10.003
Twenge, J. M. (2019). More Time on Technology, Less Happiness? Associations Between Digital-Media Use and Psychological Well-Being. Current Directions in Psychological Science, 28(4), 372–379. doi: 10.1177/0963721419838244
https://doi.org/10.1177/0963721419838244
ÄLYPUHELIN
Lee, Y.-K., Chang, C.-T., Lin, Y., & Cheng, Z.-H. (2014). The dark side of smartphone usage: Psychological traits, compulsive behavior and technostress. Computers in Human Behavior, 31, 373–383. doi: 10.1016/j.chb.2013.10.047
https://doi.org/10.1016/j.chb.2013.10.047
Yildirim, C., & Correia, A.-P. (2015). Exploring the dimensions of nomophobia: Development and validation of a self-reported questionnaire. Computers in Human Behavior, 49, 130–137. doi: 10.1016/j.chb.2015.02.059
https://doi.org/10.1016/j.chb.2015.02.059
Rhee, H., & Kim, S. (2016). Effects of breaks on regaining vitality at work: An empirical comparison of ‘conventional’ and ‘smart phone’ breaks. Computers in Human Behavior, 57, 160–167. doi: 10.1016/j.chb.2015.11.056
https://doi.org/10.1016/j.chb.2015.11.056
Sohn, S. Y., Rees, P., Wildridge, B., Kalk, N. J., & Carter, B. (2019). Prevalence of problematic smartphone usage and associated mental health outcomes amongst children and young people: A systematic review, meta-analysis and GRADE of the evidence. BMC Psychiatry, 19(1), 356. doi: 10.1186/s12888-019-2350-x
https://doi.org/10.1186/s12888-019-2350-x
SOSIAALINEN MEDIA
Dunbar, R. I. M. (2016). Do online social media cut through the constraints that limit the size of offline social networks? Royal Society Open Science, 3(1). doi: 10.1098/rsos.150292
10.1098/rsos.150292
Shakya, H. B., & Christakis, N. A. (2017). Association of Facebook Use With Compromised Well-Being: A Longitudinal Study. American Journal of Epidemiology, 185(3), 203–211. doi: 10.1093/aje/kww189
http://doi.org/10.1093/aje/kww189
Riehm, K. E., Feder, K. A., Tormohlen, K. N., Crum, R. M., Young, A. S., Green, K. M., … Mojtabai, R. (2019). Associations Between Time Spent Using Social Media and Internalizing and Externalizing Problems Among US Youth. JAMA Psychiatry, 76(12), 1266–1273. doi: 10.1001/jamapsychiatry.2019.2325
http://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2019.2325
Allcott, H., Braghieri, L., Eichmeyer, S., & Gentzkow, M. (2020). The Welfare Effects of Social Media. American Economic Review, 110(3), 629–676. doi: 10.1257/aer.20190658
https://doi.org/10.1257/aer.20190658
TELEVISIO
Robertson, L. A., McAnally, H. M., & Hancox, R. J. (2013). Childhood and Adolescent Television Viewing and Antisocial Behavior in Early Adulthood. Pediatrics, 131(1), 439–446. doi: 10.1542/peds.2012-1582
https://doi.org/10.1542/peds.2012-1582
Fancourt, D., & Steptoe, A. (2019). Television viewing and cognitive decline in older age: Findings from the English Longitudinal Study of Ageing. Scientific Reports, 9(1), 2851. doi: 10.1038/s41598-019-39354-4
https://doi.org/10.1038/s41598-019-39354-4
Exelmans, L., & Van den Bulck, J. (2017). Binge Viewing, Sleep, and the Role of Pre-Sleep Arousal. Journal of Clinical Sleep Medicine, 13(08), 1001–1008. doi: 10.5664/jcsm.6704
https://doi.org/10.5664/jcsm.6704
Garcia, J. M., Duran, A. T., Schwartz, J. E., Booth, J. N., Hooker, S. P., Willey, J. Z., … Diaz, K. M. (2019). Types of Sedentary Behavior and Risk of Cardiovascular Events and Mortality in Blacks: The Jackson Heart Study. Journal of the American Heart Association, 8(13), e010406. doi: 10.1161/JAHA.118.010406
https://doi.org/10.1161/JAHA.118.010406
YLEISIÄ
Ayers, J. W., Leas, E. C., Dredze, M., Allem, J.-P., Grabowski, J. G., & Hill, L. (2016). Pokémon go—A new distraction for drivers and pedestrians. JAMA Internal Medicine. doi: 10.1001/jamainternmed.2016.6274
https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.6274
Colbert, A., Yee, N., & George, G. (2016). The Digital Workforce and the Workplace of the Future. Academy of Management Journal, 59(3), 731–739. doi: 10.5465/amj.2016.4003
https://doi.org/10.5465/amj.2016.4003
Nash, C., Jarrahi, M. H., Sutherland, W., & Phillips, G. (2018). Digital Nomads Beyond the Buzzword: Defining Digital Nomadic Work and Use of Digital Technologies. Teoksessa G. Chowdhury, J. McLeod, V. Gillet, & P. Willett (Toim.), Transforming Digital Worlds. IConference 2018. Lecture Notes in Computer Science, vol 10766 (ss. 207–217). Cham: Springer International Publishing. doi: 10.1007/978-3-319-78105-1_25
https://doi.org/10.1007/978-3-319-78105-1_25
Sutherland, W., & Jarrahi, M. H. (2017). The Gig Economy and Information Infrastructure: The Case of the Digital Nomad Community. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, (1), Article 97. doi: 10.1145/3134732
https://doi.org/10.1145/3134732
Jarrahi, M. H., Philips, G., Sutherland, W., Sawyer, S., & Erickson, I. (2019). Personalization of knowledge, personal knowledge ecology, and digital nomadism. Journal of the Association for Information Science and Technology, 70(4), 313–324. doi: 10.1002/asi.24134
https://doi.org/10.1002/asi.24134
Janta, H., Lugosi, P., & Brown, L. (2014). Coping with loneliness: A netnographic study of doctoral students. Journal of Further and Higher Education, 38(4), 553–571. doi: 10.1080/0309877X.2012.726972
https://doi.org/10.1080/0309877X.2012.726972
Kantele, K. (2003). Päästä meidät lukemisen piinasta. Teoksessa R. Seppänen (Toim.), Tietoyhteiskunnan harha (ss. 182–212). Kuopio: Oy UNIpress Ab.
McAulay, L. (2007). Unintended consequences of computer-mediated communications. Behaviour & Information Technology, 26(5), 385–398. doi: 10.1080/01449290500535343
https://doi.org/10.1080/01449290500535343
Miller, G. A. (1956). The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 63(2), 1–97. doi: 10.1037/h0043158
https://doi.org/10.1037/h0043158
Pejtersen, J. H., Feveile, H., Christensen, K. B., & Burr, H. (2011). Sickness absence associated with shared and open-plan offices – a national cross sectional questionnaire survey. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 37(5), 376–382. doi: 10.5271/sjweh.3167
https://doi.org/10.5271/sjweh.3167
Riedl, R., Kindermann, H., Auinger, A., & Javor, A. (2012). Technostress from a Neurobiological Perspective. Business & Information Systems Engineering, 4(2), 61–69. doi: 10.1007/s12599-012-0207-7
https://doi.org/10.1007/s12599-012-0207-7
Sexton, C. E., Storsve, A. B., Walhovd, K. B., Johansen-Berg, H., & Fjell, A. M. (2014). Poor sleep quality is associated with increased cortical atrophy in community-dwelling adults. Neurology, 83(11), 967–973. doi: 10.1212/WNL.0000000000000774
https://doi.org/10.1212/WNL.0000000000000774
Zadeh, S. S., & Begum, K. (2010). Association Between Insomnia and Quality of Life: An Exploratory Study Among Software Engineers. Applied Research Quality Life. doi: 10.1007/s11482-010-9131-5
https://doi.org/10.1007/s11482-010-9131-5
Tenopir, C., King, D. W., Boyce, P., Grayson, M., Zhang, Y., & Ebuen, M. (2003). Patterns of Journal Use by Scientists through Three Evolutionary Phases. D-Lib Magazine, 9(5). doi: 10.1045/may2003-king
https://doi.org/10.1045/may2003-king
Tenopir, C., King, D. W., Edwards, S., & Wu, L. (2009). Electronic journals and changes in scholarly article seeking and reading patterns. Aslib Proceedings, 61(1), 5–32. doi: 10.1108/00012530910932267
10.1108/00012530910932267
Vakkari, P. (2008). Perceived influence of the use of electronic information resources on scholarly work and publication productivity. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 59(4), 602–612. doi: 10.1002/asi.20769
https://doi.org/10.1002/asi.20769
Kunttu, K. (2004). Opiskelijaelämä sosiaalistaa alkoholinkäyttöön, vaikka kaikki eivät haluaisi juoda—Olisi aika katkaista kostean imagon kehä. Dialogi, (8), 46–49.
Lankinen, T. (2011b). Yksinäisyys kiusaa yhä useampaa opiskelijaa. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti aikalainen, (8), 7.
Lankinen, T. (2011a). Opiskeluun toivotaan yhteisöllisyyttä. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti aikalainen, (8), 7.
Wang, K., Shu, Q., & Tu, Q. (2008). Technostress under different organizational environments: An empirical investigation. Computers in Human Behavior, 24(6), 3002–3013. doi: 10.1016/j.chb.2008.05.007
https://doi.org/10.1016/j.chb.2008.05.007
Sparrow, B., Liu, J., & Wegner, D. M. (2011). Google Effects on Memory: Cognitive Consequences of Having Information at Our Fingertips. Science. doi: 10.1126/science.1207745
https://doi.org/10.1126/science.1207745
Yan, Z., Hu, L., Chen, H., & Lu, F. (2008). Computer Vision Syndrome: A widely spreading but largely unknown epidemic among computer users. Computers in Human Behavior, 24(5), 2026–2042. doi: 10.1016/j.chb.2007.09.004
https://doi.org/10.1016/j.chb.2007.09.004
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1224
EN: Opinion 175: EU financial system – supervisory data strategy
14 June 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_175
My opinion is on this file:
EU_financial_system_supervisory_data_strategy_2021_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 14 June 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13023-EU-financial-system-supervisory-data-strategy_en
1223: Selainvertailu / OMA katsaus / Vivaldi / OSA 31
13. kesäkuuta 2021
1223: Selainvertailu / OMA katsaus / Vivaldi / OSA 31
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1223
Selainvertailun asiaa olen viimeksi esitellyt 4. tammikuuta 2019.
Itse olen ollut Opera-selaimen uskollinen käyttäjä vuosikausia.
Vaihtoehtojakin on hyvä vertailla, koska Opera-selaimelle vaihtoehtoja.
Latasin Vivaldi-selaimen 21.3.2021 ja olen kokeillut sitä tähän päivään asti.
Linkkikokoelmassa on seuraavat kohdat:
* Vivaldi-selaimen lähdekoodi
* Vivaldi-selaimeen liittyvä yksityisyydensuoja
* miten lasketaan Vivaldi-selaimen käyttäjien määrä?
* mikä on Vivaldi-selaimen kehittämisen takaa liiketoimintamalli?
* Vivaldi-selaimen arvioita ja uutisia Vivaldi-selaimeen liittyen
* muutama arvio Vivaldi-selaimeen liittyen.
Vivaldi-selaimen pitäisi tehdä vähemmän henkilöseurantaa verrattuna muihin selaimiin.
Huomionarvoista on Vivaldi-selaimen lähdekoodin lisääntyminen jokaisen version yhteydessä.
Tästä päästään omaan katsaukseen Vivaldi-selaimeen.
Tein aloitussivun suhteen muutoksia ja poistoja, jolloin aloitussivu sisältää vain kahden kansion tiedot.
Tässä kohtaa pitää todeta Vivaldin aloitussivu: Vivaldin aloitussivu
Varmaankin yksi termi voisi olla "Pikavalinta", jolloin on mahdollista valita pikavalintana jokin ennalta määrätty sivusto.
Vivaldissa voi kuitenkin tehdä pikavalinnoista kansioita, joita voi olla sisäkkäin useampia. Nuolilla osoitan kohdan, jonka perusteella selviää, että kyseessä on kansio.
Muissa selaimissa pikavalintoja on vain yhdet samalla aloitussivulla.
Itse loin kansion nimellä "Perussivut", jolloin tuossa kansiossa on pikavalinnat usein käyttämiini www-sivuihin.
Tässä kohtaa pitää todeta avattu kansio: Vivaldi-kansio avattuna.
Ensimmäisellä nuolella osoitan kohdan, jonka valinnalla pääsee takaisin aloitussivulle.
Toinen nuoli osoittaa, että kyseessä uuden linkin tai uuden kansion lisääminen.
Kolmas nuoli osoittaa kuvakkeen, jota painamalla saa lisättyä uuden kansion. Edellä todetulla tavalla näitä kansioita voi olla sisäkkäin ilman rajaa.
Tässä kohtaa pitää todeta latauksen kuvaaminen: Latausten esittäminen.
Ensimmäinen nuoli osoittaa kuvakkeen, jonka avulla voi tarkastella latauksia. Latausikkuna myös menee pois näkyvistä valitsemalla tämän kuvakkeen.
Toinen nuoli osoittaa, että latausikkuna on kiinnitetty, jolloin sitä ei voi sulkea ilman kiinnityksen poistamista. Itse olen pitänyt tästä valinnasta.
Toisaalta latausikkuna pitää erikseen sulkea latauksen jälkeen, mikä voi vaikuttaa rasittavalta toimenpiteeltä, mutta tähänkin tottuu.
Latauksen asetukset tulevat esiin seuraavassa kuvassa: Tässä kohtaa pitää todeta latauksen kuvaaminen: Latausten asetukset.
Itse olen pitänyt tiedostojen lataamista ilman jatkokysymyksiä hyvänä ominaisuutena.
Tietosuojan puolelta voi esittää seuraavan kuvan: Osa tietosuoja-asetuksista.
Ensimmäinen nuoli osoittaa valinnan jäljityksen estämiselle ja mainosestoille. Itse laitoin päälle jäljityksen ja mainosten estämisen.
Toinen nuoli osoittaa salasanan talletuksen asetuksen.
Huono puoli tietosuojassa on, että salasanojen talletuksen estäminen pitää tehdä heti selaimen käyttöönoton jälkeen.
Yksi mainittava lisäominaisuus on PDF-tiedoston lataaminen latauskansioon kyselemättä, jolloin PDF-tiedosto ei lataannu selaimen sisälle. Itse olen halunnut lukea PDF-tiedosto erikseen PDF-tiedostoja lukevalla ohjelmalla.
Tietosuojan puolelta voi esittää toisenkin kuvan: Toinen osa tietosuoja-asetuksista.
Voi tietysti kysyä, että voisiko erilaisia tietosuoja-asetuksia olla enemmänkin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on selaushistorian asetuksen löytyminen tietosuoja-asetusten puolelta. Selaushistorian talletusta voi olla joko ikuisena tai vain istunnon ajan. Eli tuossa olisi ääripäät.
Yksi www-sivuilla (https://vivaldi.com) mainostettu aihe oli asetuksien suuri määrä. Eli käyttäjä voisi määritellä laajasti selaimen vastaamaan omia mieltymyksiä. Ehkä tämä onnistuu.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Vivaldi on aivan kelpo selain, mutta tietysti Opera-käyttäjien suhteen kaikki ei ole niin kuin Opera-selaimessa. Eli vaatii vähän totuttelua.
Aikanaan Vivaldi-selaimen kehittäjät irtautuivat Opera-selaimen kehityksestä. En tiedä yksityiskohtia tämän irtautumisen syistä.
Katsoin (https://vivaldi.com) www-sivuilla työntekijöiden määrää ja laatua. Sinänsä ei yllätä, että heillä on paljon ohjelmoijia verrattuna muihin työntekijöihin verrattuna.
Toisaalta voi todeta, että he ovat lisänneet pelkän selaimen lisäksi muitakin toimintoja kuten sähköpostin ja uutissyötteiden lukijan.
Itse olen halunnut käyttää aina parasta mahdollista ohjelmaa eri toimintoihin kuten sähköpostin ja uutisyötteiden ohjelmat.
Käsitin www-sivuilta, että he eivät seuraa käyttäjää eri tavoin. Muut selaimet keräävät jatkuvasti tietoa käyttäjistään. Tietysti yksityisyyden korostaminen voi olla kilpailuetu.
Mikä on yhtiön liiketoimintamalli?
Käsitin yhdestä blogimerkinnästä, että he laittavat selaimeen oletusarvoisesti joukon kuvakkeita, joiden taustalla on yrityksiä. Kun käyttäjä valitsee jonkin kuvakkeen, niin he saavat jonkin korvauksen tästä.
Lisäksi he tekevät yhteistyötä vaihtoehtoisten hakukoneiden toimittajien kanssa. Käsitin niin, että he saavat rahaa vaihtoehtoisten hakukoneiden käytöstä. Google on poikkeus, jolloin Googlen hakujen perusteella ei tule rahaa yhtiön suuntaan.
Olin kuitenkin yhteyksissä yhtiön suuntaan, ja kysyin suorista lahjoituksista. Muutkin henkilöt olivat kysyneet suorista lahjoituksista.
Loppujen lopuksi he ovat lisänneet lahjoituksille oman sivun, jolloin heille saa lähetettyä suoria lahjoituksia ilman välikäsiä.
Jaa-a.
Vivaldi on kyllä helppokäyttöinen selain, vaikka tietysti pitää totutella joissain toiminnoissa.
Tietysti kova kaupallinen todellisuus vaikuttaa omalta osaltaan, joten yhtiön pitkäaikainen pärjääminen on seurannan arvoinen aihe.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1223
EN: Opinion 174: Data Act (& amended rules on the legal protection of databases)
11 June 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_174
My opinion is on this file:
Data_Act_&_Databases_2021_Jukka_Rannila.pdf
The web page of the consultation worked on 11 June 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13045-Data-Act-&-amended-rules-on-the-legal-protection-of-databases_en
1222: Hallitusvaihdos ja SOTE / Kuntauudistus (xxxviii)
8. kesäkuuta 2021
1222: Hallitusvaihdos ja SOTE / Kuntauudistus (xxxviii)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1222
Linkkilistan ensimmäisestä osasta voi todeta seuraavat:
* puoluerekisteristä voi tarkistaa eri puolueiden rekisteröinnit
* ovatko kansalaiset kiinnostuneita politiikasta?
* osasta kansalaiset eivät uskalla osallistua poliittiseen keskusteluun
* vihapuhe on todellisuutta
* luottavatko kansalaiset poliittisiin hankkeisiin?
Linkkilistan toisesta osasta voi todeta seuraavat:
* SOTE-uudistukselle oma sivu (https://soteuudistus.fi/)
* edellisen hallituksen (Sipilä) alueudistuksen www-sivu (http://alueuudistus.fi/) johtaa nykyisen hallituksen (Marin) SOTE-uudistuksen www-sivulle
* myös Etelä-Pohjanmaalla www-sivu SOTE-uudistukselle (https://www.epsoteuudistus.fi)
* HE 241/2020 vp on tunnus hallituksen SOTE-uudistuksen hallituksen esitykselle
* HE 241/2020 vp tarkoittaa 1669 sivun tekstimäärää.
Linkkilistan kolmas osa kokoaa yhteen uutisia nykyisen hallituksen (Marin) ja edellisen hallituksen (Sipilä) SOTE-uudistuksista.
Linkkilistan kolmannesta osasta voi todeta seuraavat:
* mikä olisi yksityisten yritysten asema SOTE-asioissa?
* Suomen perustuslain määräyksiä SOTE-uudistusten suhteen on selvitetty koko ajan
* SOTE-uudistusten arviointi perustuslain kannalta on vaatinut paljon aikaa ja vaivaa
* aikaisemmat oppisitiopuolueet arvostelivat Sipilän hallituksen ajamaa alueuudistusta
* Sipilän hallituksen toiminnan aikana oli laajaa keskustelua yksityisestä vanhusten hoidosta
* jälleen kerran kaksi SOTE-asioiden yhtiötä on fuusioitu
* vanhusten hoidon epäkohtia nostettiin esiin
* mitä tarkoittaa valinnanvapausmalli?
* jaksavatko hoitajat yksityisissä ja julkisissa hoitokodeissa?
* Juha Sipilän hallitus erosi ja sillloinen SOTE-uudistus kaatui
* miten kansalaiset suhtautuvat erilaisin SOTE-uudistuksiin?
Sen verran muistelen edellisen hallituksen (Sipilä) uudistuksesta, että se olisi ollut nimensä mukaisesti alueuudistus, jolloin pelkkien SOTE-asioiden lisäksi olisi laitettu mukaan muutakin (ehkä muistan väärin).
Nykyhallitus on luomassa hyvinvointialueita, jolloin uudistukseen ei SOTE-asioiden lisäksi lisättäisi muuta (ehkä olen käsittänyt väärin).
Yksi aihe edellisen hallituksen (Sipilä) uudistuksessa oli yksityisten yritysten asema silloisessa SOTE-uudistuksessa.
Nykyinen hallitus (Marin) on jonkin verran punertava, jolloin yksityisten yritysten asemaa nykyisessä SOTE-uudistuksessa voidaan katsoa eri tavalla.
Kysymys on tietysti selvä: tarkoittaako yritysmyönteisyys oikeasti suuryritysmyönteisyyttä?
Erilaisilla suuryrityksillä on omat edunvalvonnan järjestelmänsä, joiden tehokkuutta voi arvioida eri tavoin.
Esimerkkinä linkkistassa on Keskuskauppakamarin lausunto yritysten osallistumisesta SOTE-asioiden hoitamiseen.
Hyvinvointiala HALI ry (https://www.hyvinvointiala.fi) on tietysti toinen esimerkki edunvalvonnan järjestöstä.
Olen aikaisemin todennut pääomasijoittajien merkityksen kaikenlaisessa yritystoiminnassa.
Erilaisilla pääomasijoittajilla on omat näkemyksensä rahoitettavasta yritystoiminnasta.
Monesti pääomasijoittajat ostavat näitä SOTE-asioiden yrityksiä, koska ne voivat tuottaa vuosittain vakaan tuoton ilman suuria yllätyksiä
Tietysti on yksi osa pääomasijoittajan salkussa voi olla korkeamman riskin sijoitukset esimerkiksi aloittaviin yrityksiin.
JOS aloittava yritys pärjää hyvin, niin pääomasijoittaja voi mahdollisesti myydä tällaisen hyvin pärjänneen yrityksen muille tahoille, jolloin sijoituksen tuotto on ollut hyvä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin voi turvallisesti todeta SOTE-asioiden muuttamisen olleen useamman hallituksen hanke riippumatta kulloisenkin hallituksen koostumuksesta.
SOTE-uudistuksen www-sivuilla (https://soteuudistus.fi/) on aikataulu uudistukselle. 1.1.2023 mennessä olisi valittu aluevaaleissa jäsenet aluevaltuustoihin, ja hyvinvointialueet olisivat täydessä toiminnassa. Ennen 1.1.2023 olisi kaikenlaista muuta välissä kuten väliaikaishallinto.
Miten vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perustettu Suomen hallitus suhtautuu tehtyyn SOTE-asioiden uudistukseen?
Peruuko vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perustettu Suomen hallitus koko uudistuksen?
Annetaanko tällekään uudistukselle pidempää aikaa toteutuksen ja seurannan kannalta?
Aloittaako vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perustettu Suomen hallitus täysin uuden SOTE-uudistuksen?
Mahdollisesti osa nykyisistä hallituspuoleista (Sd., Kesk, Vihr., Vas, Ruots.) pääsee mukaan vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perustettavaan Suomen hallitukseen.
Nykyisten oppositiopuolueiden (Ps., Kok., Kd, Liik.) kansanedustajien yhteenlaskettu määrä ei ole yli 100 edustajaa.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen perustettava hallitus (yli 100 edustajaa) pitää koota yhteen jollain perusteilla, jolloin SOTE-asioiden uudistuksen jatkossa tehtävä toteuttaminen on varmasti perustettavan hallituksen asialistalla.
Suostuisivatko nykyisen hallituksen hallituspuolueet hallitusneuvotteluissa (siis vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen) nykyisten oppositiopuolueiden vaatimuksiin SOTE-asioiden muuttamisesta?
Jaa-a.
JOS joku nykyisistä oppositiopuolueista päätyy seuraavaan hallitukseen, niin nykyisen SOTE-asioiden muutoksen läpivientiä voi kuitenkin olla vaikea muuttaa, koska hallitukseen voi päästä nykyisen SOTE-asioiden muutokseen sitoutuneita puolueita.
Eli SOTE-asioiden muutoksen läpivienti (>2023) ilman merkittäviä muutoksia voi olla todella karvasta kalkkia nieltäväksi puolueille, jotka päätyvät nykyisestä oppositioasemasta hallitusasemaan.
Tietysti ei pitäisi mennä asioiden edelle, koska nyt tehtävän SOTE-asioiden uudistuksen seurannassa on aivan tarpeeksi tekemistä
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1222
EN: Opinion 173:Declaration of Digital Principles
7 June 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_173
My opinion is on this file:
Declaration_of_Digital_Principles_2020_Jukka_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 7 June 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13017-Declaration-of-Digital-Principles-the-‘European-way’-for-the-digital-society_en
Uusi mielipidekirjoitus (86)
4. kesäkuuta 2021
86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
Uusi mielipidekirjoitus löytyy seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86
1221: Jotain digitaalisista oikeuksista
2. kesäkuuta 2021
1221: Jotain digitaalisista oikeuksista
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1221
Linkkilistassa on useampi linkki erilaisiin yhteisöihin liittyen.
Suomesta voi mainita Effi ry:n www-sivut.
Oman käsityksen mukaan Effi ry edistää digitaalisten oikeuksien asiaa yhdistyksenä.
Oman käsityksen mukaan erilaiset puolueet voivat edistää digitaalisten oikeuksien asiaa puolueena omista lähtökohdistaan.
Tuossa on jonkinlainen lähestymistavan ero: puolue vai yhdistys?
EDRi tarjoaa hyvin laajan asiakirjojen kokoelman (Document pools).
Lisäksi pitää todeta, että Effi ry on mukana EDRi:n verkostossa.
Tämän jälkeen linkkilistassa on asiaa Euroopan Unionin alaisesta lakihankkeesta.
Pitkä nimi hyväksytylle asetukselle (EU) on seuraava: "Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/784, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)".
Erilaiset tahot ovat arvioineet hyväksyttyä asetusta - eli sekä asetusta (EU) 2021/784 että varsinaista lakihanketta (2018/0331(COD)).
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Luin joltain osin asetusta (EU) 2021/784.
Aetusta sovelletaan 7. kesäkuuta 2022 alkaen.
Asetuksen (EU) 2021/784 kolmas artikkeli sisältää seuraavan määräyksen: "3. Säilytyspalvelun tarjoajien on poistettava terroristinen sisältö tai estettävä pääsy terroristiseen sisältöön kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisimman pian ja joka tapauksessa tunnin kuluessa poistamismääräyksen vastaanottamisesta".
Tuossa artiklassa (3) käsitellään myös erilaisia poikkeuksia määräykseen liittyen.
Eli pääsääntönä on tunti aikaa poistamismääräyksen vastaanottamisen jälkeen, jolloin terroristiseksi määritelty sisältö on poistettava.
Asetuksen (EU) 2021/784 seitsemäs artikkeli sisältää seuraavan määräyksen: "1. Säilytyspalvelun tarjoajien on esitettävä selvästi ehdoissaan ja edellytyksissään toimintapolitiikkansa terroristisen sisällön levittämiseen puuttumiseksi, mukaan lukien tarvittaessa mielekäs selvitys erityistoimenpiteiden ja tapauksen mukaan myös automaattisten välineiden käytöstä".
Varmaankin erilaisten säilytyspalvelun tarjoajien on nyt järjestäydyttävä, jolloin heidän pitää kehittää jonkinlainen vakiomalli huomioimaan tuo seitsemänen artikkelin määräys käyttöehdoissaan.
Asetuksen (EU) 2021/784 seitsemäs artikkeli sisältää seuraavan määräyksen: "2. Säilytyspalvelun tarjoajan, joka on toteuttanut toimia terroristisen sisällön levittämiseen puuttumiseksi tai jota on vaadittu toteuttamaan toimia tämän asetuksen nojalla tiettynä kalenterivuonna, on asetettava julkisesti saataville avoimuusselostus kyseisenä vuonna toteutetuista kyseisistä toimista. Niiden on julkaistava selostus ennen seuraavan vuoden 1 päivää maaliskuuta".
Tämäkin asia taitaa vaatia säilytyspalvelun tarjoajien järjestäytymistä, jotta tähänkin asiaa liittyvät muotovaatimukset voidaan määritellä hyvin.
Muuten asetuksen (EU) 2021/784 seitsemäs artikkeli erittelee tarkemmin avoimuusselostuksen vähimmäisvaatimuksia.
Asetuksen (EU) 2021/784 yhdestoista artikkeli sisältää seuraavan määräyksen: "1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat valtuudet ja riittävät resurssit tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi".
Tämän artiklan perusteella on Suomessakin laajennettava yhden tai useamman viranomaisen toimintaa huomioimaan tämä asetus.
Artikla 19 käsittelee teknisiä vaatimuksia, joita Euroopan komissia voi antaa asetuksen (EU) 2021/784 perusteella.
Ehkä monessa paikassa pitää jatkossa tehdä erilaisia teknisiä toimenpiteitä ennen 7. kesäkuuta 2022.
Jaa-a.
KYSYMYS: Ehtivätkö erilaiset toimijat hoitamaan asetuksen (EU) 2021/784 perusteella tehtävät tekniset määräykset ennen 7. kesäkuuta 2022?
Jaa-a.
Tietysti moni toimija voi kysyä omien www-sivujensa terroristisen sisällön määrää ja laatua.
KYSYMYS: Olisiko esimerkiksi minun www-sivuilla terroristiseksi sisällöksi määriteltyä aineistoa?
KYSYMYS: JOS esimerkiksi minun www-sivuilla olisi terroristiseksi sisällöksi määriteltyä aineistoa, niin pitääkö jokin sivu poistaa kokonaan verkosta?
Tietysti herää kysymys sananvapaudesta.
KYSYMYS: Miten asetus (EU) 2021/784 tulee vaikuttamaan sananvapauden kokemiseen?
KYSYMYS: Kokevatko jotkin sidosryhmät sananvapauden (7. kesäkuuta 2022 jälkeen) kaventuneen asetuksen (EU) 2021/784 vuoksi tehtyjen toimenpiteiden vuoksi?
Asetuksen (EU) 2021/784 yhdeksäs artikla käsittelee oikeussuojakeinoja.
Yhdeksäs artikla sisältää seuraavan tekstin."2. Sisällöntarjoajilla, joiden sisältö on poistettu tai siihen pääsy on estetty poistamismääräyksen seurauksena, on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Kyseiseen oikeuteen on kuuluttava oikeus riitauttaa 3 artiklan 1 kohdan nojalla annettu poistamismääräys poistamismääräyksen antaneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa ja oikeus riitauttaa 4 artiklan 4 kohdan nojalla annettu päätös päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa".
Jaa-a.
Varmaankin tässäkin asiassa joudutaan katsomaan asiaa oikeusistuimien työn tuloksena.
KYSYMYS: Tarkoittaako asetus (EU) 2021/784 erilaisia oikeustapauksia, joita käsitellään erilaisissa tuomioistuimissa?
Asetuksen (EU) 2021/784 kymmenes artikla käsittelee valitusmekanismeja.
Kymmenes artikla sisältää seuraavan tekstin: "1. Kunkin säilytyspalvelun tarjoajien on otettava käyttöön tehokas ja saatavilla oleva mekanismi, jonka avulla sisällöntarjoajat, joiden sisältö on poistettu tai siihen pääsy on estetty 5 artiklan mukaisten erityistoimenpiteiden seurauksena, voivat tehdä poistamista tai pääsyn estämistä koskevan valituksen, jossa ne vaativat sisällön tai siihen pääsyn palauttamista".
Varmaankin erilaisten sidosryhmien pitää järjestäytyä tässäkin aiheessa, jolloin voidaan kehittää erilaisia teknisiä ratkaisuja valitusmekanismien käyttöön.
KYSYMYS: Miten hyvin erilaiset valitusmekanismit toimivat käytännössä?
Loppujen lopuksi täytyy todeta 7. kesäkuuta 2022 olevan päivämääränä hyvin lähellä, ja olenkin eri kohdissa pohtinut erilaisia aikataulukysymyksiä.
Ohessa on vielä mainitun asetuksen PDF-tiedosto.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/784, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Asetuksen (EU) 2021/784 suomenkielinen teksti PDF-tiedostossa
Loput linkit ovat linkkisivulla.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1221
Uusi mielipidekirjoitus (85)
29. huhtikuuta 2021
Uusi mielipidekirjoitus (85)
Uusi mielipidekirjoitus löytyy seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_85
EN: Opinion 172: Guidance on tackling disinformation (update)
28 April 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_172
My opinion is on this file:
Guidance_on_strengthening_the_Code_of_Practice_on_Disinformation_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 28 April 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12968-Guidance-on-tackling-disinformation
1220: Poliisiväkivalta / USA / Moninaisuus / Esimerkki
24. huhtikuuta 2021
1220: Poliisiväkivalta / USA / Moninaisuus / Esimerkki
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1220
Linkkilistasta pitää todeta seuraavat aiheet:
* George Floydin kuolema ja kuolemasta seuranneet laajat mielenosoitukset
* erilaisia lausuntoja George Floydin kuolemaan liittyen
* Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaan liittyvät lausunnot
* avoimen lähdekoodin ratkaisut poliiisiväkivallan seurantaan
* Microsoftin lausunto George Floydin oikeustapauksen päätöksestä
* Microsoftin tekemät toimenpiteet moninaisuuden hallintaan
* Microsoftin toimitusjohtaja ei ole enää valkoinen mies
* intialaisperäinen Satya Nadella on Microsoftin toimitusjohtaja
* Microsoftin liikevaihto ja työntekijämäärä on kasvanut.
Tutustumalla linkkilistassa mainittuhin sivustoihin voi todeta poliisiväkivallan olevan iso ongelma Yhdysvalloissa.
Poliisiväkivallan seurantaan on kehitetty erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja.
Suomeen verrattuna yhdysvaltalainen poliisiväkivalta on todella iso ongelma, koska Suomessa on hyvin harva ihminen kuollut poliisin toiminnan seurauksena.
Tietysti on mielenkiintoista, että yksityinen yritys (eli Microsoft) ottaa kantaa poliisiväkivallan seurauksiin.
Tietysti on mielenkiintoista, että yksityinen yritys julkaisee moninaisuuteen liittyviä toimenpiteitä ja erikseen julkaisee julkisesti moninaisuuden hallintaan liittyviä vuosittaisia raportteja.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Koska nykyiset väestöryhmien enemmistöt Yhdysvalloissa ovatkin väestöllisesti tarkastellen vähemmistö?
Linkkilistassa on todettu Yhdysvaltojen kongressin moninaisuuden lisääntyneen.
Varmaankin voi turvallisesti todeta, että Yhdysvaltojen väestöryhmien moninaisuus ei ainakaan laske pidemmällä aikavälillä.
Luonnollisesti moninaisuus on Suomessakin vaikuttava kehityskulku, jolloin Suomessakin on erilaisia väestöryhmiä pelkkien kantasuomalaisten väestöryhmien lisäksi.
Varmaankin erilaiset suomalaiset yhteisöt voivat joutua pohtimaan moninaisuutta omassa yhteisössään.
Mitä on suomalainen moninaisuus ja millaisia toimenpiteitä suomalainen moninaisuus vaatii suomalaisessa asiayhteydessä?
Varmaankin väkimäärältään isot kansainväliset yhteisöt joutuvat pohtimaan moninaisuutta omista lähtökohdistaan.
Ehkä tarvitsemme selkeitä esimerkkejä (vrt. Microsoftin toimenpiteet) moninaisuuden hallintaan, jolloin jokaisen yhteisön ei tarvitse keksiä samoja asioita uudelleen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1220
FI: Lausunto 171: Naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevan sääntelyn uudistaminen
21 huhtikuuta 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_171
Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_30_Naisten_vapaaehtoinen_asepalvelus.pdf
Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 21 huhtikuuta 2021:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=25002b70-50ee-4d6e-865e-e7aad9cab1dd
1219: Päinvastoin / Avoin/Vapaa / Historiaa / ATTR-69
29. maaliskuuta 2021
1219: Päinvastoin / Avoin/Vapaa / Historiaa / ATTR-69
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1219
Linkkilistasta pitää todeta seuraavia:
* Linux vai GNU/Linux?
* Richard Stallman aiheuttanut kiivasta keskustelua
* jotkut yhteisöt haluavat katkaista yhteistyösuhteen FSF:n kanssa
* Linux yli 30 vuotta
* avoimista ohjelmistoista tullut merkittävä liiketoiminnnan haara
* Wikipedia yli 20 vuotta
* Drupal yli 20 vuotta
* Myös Joomla on vanhahko hanke
* Myös JAVA on vanhahko hanke
* miten valita oikea lisenssi?
* korvaus avoimen ohjelman virheen löytämisestä?
* sähköpostin keksijä on kuollut
* hymiöiden (sähköpostissa välitettävät hymiöt) ovat osa tietotekniikan historiaa.
Lyhyesti todeten Richard Stallman on ollut merkittävä tekijä vapaan (free) ohjelmistokehityksen ajatuksen levittäjänä.
Aikanaan Linux on lisensoitu GNU GPL-lisenssin version 2 (GNU General Public License version 2) mukaisesti.
GNU GPL-lisenssin version 2 takana on FSF (The Free Software Foundation), jonka taustalla Richard Stallman on ollut merkittävä tekijä.
Eli siinä mielessä vapaan ohjelmistokehityksen ajatus on lisenssin muodossa on levinnyt etenpäin.
Sittemmin avoimen (open) ohjelmistokehityksen ajatus on eriytetty erikseen vapaan (free) ohjelmistokehityksen ajatuksesta.
Yksi määritelmä avoimelle ohjelmistokehitykselle on avoimen lähdekoodin määritelmä: https://opensource.org/osd
Oman arvion mukaan avoimelle ohjelmistokehityksen (open) kannattajat eivät liitä ohjelmistokehitykseen kaikenlaisia muita maailmaa parantavia ajatuksia, vrt. vapaan (free) ohjelmistokehityksen toiminta.
Avoin ohjelmistokehitys on erinomainen tapa tuottaa hyviä ohjelmistoja, ja tietysti hyvin tehty avoin ohjelmisto voi tehdä maailmasta paremman paikan.
Tästä voi palata Richard Stallmanin toimintaan, joka on lyhyesti ottaen aiheuttanut kiivasta keskustelua.
Osasta jotkut henkilöt ja yhteisöt ovat julkisesti vaatineet www-sivulla, että Richard Stallman ja/tai FSF on pidettävä erossa heidän edistämistään tietoteknisistä hankkeista.
Toisaalta linkkilistassa on linkki www-sivuun, jossa voi ilmoittaa kannatuksen Richard Stallmanille, jolloin hän olisi sopiva henkilö FSF:n johtokuntaan.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
"Attacking the messenger"?
Oman arvion mukaan jonkin ajatuksen esiin tuovaa henkilöä voidaan arvostella huolimatta viestin laadusta.
Richard Stallman on edistänyt vapaan ohjelmiston asiaa menestyksekkäästi, mutta toisaalta viestin muotoa ja esitystapaa on arvosteltu eri tavoin.
Oman arvio mukaan terminä "avoin" on saanut suuret ihmismassat tutustumaan avoimiin ohjelmiin. Lisäksi "avoin" on terminä liitetty muihin asiayhteyksiin - esimerkiksi "avoin data". Yleisesti ottaen en ole muistaakseni nähnyt termiä "vapaa data".
Esimerkinomaisesti ohessa on mainittuna PDF-tiedosto, jossa Euroopan komissio esittelee omat ajatuksensa avoimista ohjelmista.
Esimerkinomaisesti ohessa on mainittuna PDF-tiedosto, jossa Euroopan parlamentti esittelee omat ajatuksensa avoimesta datasta.
Oman arvion mukaan avoimien ohjelmistojen kannattajat varmasti jaksaisivat kuunnella kohteliaasti vapaiden ohjelmistojen erilaiset esitykset läpi, kunhan esitystapa on erilaisia sidosryhmiä kunnioittava.
Mutta lopputulos on selvä: terminä "avoin" on voittanut "vapaan", ja eri yhteyksissä "avoin" on käytetty termi.
Loppujen lopuksi ohjelmistojen avoimuuden kannattajat (siis suuret ihmismassat) eivät pysy mukana ohjelmistojen vapauden kannattajien esittämissä väittämissä. Lisäksi muut avoimuuteen liitettävät termit (esimerkkinä avoin data) ovat tutumpia suurille ihmismassoille.
Esimerkinomaisesti mainitut tahot (Euroopan komission ja Euroopan parlamentti) ovat käyneet läpi omat oppimisen hankkeet avoimuuteen liittyvien termien suhteen, jotta ne voivat esittää avoimuuteen liittyviä ajatuksia. Kovan poliittisen väännön seurauksena "avoin" on käyttöön otetettu termi.
Loppujen lopuksi vapaiden ohjelmistojen kannattajien toiminnan lopputulos voi siis olla päinvastoin verrattuna alkuperäisiin tavoitteisiin.
European Commission: OPEN SOURCE SOFTWARE STRATEGY 2020–2023
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1219
1218: Päinvastoin / Yhdessä(?) / Biden (II)
22. maaliskuuta 2021
1218: Päinvastoin / Yhdessä(?) / Biden (II)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1218
Linkkilistasta pitää todeta seuraavat asiat:
* WTO:n (World Trade Organization) prosessit etenevät omalla tahdillaan
* Yhdysvallat on mukana erilaisissa WTO:n riidanratkaisuhankkeissa.
* 117. kongressi (Yhdysvallat) on värikkäämpi kuin edellinnen kongressi
* Yhdysvaltojen kansalaiset pitävät oman maan kansalaisia suurimpana uhkana
* menevätkö asiat Yhdysvalloissa oikeaan suuntaan?
* iso osa Yhdysvaltojen kansalaisista toteaa asioiden kehittyvän väärään suuntaan
* onko Yhdysvaltojen demokratia uhan alaisena?
* mitä mieltä Yhdyvaltalaiset ovat 6.1.2021 mellakoinnista kongressin rakennuksessa?
* Yhdysvaltojen presidenttinä Joe Biden on antanut erilaisia määräyksiä
* esimerkkinä määräys eettisistä vaatimuksista hallintoon nimitettäville henkilöille.
Laitoin oheen PDF-tiedoston, jossa on julkaistu presintin määräys (Executive Order 13989) eettisistä vaatimuksista hallintoon nimitettäville henkilöille.
En tiedä kuinka laajasti tuota eettisisten vaatimuksisten määräystä on uutisoitu eri medioissa Yhdysvalloissa ja maailmalla.
Muutamien lähteiden mukaan Joe Biden yrittää yhdistää kansaa erilaisilla toimenpiteillä.
Onnistuuko Joe Biden kansan yhdistämisessä?
Oman arvion mukaan kansan yhdistäminen on hyvin vaikeaa erilaisista syistä johtuen.
Kuten linkkilistasta selviää, niin Yhdysvaltojen kansalaiset eivät pidä asioiden yleisestä kehityksestä. Tämän lisäksi luottamus muihin kansalaisiin on laskenut.
Kaikki tämä taitaa olla seurausta hyvin äärimmäiseksi menneestä keskustelusta, jolloin osasta erilaiset tiedotusvälineet Yhdysvalloissa ovat muuttuneet eri puolueiden äänitorviksi.
Yleisenä seurauksena luottamuksen menettäminen oman maan kansalaisiin on tietysti hyvin ymmärrettävää kehitystä.
Ja lisäksi osa sidosryhmistä on hyvin kiukkuisia, jolloin voimakkaasti koettu kiukku on yleistä kehitystä ohjaava voima.
Eli Joe Bidenin yritykset yhdistää kansaa voivat epäonnistua eri syistä johtuen.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Linkkilistan ensimmäinen linkki on (Congressional Research Service) CRS-raportteihin, jotka käsittelevät Iraniin kohdistettavia pakotteita eri vuosilta.
On siis mahdollista seurata Yhdysvaltojen (ulko)politiikkaa myös asiapohjalta ilman kovaa poliittista meuhaamista.
Asiahan on tietysti päinvastoin, jolloin esimerkiksi (Congressional Research Service) CRS-raportteja monet sidosryhmät eivät tule lukemaan.
Monessa tiedotusvälineessä voidaan aloittaa Bidenin hallinnon arvostelu.
Demokraattien haukkuminen on paras asia, jonka monet tiedotusvälineet osaavat parhaiten.
Eli asia on tässäkin päinvastoin, jolloin jokaista Bidenin hallinnon tekemää päätöstä arvostellaan ilman laajaa perehtymistä tehtyyn päätökseen.
Äärimmäiseksi menneellä keskustelulla on omat seurauksensa nyt ja tulevaisuudessa.
Executive Order 13989 of January 20, 2021: Ethics Commitments by Executive Branch Personnel
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1218
1217: Päinvastoin / Koronavirus /6/ Libertaani (88+6)
15. helmikuuta 2021
1217: Päinvastoin / Koronavirus /6/ Libertaani (88+6)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1217
Linkkilistan alussa on asiaa Suomen viranomaisten toiminnasta koronaviruksen vuoksi.
Vaikka koronaviruksen aiheuttama kriisi on vielä täysin vaiheessa, on SITRA laatinut julkaisun koronaviruksen aiheuttamasta paineesta suomalaiselle päätöksenteolle.
Eli joitain asioita olisi varmaan tiedottaa ja tehdä paremmin.
Eri linkkejä seuraamalla voi todeta, että Suomessa on esitetty hyvin valtiojohtoista toimintaa koronaviruksen aiheuttaman ison kriisin vuoksi.
Toisaalta Yhdysvaltojen osalta on linkkejä, joissa arvioidaan kriittisesti liittovaltion ja osavaltioiden toimintaa koronaviruksen aiheuttaman ison kriisin vuoksi.
Suhtautuminen Yhdysvaltojen puolella voi olla täysin päinvastaista, jolloin monia liittovaltion ja osavaltioiden tekemiä toimenpiteitä voidaan arvostella hyvinkin voimakkaasti.
Eli Suomessa ja Yhdysvalloissa voi olla täysin päinvastaisia suhtautumista koronaviruksen aiheuttaman ison kriisin vuoksi tehtäviin toimenpiteisiin.
Suomessa: Valtio ei ehkä ole tehnyt tarpeeksi toimenpiteitä.
Jotkut ajattelijat Yhdysvalloissa: Koronaviruksen vuoksi tehdään liiallisia toimenpiteitä, jotka
vain lisäävät valtion sekaantumista ihmisten asioihin.
Libertaanit ovat tunnetusti olleet kriittisiä erilaisille rajoituksille sekä liittovaltion että osavaltioiden tasolla.
Tässä kohtaa on hyvä todeta, että olen ollut libertaanien (88+) suhteen kiinnostunut lähinnä heidän suhtautumisestaan erilaisiin sotilaallisiin operaatioihin.
Linkkilistassa on linkkiä Rand Paulin toimintaan Yhdysvaltojen senaatissa, jolloin hän hiillostaa Joe Bidenin ulkoasianministeriksi ehdottamaa henkilöä. Tämä tuttua peruskauraa libertaanien suunnalta: Yhdysvaltojen ei pidä sekaantua liikaa muiden valtioiden asioihin, minkä lisäksi ei pidä tehdä hallinnon vaihtoja (regime change) eri maissa.
Toisaalta linkkilistassa on asiaa tosiasioiden tarkastuspalveluiden teemasivuihin, joissa käsitelläään koronaviruksen vuoksi esitettyjä lausuntoja.
Lisäksi on PolitiFact-palvelun www-sivuihin koskien Ron Paulin ja Rand Paulin esittämiä lausuntoja.
Tähän kohtaan pitää listata Rand Paulin saamat arviot (PolitiFact) eri lausunnoista:
* True: 12
* Mostly True: 15
* Half True: 12
* Mostly False: 7
* False: 11
* Pants on Fire: 4
Tutustumalla Ron Paul Liberty Report -ohjelman otsikoihin voi todeta, että ohjelmassa on arvioitu koronaviruksen vuoksi tehtyjä toimenpiteitä erityisesti kansalaisoikeuksia rikkomisen kannalta.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Onko valtio (1) kaiken (poliittisen?) toiminnan alku vai onko valtio vihollinen numero yksi (1)?
En ole esitellyt järjestelmällisesti näitä päinvastaisia eroja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.
Missä kohdissa on samankaltaisia esityksiä suomalaisten ja yhdysvaltalaisten mielipidevaikuttajien välillä?
Varmaankin voisi olla perustellusti tarvetta vertailevalle selvitykselle näiden päinvastaisten ajatusten suhteen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1217
1216: Päinvastoin / Taksiuudistus / Korjausliikkeet
8. helmikuuta 2021
1216: Päinvastoin / Taksiuudistus / Korjausliikkeet
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1216
Aikaisemmin tein lausunnon numerolla 155 taksilainsäädäntöä koskien
FI: Lausunto 155: Perusteltuja näkemyksiä tehdystä taksiuudistuksesta
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155
Linkkilistan alussa on linkit useampaan Lausuntopalvelu.fi -palvelussa julkaistuun lausuntopyyntöön.
Eli Anne Bernerin jäljiltä periytynyt taksiuudistus on kohdannut ongelmia käytännössä, jolloin taksiuudistuksen lakimuutoksiin on todettu tarvetta.
Seuraavaksi linkkilistassa on linkki asian käsittelyyn liittyen (HE 176/2020 vp). Valtioneuvoston tiedotteiden mukaan taksiuudistusta käsitellään eri tavoin.
Hallituksen esitys (HE 176/2020 vp) on 144 sivua. Vastavasti lausuntopyyntöihin liittyy oma tekstikokonaisuutensa, joita voidaan arvioida hyvin huolellisesti.
Lopuksi on joukko uutisia, joissa esitellään taksiuudistuksen aiheuttamia ongelmia.
Olen jo aikaisemmin todennut, että taksiuudistuksessa on ymmärretty täysin väärin asiakkaan kokema asiakaspalvelutilanne.
Mahdollisesti kiireisellä asiakkailla ei ole aikaa ja innostusta vertailla huolellisesti taksikyytien hintojen eroavaisuuksia.
Ennen taksiuudistusta saattoi kiireinen asiakas ottaa ensimmäisen vapaan taksin, jolloin hinta ja muut tekijät olivat valmiiksi määritelty.
Lisäksi kuviota on sekoittanut KELA-kyytien järjestämisen ongelmat.
Taksiuudistus on todella hyvä esimerkki huonosti johdetusta lainsäädännöstä.
Taksiuudistus olisi pitänyt järjestää maakunta kerrallaan, jolloin taksiuudistuksen seurauksia olisi voinut kartoittaa aina maakuntakierroksen jälkeen.
Vastaavalla tavalla KELA-kyytien järjestämisessä olisi pitänyt edetä maakunta kerrallaan.
Uusin virheellinen lainsäädäntö on nuohousuudistus, jota viedään kerralla läpi koko Suomessa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Olen monet kerrat kirjoittanut yhteiskuntainsinööreistä, jotka uskovat omiin yhteiskunnan luonnonlakeihin, jolloin heidän määrittelemät yhteiskunnan luonnonlait mahdollistavat hyvin toimivan yhteiskunnan ilman ongelmia.
Tosiasiallisesti ihmiset EIVÄT toimi yksinkertaisten yhteiskunnan luonnonlakien mukaan, jolloin jokainen uudistus voi aiheuttaa erilaisia täysin järjettömiä tilanteita.
Eli jokainen ihmisen sisältävä järjestelmä voi vuotaa jostain kohtaa.
Varmasti aikaisemmassa taksitoiminnassa oli omat puutteensa, joiden perusteella olisi voitu tehdä vähittäistä hienosäätöä.
Taksitoiminnan luvanvaraisuuden poistaminen on ollut yksi ongelmia aiheuttanut tekijä.
Tästä palautuu mieleen apteekkien toiminnasta käyty keskustelu.
Pitäisikö apteekkitoiminta avata kilpailulle?
Oman arvion mukaan apteekkitoiminnan vapauttaminen lupavelvollisuudesta johtaisi vähitellen apteekkiliikkeiden ketjuihin.
Vastaavalla tavalla taksitoiminnan luvanvaraisuus mahdollistaisi arvioinnin tarvittavasta taksien määrästä.
Tässä palautuu mieleen haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmä, johon liittyvää lainsäädäntöä on monen hallituksen pitänyt hienosäätää eri tavoilla.
Vastaavalla tavalla nykyisen hallituksen (Marin) esittämä uusi taksilainsäädäntö kohtaa omat ongelmansa, jolloin taksilainsäädäntöä joudutaan melko varmasti hienosäätämään vielä jatkossakin.
Lopputulos on selvä: tarvitaan enemmän lainsäädäntöä ja enemmän valvontaa.
Lopputulos on selvä: valvonnan muoto on erilainen kuin vanhan lainsäädännön aikana ennen taksiuudistusta.
Lopputulos on selvä: jonkin viranomaisen tehtäväkenttään pitää lisätä taksitoiminnan valvonta.
Lopputulos on selvä: teksiliikenteen lainsäädännön perusteella pitää jatkossakin kehittää uusia määräyksiä, jotka tarkentavat varsinaista taksiliikenteen laindäädäntöä.
Lopputulos on selvä: tarvitaan keinoja, joilla torjutaan taksiliikenteeseen liittyviä laittomuuksia.
Lopputulos on selvä: asiakkaiden kokeman luottamuksen palauttaminen taksiliikenteeseen liittyen vaatii erilaisia toimenpiteitä.
Loppujen lopuksi pitää todeta, että Anne Bernerin jäljiltä periytynyt taksiuudistus on kääntänyt jotkin asiat täysin päinvastaiseksi verrattuna aikaan ennen taksiuudistusta, jolloin uudistuksen perusteella odotettuja hyötyjä ei ole saavutettu.
Eli oikeasti tarvitaan joitain uusia korjausliikkeitä taksiasioiden paremman toiminnan turvaamiseksi.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1216
EN: Opinion 170: Data sharing in the EU – common European data spaces (new rules)
5 February 2021
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_170
My opinion is on this file:
Data_sharing_in_the_EU_Jukka_Rannila.pdf
The web page of the consultation worked on 5 February 2021, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12491-Legislative-framework-for-the-governance-of-common-European-data-spaces
Uusi julkaisu suomeksi / Kirjoitelmia IX
25. tammikuuta 2021
Uusi julkaisu suomeksi / Kirjoitelmia IX
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_18
Julkaisin uuden Kirjotelmia IX -teoksen, ja siihen liittyy edellinen www-sivun linkki.
1215: Päinvastoin / Internet / Nopeuden hallinta
18. tammikuuta 2021
1215: Päinvastoin / Internet / Nopeuden hallinta
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1215
Kirjoitushetkellä voi todeta, että 6.1.2021 mellakat Yhdysvalloissa on ollut erittäin iso uutinen.
Eli erilaiset uutisvälineet ovat puskeneet 6.1.2021 jälkeen uutisia mellakoista ja erilaisista toimenpiteistä mellakoiden vuoksi.
Aikanaan puhuttiin kansalaisjournalismista, jolloin internetin käyttäjät voivat esittää erilaisia väittämiä, joita sitten voitaisiin käsitellä hyvin järjestäytyneessä keskustelussa.
Oletuksena taisi olla ajatus asianmukaisesta ja sivistyneestä keskustelusta erilaisissa palveluissa.
Nyt voi todeta tilanteen olevan täysin päinvastainen.
Eli kaikenlaiset kyseenalaiset väittämät ovat levinneet hyvin laajasti erilaisissa palveluissa.
Lisäksi pitää todeta erilaisten palveluiden taustalla olevat algoritmit ovat ohjanneet ihmisiä erilaisiin ryhmiin, joissa asiaperusteinen ja sivistynyt keskustelu ei taida olla vallitsevaa todellisuutta.
Onko internetin erilaisia palveluita estettävä joko vapaaehtoisesti vai erilaisilla lainsäädännön hankkeilla?
Olemme luottaneet erilaisten palveluiden omaan vapaaehtoiseen toimintaan, jolloin esimerkiksi erilaiset tosiasioiden tarkastuspalveluiden lausuntoja on yritetty ottaa osaksi erilaisia palveluita.
Linkkilistassa on linkki väärän informaation torjuntaan liittyvät (Roadmaps to implement the Code of Practice on disinformation) toimenpiteet Eurooopan Unionin tasolla.
Tehdyt sitoumukset Eurooopan Unionin tasolla on toteutettu ilman lainsäädännöllistä toimintaa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Itse olen todennut, että erityisesti sosiaalinen media on nopeuden ansassa, jolloin erilaiset väärät väittämät leviävät hyvin nopeasti.
Eli tarvitsisimme erilaisia hidasteita sosiaalisen median palveluihin, jolloin sosiaalisen median palveluiden järjestelmissä olisi aikaa arvioida erilaisten päivitysten todenmukaisuutta.
Esimerkkinä voisi pohtia, että jonkun sosiaalisen median ratkaisun uusi käyttäjä ei saisi heti tehtyä merkintöjä ilman mitään hidasteita, jolloin uuden käyttäjän viestiä arvioitaisiim sosiaalisen median palvelun sisällä.
Mahdollisesti tekoäly voisi käydä läpi uuden käyttäjän päivityksiä ennen lopullista julkaisua.
Aikaisemmassa lausuntopyynnössä pohdittiin sisällön poistoa tietoverkosta.
EN: Opinion 169: Fighting child sexual abuse: detection, removal and reporting of illegal content online
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_169
JOS täysin uudelle käyttäjälle asetettaisiin esimerkiksi 30 minuutin odotus ennen uuden päivityksen julkaisua, niin mahdollisesti odotusaikana olisi mahdollista käydä läpi päivityksessä mainittujen www-sivujen sisältöä läpi.
JOS ongelmallisia viestejä ei ilmene, niin tietysti odotusaikaa voisi vähitellen lyhentää perustuen käyttäjän toimintaan.
Aikaisemmin olen kirjoittanut heikosta tekoälystä, jolloin tekoälylle ei saa asettaa liian suuria odotuksia.
Kuitenkin olisi mahdollista, että heikko tekoäly voisi käydä läpi päivityksiä, jolloin olisi mahdollista arvioida päivityksen sisältöä eri tavoilla ennen julkaisua.
Yksi osatekijä voisi olla erilaisten www-sivujen sisällön tarkistus ennen päivityksen julkaisua. Jos käsitelty www-sivu osoittautuu epäilyttäväksi, niin tietysti päivityksen voi jättää julkaisematta.
Aikaisemmin olen ehdottanut vain yhtä paikkaa ja yhtä palvelua erilaisten tietoturvaongelmien ilmoittamiseen.
Väärät ja virheelliset väitteet voisivat olla yksi peruste erilaisten tietoturvaongelmien ilmoittamiselle.
Roadmaps to implement the Code of Practice on disinformation
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/roadmaps-implement-code-practice-disinformation
1214: "Trumpismi" jää jäljelle / Trump (XXX)
9. tammikuuta 2021
1214: "Trumpismi" jää jäljelle / Trump (XXX)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1214
Yhdysvalloissa suurin uutinen on ollut 6. tammikuuta 2021 tapahtunut mellakointi Yhdysvaltojen pääkaupungissa (Washington, D.C.)
Eli iso joukko mielenosoittajia pääsi mellakoimaan sisälle kongressin (eli senaatti ja edustajainhuone) rakennukseen.
Ohessa on Wikipedia-artikkeli, joka käsittelee tapahtunutta mellakointia.
Käytännössä 6.1.2021 piti olla vain muodollinen tilaisuus, jossa senaatti ja edustajainhuone muodollisesti vahvistavat presidentinvaalien tuloksen.
Tunnetulla tavalla virassa olevana presidenttinä Donald Trump ei ole hyväksynyt vuoden 2020 presidentinvaalien tulosta, minkä seurauksena on ollut erilaisia vastustavia toimenpiteitä vaalien eri vaiheiden läpiviennissä.
Eli jokaisen virallisen vaiheen yhteydessä on ollut erilaista toimintaa kyseenalaistamaan vaalien tulokset.
Viimeisin vastustava toimenpide on ollut väittämä, että Yhdysvaltojen varapresidentti voisi julkistaa 6.1.2021 tilanteessa Donald Trumpin valituksi presidentiksi.
Ohessa on PDF-tiedosto, jossa Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence toteaa, että hän toimii vain puheenjohtajana 6.1.2021 tilaisuudessa.
Käsitin Wikipedia-artikkelista, että viisi ihmistä kuoli mellakoinnin aikana.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin eri maissa mietitään vastaavien mellakointien mahdollisuuksia omassa maassa.
Voisiko tällaista mellakointia tapahtua esimerkiksi Suomessa?
Mitä on "trumpismi" jatkossa?
Donald Trumpilla on todella vannoutuneita kannattajia.
Käytännössä Donald Trump sai 74 216 722 ääntä presidentinvaaleissa.
Tietysti Donald Trumpin äänestäjät jakautuvat eri tavoin eri ryhmiin, ja hänen kannattajat eivät tule häviämään mihinkään.
Eri yhteyksissä on pohdittu, että voisiko Donald Trump perustaa oman median, jossa hän saa vapaasti esittää erilaisia mielipiteitä jatkossakin.
Eli "trumpismi" ei varmaankaan tule häviämään vielä pitkään aikaan.
On siis mahdollista kerätä uutisia Donald Trumpista.
Ehkä tämäkään merkintä ei ole viimeisin merkintä Donald Trumpista - vrt. merkintä 1210.
Mike Pencen kirje asiaan liittyen
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1214
EN: Opinion 169: Fighting child sexual abuse: detection, removal and reporting of illegal content online
29 December 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_169
My opinion is on this file:
Fighting_child_sexual_abuse_content_online_2020.pdf
The web page of the consultation worked on 29 December 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12726-Child-sexual-abuse-online-detection-removal-and-reporting-
1213: Tekoäly / Standardointi / Avoimuus / ATTR-68
17. joulukuuta 2020
1213: Tekoäly / Standardointi / Avoimuus / ATTR-68
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1213
ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.
Oheinen linkkilista käsittelee tekoälyä (artificial intelligence) eri tavoin.
Pari ensimmäistä linkkiä käsittelee robottien käyttöä Seinäjoen ja Oulun keskussairaaloissa.
Käsitin niin, että Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä viisi robottia, jotka kuljettavat tavaraa keskussairaalan käytävillä.
Wikipedia-artikkeli (Artificial intelligence) on hyvä johdantosivu, jonka perusteella voi tarkastalla erilaisia aiheita muissa Wikipedia-artikkeleissa. Wikipedia-artikkeli (Artificial intelligence -> Challenges) listaa joukon haasteita tekoälyn soveltamiselle.
Tämän jälkeen on useampi linkki, joista voi todeta seuraavat aiheet:
* tekoälyn standardointi
* Norjassa aloitetaan itsestään liikkuvien autojen kokeilu
* Euroopan parlamentti käsittee tekoälyä useammassa valiokunnassa
* Euroopan parlamentti on julkaissut useita tekoälyä koskeviä työpapereita
* Euroopan parlamentti on perustanut erityisen työvaliokunnan tekoälyn vuoksi
Lisäksi pitää todeta yleisempi Google-hakukone ja erikoistuneenmpi Google Scholar -hakukone.
Kumpaankin hakukoneeseen voi laittaa hakutermiksi "artificial intelligence standardization", jolloin on mahdollista lukea kaikenlaista koskien tekoälyn standardisointia.
Lopuksi pitää todeta kansainvälisten standardointijärjestöjen (ISO ja IEC) yhteinen JTC 1- järjestelmä, jonka alaisuudessa on tekninen komitea koskien tekoälyn standardointia (ISO/IEC JTC 1/SC 42: Artificial intelligence).
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Itsekin olen aikaisemmin puhunut joissain yhteyksissä itsestään liikkuvista autoista, mutta olen sittemmin muuttanut mielipidettäni.
Oman arvion mukaan autoihin liittyvät nopeudet taitavat olla liian suuria nykyisen heikon tekoälyn toimivuuden kannalta.
Seinäjoen ja Oulun keskussairaaloissa toimivat robotit liikkuvat suhteellisen hitaasti, jolloin niitä ohjaavat ohjelmat voivat toimia huomioiden erilaisia tekijöitä liikkumisen kannalta.
Oman arvion mukaan elämme tällä hetkellä heikon tekoälyn aikakaudella.
Tietysti erilaiset standardointihankkeet heikon tekoälyn ympärillä ovat mielenkiintoisia.
Mahdollisesti erilaiset standardointihankkeet mahdollistavat erilaisia avoimia osia käytettäväksi erilaisten heikon tekoälyn laitteiden kehittämiseksi.
Esimerkkinä voisi ajatella erilaisia tunnistimia, jolloin tunnistimen ja heikon tekoälyn laitteen välillä voisi olla erilaista tietoliikennettä.
Esimerkiksi erilaisia tunnistimia voitaisiin standardoida avoimesti, jolloin kaikissa heikon tekoälyn ratkaisuissa ei tarvitsisi tehdä kaikkea uudelleen alusta saakka.
En sinänsä vastusta tekoälyä, mutta heikon tekoälyn varaan ei pitäisi laittaa liikaa odotuksia.
Tietysti kaikenlainen avoin kehittäminen ja avoin standardisointi voi auttaa kehittämään nykyisiä heikon tekoälyn laitteita.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1213
1212: Hajautus vai keskittäminen? / Avoimuus? / ATTR-67
12. joulukuuta 2020
1212: Hajautus vai keskittäminen? / Avoimuus? / ATTR-67
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1212
ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.
Linkkilistan ensimmäinen linkki on PDF-tiedosto, jossa on esitelty englanniksi Euroopan komission (Euroopan Unioni) avoimen lähdekoodin (open source) mukainen strategia.
Euroopan komissio perustaa erillisen toimiston käsittelemään avointa lähdekoodia (Open Source Programme Office) yhden pääosaston alaisuuteen (DIGIT).
Euroopan komission avoimen lähdekoodin (open source) mukainen strategiasta on esitetty erilaisia huomioita linkkilistassa.
Yksi asia on jo pitkään tehty avoimen lähdekoodin seuranta (OSOR: Open Source Observatory), jolloin Euroopan komission alaisuudessa on julkaistu paljon asiaa avoimesta lähdekoodista.
Eli Euroopan komissio on ollut keskitetty paikka/palvelu, jossa on paljonkin asiaa avoimeen lähdekoodiin liittyen.
Toisaalta linkkilistassa on asiaa julkisen sektorin tietoteknisistä järjestelmistä, jotka voivatkin olla valmistumishetkellään vanhentuneita.
Vastakeinoksi esitetään pienempiä hankkeita.
Tuota vastakeinoa olen esittänyt monta kertaa tietojärjestelmää hierarkisina järjestelmien osina, jolloin osajärjestelmiä voidaan vaihtaa hallitusti. YKSI oikein ISO keskitetty järjestelmä ei tahdo toimia käytännössä.
Tämän jälkeen linkkilistassa on asiaa erilaisista tietojärjestelmistä, joista osa on Euroopan Unionin alaisuudessa jo toimivia tietojärjestelmiä tai suunniteltuja tietojärjestelmiä. Aiheeseen liittyy myös muutama kuuleminen.
Lopuksi on lista valtionhallinnon työryhmistä, jotka perustuvat osin tietotekniikkaan.
Listaan tähän kohtaan työryhmien nimet: Avoimen datan direktiivin kansallinen täytäntöönpano; Avoimesta datasta ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin täytäntöönpanoa valmisteleva asiantuntijatyöryhmä; Avoimesta datasta ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin täytäntöönpanoa valmisteleva lainsäädäntötyöryhmä; Avoimuusrekisteri; Datan vapaata liikkuvuutta koskevan EU-asetuksen vaatimat kansalliset jatkotoimet; Datatalouden toimeenpano- ja seurantaryhmä; Digi arkeen -neuvottelukunta 2020-2023; Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmä; Digiohjelma - Digitalisaation edistämisen ohjelma; Digi-ilmailun kehittäminen; Digitaalinen henkilöllisyys; Digitalisaation edistämisen ohjelman lainsäädännön soveltamisen ja edistämisen työryhmä; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta; Hanke digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseksi; Haukka: Julkisen hallinnon digiturva 2020-2023; Henkilökorttilain muuttaminen; Henkilötunnuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöhanke; Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva hanke; Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityöryhmä; Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ja digitalisaation strateginen yhteistyöryhmä; Julkisen hallinnon toiminnan kehittämisen arkkitehtuuriyhteistyöryhmä; Lainsäädäntöhanke kehyksen vahvistamisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle; Logistiikan digitalisaatiostrategia; Maailman talousfoorumin ja Suomen hankekumppanuus digitalisaatio-, datatalous- ja automaatiokehityksen vauhdittamiseksi; Sosiaaliturvan sähköisen tiedonvaihdon yhteistyöryhmä; Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksista; Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön ohjausryhmä ja sen alatyöryhmät; Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön tietosuojan asiantuntijaryhmä; Suomi maailman kärkijoukoissa: Investoiminen tulevaisuuden laajakaistayhteyksiin; STM:n hallinnonalan tiedonhallinnan koordinointiryhmä; Sähköisten ensitunnistamistietojen välittämisen hintasääntelyn jatkaminen; Tekijänoikeusinfran kehitys: Tekijänoikeuden infrastruktuurin kehittäminen 2020-2022; Tekoäly 4.0; Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke; Tiedon laatukehikko -osahanke; Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla; Valtionhallinnon tiedonhallinnan yhteistyöryhmä.
Lyhyesti sanoen näitä valtionhallinnon työryhmiä tietotekniikkaan liittyen on todella paljon.
Onko näitä valtionhallinnon työryhmiä tietotekniikkaan liittyen jo liikaa?
Oman arvion mukaan valtionhallinnon työryhmät voisivat hoitaa keskitetysti joitain tietotekniikan ratkaisuja, jotta hajautettu toiminta olisi tehokkaampaa esimerkiksi kuntatasolla ja virastoissa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Myös tietotekniikassa pitää mennä tarkasti läpi hajauttaminen, keskittäminen ja standardointi.
Hajautettu - Standardi?
Hajautettu - Standardoimaton?
Keskitetty - Standardi?
Keskitetty - Standardoimaton?
Näissä on mahdollista tehdä paljonkin erilaisia virheitä.
Mikä asia pitäisi hoitaa keskitetysti ja mikä hajautetusti?
Mikä asia pitäisi hoitaa standardeilla?
Perustuen edellä mainittujen valtionhallinnon työryhmien isoon määrään voi oletusarvoisesti todeta, että valtionhallinnossa voi olla vaikeuksia viedä läpi oikeita ratkaisuja hajauttamisen, keskittämisen ja standardoinnin suhteen.
Vaikeuskerrointa lisää joidenkin valtionhallinnon tietojärjestelmien yhteistoiminta Euroopan Unionin alaisten tietojärjestelmien kanssa.
Eli myös tulevaisuudessa voi valtionhallinnon tietojärjestelmien kanssa olla erilaisia ongelmia.
Mahdollinen järjestelmien eri osien avoimuus voi auttaa joissain tilanteissa, mutta välttämättä tämä ei ole pääsääntö, koska erilaisia suljettuja ratkaisuja voi olla useammassa kerroksessa.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1212
FI: Lausunto 168: Vuoden 2020 puoluekokouksen aloite
12. joulukuuta 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_168
Puolukokousaloitteen teksti ja vastaus puoluekokousaloitteeseen löytyy seuraavasta tiedostosta:
TIEDOTE_Puoluekokous_2020_aloitevastaukset.pdf
EN: Opinion 167: Interoperable digital public services – European Interoperability Framework evaluation & strategy
11 November 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_167
My opinion is on this file:
EIF_evaluation_2020_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 11 November 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12579-European-Interoperability-Framework-EIF-evaluation-and-EU-governments-interoperability-strategy
1211: Ensimmäinen merkintä Bidenista / Biden (I)
8. marraskuuta 2020
1211: Ensimmäinen merkintä Bidenista / Biden (I)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1211
Kirjoitushetkellä on tiedossa Joe Bidenin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.
Aikanaan en tehnyt järjestelmällisesti merkintöjä Barack Obamasta. Donald Trumpin suhteen tein järjestelmällisesti merkintöjä.
Liitin oheen linkin Joe Bidenin www-sivun linkin koskien hänen ulkopolitiikan ehdotuksista.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin eri puolilla maailmaa voidaan aloittaa selvittämään Joe Bidenin ulkopolitiikan ehdotuksia.
Eli Joe Bidenin www-sivuja voidaan tarkastella eri puolilla maailmaa.
Oman arvion mukaan Joe Bidenin linjat eivät ehkä heittelehdi kovin laajasti tai kovin usein, jolloin hän voi tuoda tarvittavaa vakautta maailmanpolitiikkaan.
Aina puhutaan yritystoiminnan tarvitsemasta vakaasta toimintaympäristöstä.
Eli asia pitää laittaa seurantaan.
Heittelehtiikö Joe Bidenin ulkopolittiinen linja hyvin laajasti?
Miksi Joe Bidenin ulkopolittiinen linja saattaisi heilahdella?
Joe Biden - Foreign Policy
https://joebiden.com/americanleadership/
1210: Viimeinen merkintä Trumpista? Trump (XXIX)
8. marraskuuta 2020
1210: Viimeinen merkintä Trumpista? Trump (XXIX)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1210
29.10.2020 järjestettiin Porin yliopistokeskuksen alaisuudessa webinaari, jonka ohjelman kopioin oheen.
Webinaari käsitteli mm. Donald Trumpin toimintaa.
Toisaalta todettiin Yhdysvaltojen sisällä olleesta kahtiajaosta eri vuosisatoina.
Oman arvion mukaan Trump on tulos äärimmäiseksi tulleesta keskustelusta, jolloin keskustelu on Yhdysvalloissa on mennyt äärimmäiseksi viimeisten vuosien aikana.
Aikaisemmin olen todennut, että äärimmäinen keskustelu on kätkenyt kahden pääpuolueen mahdolliset eroavaisuudet ja samanlaisuudet.
Kuten aikaisemmin olen todennut, että heillä on Yhdysvalloissa todella iso kiusaus käyttää vapaaehtoisuuteen perustuvaa armeijaa viisaasti riippumatta puolueesta.
Tietysti kahden pääpuolueen välillä voi olla eroja sotien perusteluissa, vaikkakin lopputuloksena voi olla sotien aloittaminen eri vaiheissa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Laitoin oheen linkit Joe Bidenin ja Donald Trumpin sivut koskien ulkopolitiikkaa.
Donald Trumpin sivusto käsittelee hänen saavutuksiaan ulkopolitiikassa.
Kirjoitushetkellä tiedossa on Joe Bidenin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.
Onko tämä viimeinen merkintä Donald Trumpista?
Mikä tulee olemaan Donald Trumpin perintö pidemmällä aikavälillä katsottuna?
Kirjoitushetkellä on tiedossa, että Donald Trump ei ole vielä tunnustanut häviötään Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.
Yhdysvallat banaanitasavaltana?
Jakautuneiden Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja maan tulevaisuus
Porin yliopistokeskuksen webinaari torstaina 29.10. klo 14.00-16.00
https://ucpori.fi/?action=eventregistration&id=190&aid=6ead997c
Webinaarissa käsitellään Yhdysvaltain tulevia presidentinvaaleja ja kongressivaaleja. Samalla luodaan katsaus presidentinvaalien ja vaalikamppailujen historiaan. Vaalivuosi 2020 on ollut monella tavoin poikkeuksellinen.
Millä tavoin Donald Trumpin presidentinkausi on muuttanut Yhdysvaltoja? Miksi kansakunta on nyt niin jakautunut? Mitä tapahtuu presidentinvaalien jälkeen?
Alustajina ovat toimittaja Saska Saarikoski (Helsingin Sanomat), FT Markus Kantola (Turun yliopisto) ja FT Kimmo Ahonen (Tampereen yliopisto). Tapahtuman järjestäjänä on Porin yliopistokeskus.
Webinaari on kaikille avoin.
Tilaisuuden ohjelma:
14.00 Seminaarin avaus: mistä vaaleissa on kysymys? (Kimmo Ahonen & Markus Kantola)
14.10 Huvitamme itsemme hengiltä: vaalien mediahistoriaa (Kimmo Ahonen)
14.40 Yhdysvaltain kongressi: Bidenin kumileimasin vai Trumpin jarru? (Markus Kantola)
15.15 Donald Trump ja "trumpismin" tulevaisuus (Saska Saarikoski)
16.00 Seminaarin päätös
Joe Biden - Foreign Policy
https://joebiden.com/americanleadership/
President Donald J. Trump Achievements - Trade & Foreign Policy
https://www.promiseskept.com/achievement/overview/foreign-policy/
1209: Sähköinen äänestys / Yhdysvallat / 2020
7. lokakuuta 2020
1209: Sähköinen äänestys / Yhdysvallat / 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1209
Linkkilistan ensimmäinen linkki (Both machine, man needed to tally votes / Toni Locy / USA TODAY) johtaa vuoden 2000 artikkeliin, jossa on pohdittu äänestyskoneiden avulla tapahtuvaa äänten laskentaa ja käsin tehtävää äänten laskentaa.
Vuoden 2000 artikkelissa todetaan aivan perustellusti, että äänestyskoneissa voi olla erilaisia tarkkuuasteita - esimerkiksi 99,9% tai 99,999%.
JOS äänestyksen tulos on hyvin tiukka, niin on ehkä selvitettävä tulos 100% tarkkuudella, jolloin on turvauduttava käsin tehtävään äänten laskentaan.
Linkkilistan toinen linkki on Wikipedia-artikkeli (Electronic voting in the United States) koskien sähköistä äänestystä Yhdysvalloissa.
Kuten Wikipedia-artikkelista (Electronic voting in the United States) voi lukea, niin Yhdysvalloissa on ollut ongelmia sähköisen äänestyksen järjestelmissä.
KYSYMYS: Millaisia ongelmia esiintyy sähköisessä äänestyksessä vuoden 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa?
Linkkilistan lopuissa linkeissä on asiaa tilanteesta, jossa virassa oleva presidentti ei hyväksyisi presidentinvaalien tulosta.
Käytännössä kukaan aikaisempi [(päivitys 18.1.2021) minun elinaikana vaikuttanut] Yhdysvaltojen presidentti ei ole kiistänyt vaalien tulosta, joten nyt on tehty erilaisia arvioita tilanteesta, jossa Yhdysvaltojen presidentti kiistää vaalien tuloksen.
Päivitys 18.1.2021: Tässä kohtaa voi todeta, että minun elinaikana vaikuttaneet presidentit (Yhdysvallat) eivät ole aikaisemmin kiistäneet vaalien tuloksia - siis ennen Donald Trumpia.
Päivitys 18.1.2021: En lähtenyt selvittämään, että onko jokin aikaisempi presidentti tai aikaisempi presidenttiehdokas (Yhdysvallat) kiistänyt vaalien tuloksen.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopullista tulosta joudutaan ehkä odottamaan useampi päivä. Lisäksi joissain tapauksissa on ehkä turvauduttava käsin tehtävään äänten laskentaan.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Aikanaan vuoden 2000 vaaleissa Floridan osavaltion ääntenlaskennassa oli erilaisia ongelmia.
Toistuisiko vastaaava tilanne (vrt. vuosi 2000) useammassa osavaltiossa vuoden 2020 vaaleissa?
Eli laitetaanko eri osavaltioissa liikkeelle iso lauma juristeja, jotka yrittävät selvittää ääntenlaskennan tuloksia oikeusistuimissa?
Pakottavatko eri osavaltioiden (states / USA) oikeusistuimet tekemään ääntenlaskennan uudelleen käsityönä?
Joutuvatko oikeusistuimet määrittelemään sähköisten äänestysjärjestelmien laskemaa tulosta perustuen sähköisten äänestysjärjestelmien esiin tulleisiin ongelmiin nähden?
Aikanaan Suomessa kokeiltiin äänestyskonetta, jonka käyttö johti uusintavaaleihin kolmessa kokeilukunnassa.
No - kuitenkin. On mielenkiintoista nähdä sähköisen äänestyksen onnistuminen Yhdysvaltojen vuoden 2020 vaaleissa - erityisesti Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos on mielenkiintoinen seurattava aihepiiri.
Päivitys 18.1.2021: Eri osavaltoissa ääntenlaskenta tehtiin käsin, mikä lisäksi tehtiin käsin uusintalaskentoja
eri osavaltioissa.
Päivitys 18.1.2021: En tiedä liikaa sähköisten äänestyskoneiden aiheuttamista ongelmista vuoden 2020 vaaleissa.
Päivitys 18.1.2021: Yleisesti ottaen Yhdysvaltojen presidentinvaalit (2020) onnistuivat ääntenlaskennan osalta.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1209
1208: Lokakuun yllätykset / Vaalit / USA / Trump (XXVIII)
7. lokakuuta 2020
1208: Lokakuun yllätykset / Vaalit / USA / Trump (XXVIII)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1208
October surprise? Eli jokin odotettu odottamaton yllätys lokakuussa Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana?
Eri toimijat ovat todenneet, että Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana voi tulla esiin jonkinlainen odottamaton yllätys lokakuussa ennen marraskuun vaalipäiviä.
Oikeastaan yllätyksiä on ollut useampi - osaksi jo ennen lokakuuta.
1) Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden jäsen Ruth Bader Ginsburg kuoli 18. syyskuuta 2020.
2) Yhdysvaltojen presidentinvaalien ensimmäinen väittely 29. syyskuuta 2020.
3) New York Times julkaisi erilaisia tietoja koskien Donald Trumpin maksamia veroja (alkaen 27. syyskuuta 2020).
4) Donald Trump on sairastunut Covid-19 -tautiin (alkaen 2. lokakuuta 2020).
Jokaisesta aiheesta on ollut paljon otsikoita erilaisissa uutisvälineissä.
Voisiko Yhdysvaltojen senaatti vahvistaa Donald Trumpin ehdottaman (eli Amy Coney Barrett) uuden korkeimman oikeuden jäsenen valinnan?
Varmaankin Donald Trumpin esiintyminen presidentinvaalien ensimmäisessä väittelyssä oli monelle politiikan toimijalle iso yllätys.
Varmaankin oikea totuus Donald Trumpin maksamista veroista on voinut olla monelle politiikan toimijalle iso yllätys.
Donald Trumpin sairastuminen oikeasti Covid-19 -tautiin on tietysti hyvin mielenkiintoista, koska hän on esittänyt erilaisia väittämiä Covid-19 -taudista.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Tuleeko vielä vastaan uusia lokakuun yllätyksiä?
Yhdysvaltojen presidentinvaalien viimeisin äänestyspäivä on 3. marraskuuta 2020.
Eli tässä vaiheessa on vielä jonkin verran aikaa uusille yllätyksille.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1208
Uusi merkintä ajallaan / 21.9.2020
21. syyskuuta 2020
Uusi merkintä ajallaan / 21.9.2020
Kirjoitan uuden merkinnän ajallaan.
Nyt on ollut kaikenlaista muuta asiaa, jolloin sähköiset merkinnät eivät ole olleet kiireisin asia.
Uusi mielipidekirjoitus
16. syyskuuta 2020
84: Sähköinen äänestys on vaikeaa
Ilkka-Pohjalainen julkaisi 16.9.2020 uusimman mielipidekirjoituksen.
Pysyvä linkki on seuraava:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_84
EN: Opinion 166: Sharing information between national business registers
1 September 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_166
My opinion is on this file:
sharing_information_between_national_business_registers_2020_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 1 September 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/11996-Detailed-rules-on-certain-aspects-of-the-use-of-digital-tools-and-processes-in-company-law
1207: Israel ja Arabiemiirikunnat / Trump (XXVII)
14. elokuuta 2020
1207: Israel ja Arabiemiirikunnat / Trump (XXVII)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1207
13.8.2020 uutisten suhteen merkittävimpänä aiheena voi pitää Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) välistä sopimusta, jonka perusteella aloitetaan varsinainen neuvottelukierros näiden maiden virallisiin suhteisiin liittyvän sopimuksen saavuttamiseksi.
Kaupallisella puolella tehdään aina välillä esisopimuksia, jonka perusteella kaksi osapuolta aloittaa varsinaiset sopimusneuvottelut.
Eli nähtäväksi jää Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) lopullisen sopimuksen kattavuus eri aiheissa.
Oman arvion mukaan kaikenlaiset neuvottelut kannattaa aloittaa helpoimmista aiheista, jolloin luodaan luottamuksen ilmapiiriä vaikeampia asioita varten.
Vastaavaa voi verrata Euroopan Unionin ja hakijamaiden välisiin neuvotteluihin, joissa käydään läpi hakijamaiden lainsäädäntöä Euroopan Unionin lainsäädännön lukujen perusteella.
Eli lopullinen sopimus Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) sisältää melko varmasti erilaisia lukuja, joiden sisältö jää nähtäväksi.
Itse käsitin niin, että Israelilla on diplomaattiset suhteet Egyptin ja Jordanin kanssa. Linkkilistassa on mainittu Israelin tekemät rauhansopimukset Egyptin ja Jordanin kanssa.
Yhdessä aikaisemmassa merkinnässä käsittelin Omanin suhteita eri maiden välillä.
1184: Vastakkainasettelua / IR/OM / Trump (XX)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1184
Yksi aihe Israelin ja Omanin välillä on Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun vierailu 2018 Omanissa. Kaikki sidosryhmät eivät ole arvostaneet tätä tapaamista.
Toisaalta voi todeta, että Israelissa on ollut mielenosoituksia Benjamin Netanyahua vastaan.
Vastaavalla tavalla Donald Trumpin toiminta tullaan arvioimaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien yhteydessä.
Eli Benjamin Netanyahulla ja Donald Trumpilla on omat sisäpoliittiset ongelmansa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Donald Trumpin esittämä Golanin kukkoloiden liittäminen osaksi Israelia. Tätä asiaa on arvosteltu joissain asiayhteyksissä.
Tämän jälkeen linkkilistassa on asiaa Saudi-Arabiasta ja Yemenin sodasta.
Jotkut Yhdysvaltojen kongressin edustajat ovat arvostelleet aseiden myyntiä Saudi-Arabiaan sekä Saudi-Arabian osallistumista Yemenin sotaan.
Loppujen lopuksi Yhdysvallat on myynyt paljon aseita joillekin Lähi-idän maille.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Itse olen kannattanut Suomen toimintaa rauhan suurvaltana, jolloin Suomi ei osallistuisi erilaisiin sotiin ulkomailla.
Eli Suomen pitäisi olla enemmän rauhan asialla.
Tietysti on mielenkiintoista nähdä, että onnistuvatko Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) väliset neuvottelut aivan oikeasti.
Mielenkiintoista on tietysti nähdä eri maiden suhtautuminen Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) väliseen mahdolliseen lopulliseen sopimukseen.
Donald Trump voi voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Donald Trump ei ehkä voita Yhdysvaltojen presidentinvaaleja. Tämä kehitys jää nähtäväksi.
Vastaavalla tavalla Benjamin Netanyahu voi joskus hävitä joissain tulevissa vaaleissa.
JOS Donald Trump häviää vaalit, niin miten tuleva hallinto tulee suhtautumaan Israelin ja Arabiemiirikuntien (United Arab Emirates, UAE) väliseen sopimukseen?
Toisaalta ja toisaalta.
Yleisesti ottaen kaikki vaikuttaa kaikkeen, jolloin lopulliset pitkän aikavälin seuraukset eri maiden valitsemiin politiikan toimintalinjoihin on vielä nähtävä erikseen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1207
EN: Opinion 165: Legislative framework for the governance of common European data spaces
30 July 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_165
My opinion is on this file:
governance_of_common_European_data_spaces_2020_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 30 July 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12491-Data-sharing-in-the-EU-common-European-data-spaces-new-rules-
EN: Opinion 164: NSW Cyber Security Strategy
27 July 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_164
My opinion is on this file:
NSW_Cyber_Security_Strategy_2020_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 27 July 2020, check here:
https://www.nsw.gov.au/have-your-say/nsw-cyber-security-strategy
1206: Peli kovenee / Vaalit / 2020 / Laki / Trump (XXVI)
23. heinäkuuta 2020
1206: Peli kovenee / Vaalit / 2020 / Laki / Trump (XXVI)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1206
Linkkilistan alussa on viittaus kolmeen oikeustapaukseen (BLACK LIVES MATTER D.C. v. TRUMP (1:20-cv-01469); BUCHANAN v. TRUMP (1:20-cv-01542); Index Newspapers LLC v. City of Portland (3:20-cv-01035)).
Käsittääkseni kaikki oikeustapaukset liittyvät mielenosoituksiin, joissa on voinut tapahtua kaikenlaista - osasta hyvin erikoista toimintaa.
Yksi aihe on liittovaltion tason toimijat, joilla ei ole ollut varustuksessa mukana nimikylttejä tai merkkiä edustamastaan liittovaltiotason yhteisöstä. Lisäksi liittovaltion tason toimijat ovat ottaneet ihmisiä kiinni ja ovat siirtäneet kiinniotetut henkilöt autoihin, joissa ei ole ollut mitään tunnisteita.
Käsitin eri videoista, että Donald Trump voisi halutessaan lähettää lisää liittovaltiotason toimijoita eri kaupunkeihin. Tämän perusteella eri kaupunkien edustajat ovat esittäneet erittäin kovia vastalauseita.
Olisihan se Suomessakin erittäin outoa, jos mielenosoitusta valvovat viranomaiset olisivat pukeutuneet täysin sotilaalliseen asuihin, joissa ei olisi mitään tunnuksia ja/tai nimikylttejä.
Yksi oikeustapaus (President and Fellows of Harvard College v. United States Department of Homeland Security (1:20-cv-11283)) käsittelee käsittääkseni Donald Trumpin määräyksiä korkeakouluille, joiden perusteella on jätetty hakemus oikeusistuimeen.
Tämän jälkeen pitää todeta kolme hanketta, joissa pyritään estämään Donald Trumpin uudelleenvalinta. Eli Republican Voters Against Trump, The Lincoln project ja 43 Alumni For Joe Biden.
Näillä projekteilla on erilaiset toimintamallit.
Republican Voters Against Trump julkaisee omalla YouTube-kanavallaan videoita, joissa eri henkilöt ovat julkaisseet omia videoitaan vastustamaan Donald Trumpin uudelleenvalintaa.
Lincoln project on ostanut mainosaikaa omille mainoksilleen, jotka luonnollisesti ovat katsottavissa kyseisen hankkeen YouTube-kanavalla.
43 Alumni For Joe Biden pyrkii kokoamaan Yhdysvaltojen 43. presidentin (George W. Bush) hallinnon jäseniä osoittamaan tukeaan Joe Bidenille.
Käsittääkseni The Lincoln Project on saanut kohtuullisen määrän lahjoituksia, koska hankkeessa on pystytty julkaisemaan uusia mainoksia 9.1.2020 alkaen.
Linkkilistan lopussa on linkki liittovaltiotason toimija (Federal Election Commission), joka kerää yhteen eri toimijoiden toimintaa erityisesti rahan käytön kannalta.
Käsitin niin, että The Lincoln Project on saanut kerättyä rahaa 5.11.2019-30.6.2020 välillä yhteensä 19 408 755,48 dollaria.
Varmaankin tuolla rahalla on saatu ostettua jonkin verran mainosaikaa.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Yhdysvaltojen presindentivaalien (2020) peli kovenee koko ajan.
Varmaankin erilaisia mainoksia tullaan julkaisemaan koko ajan ennen lopullista vaalipäivää.
Osa mainoksista voi olla maan tavan hyvinkin kielteisiä mainoksia.
Käsitin niin, että Joe Bidenin oma yhteisö (BIDEN FOR PRESIDENT) on saanut koottua yhteensä 278 853 303,68 dollaria vuosina 2019-2020. Loppupäivämäärää (2019-2020) ei ollut mainittuna asianmukaisella sivulla (Federal Election Commission).
Käsitin niin, että Donald Trumpin oma yhteisö (DONALD J. TRUMP FOR PRESIDENT) on saanut koottua yhtensä 275 150 766,20 dollaria vuosina 2019-2020. Loppupäivämäärää (2019-2020) ei ollut mainittuna asianmukaisella sivulla (Federal Election Commission).
Eli aika lailla tasan kerätty on rahaa kerätty vuosina 2019-2020.
Peli varmaan kovenee edelleenkin, jolloin myös kerätyn rahan suhteen voidaan tehdä erilaisia vertailuja.
Kumpi ehdokkaista (siis heitä edustava yhteisö) kerää enemmän riihikuivaa rahaa ennen virallista vaalipäivää?
Miten kerätty riihikuiva raha tullaan käyttämään vaalikampanjan edetessä?
En tiedä Yhdysvaltojen vaalien osalta eri mainosvälineiden osuuksia; eli esimerkiksi radio, televisio, sanomalehdet ja internet.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1206
1205: USA / Laki / Politiikka / Tyytyväisyys / Trump (XXV)
15. heinäkuuta 2020
1205: Laki / Politiikka / Tyytyväisyys / Trump (XXV)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1205
Linkkilistan alussa on asiaa Donald Trumpiin liittyvistä oikeustapauksista.
Erottelin oikeustapaukset erikseen linkkilistan alkuun. Donald Trumpiin liittyy erilaisia oikeustapauksia sekä liittovaltion että osavaltion tasolla.
Loppujen lopuksi listassa on pari oikeustapausta, joita on käsitelty Yhdysvaltojen korkeimmassa oikeudessa (Supreme Court of the United States).
Eri vaiheiden jälkeen Donald Trump on joiltain osin hävinnyt oikeustapauksia. Joissain oikeustapauksissa on oikeustapaus palautettu takaisin alempiin oikeusasteisiin korkeimman oikeuden määräämillä tarkennuksilla.
Yhdysvaltojen oikeuden käytännöt perustuvat laajasti ottaen erilaisten oikeustapausten (käsittääkseni korkeimman oikeuden päätösaineistoa erityisesti) käsittelyyn, jolloin heidän oikeusasiakirjat (case law) sisältävät laajan joukon viittauksia erilaisiin ennakkopäätöksiin.
Tässä on eroavaisuuksia suomalaiseen oikeusjärjestelmään verrattuna.
Korkeimman oikeuden (KKO) www-sivulla todetaan seuraavaa:
"Korkein oikeus on ennakkopäätös-tuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla."
Toki meilläkin Suomessa tehdään ennakkopäätöksiä, mutta niiden veivaaminen on jonkin verran vähäisempää verrattuna Yhdysvaltoihin.
Yksi mielenkiintoinen oikeustapaus liittyy Mary Trumpin julkiseen esiintymiseen, jolloin oikeusistuimen tuomari käytänössä antoi luvan Mary Trumpille puhua julkisesti hänen kirjoittamaan kirjaan liittyn.
Mary Trump on julkaissut kirjan, jossa hän esittelee kriittisesti Donald Trumpin perheeseen liittyviä asioita hyvinkin kriittisesti.
Kirjan nimin on seuraava: Too Much and Never Enough: How My Family Created the World’s Most Dangerous Man.
Eli kirjan otsikko kuvaa hyvin Mary Trumpin esittämiä aihepiirejä.
Donald Trumpin toiminnan perusteella on kirjoitettu aikaisemminkin erilaisia kirjoja, mutta Mary Trumpin kirja voi olla hyvä kuvaus Donald Trumpin yksityiselämän ja ihmissuhteiden koukeroista.
Linkkilistan toinen osa käsittelee yhdysvaltalaisten tyytyväisyyttä nykymenoon (right track or wrong track). Eli ovatko yhdysvaltalaiset tyytyväisiä Yhdysvaltojen nykytilateeseen?
Aikanaan Barack Obama esitti edustavansa muutosta. Mutta olivatko Barack Obaman ajamat uudistukset sitten oikeasti hyviä uudistuksia?
Varmaankin voi todeta, että erilaisilla sidosryhmillä on erilaisia uudistusehdotuksia parantamaan nykytilannetta. Varmaankin eri sidosryhmät voivat esittää täysin erilaisia uudistusehdotuksia, joten aiheesta riittää väittelyä eri suunnissa.
Linkkilistan viimeinen osa käsittelee Donald Trumpin kannatusta. Tietystikään emme tiedä vuoden 2020 presidentinvaalien tulosta etukäteen. Trump voi voittaa vuoden 2020 presidentinvaalit.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin Donald Trumpilla voi olla tietty hyvin vannoutunut ydinjoukko kannattajia, jotka eivät tule muuttamaan mielipidettään minkään oikeustapauksen perusteella tai tehtyjen poliittisten päätösten seurauksien perusteella.
Toisaalta myös republikaanien puolella ollut tyytymättömyyttä nykymenoon (wrong track).
Pystyykö Donald Trump vielä kerran yhdentämään joukon äänestäjiä, jotka voivat olla tyytyväisiä Donald Trumpin tämän vaalikauden suorituksiin ja seuraavaan vaalikauteen liittyviin (uusiin?) lupauksiin?
Aikaisemmissa presidentinvaaleissa (2016) Trump sai yhdennettyä joukon äänestäjiä, joiden yhdentävänä tekijänä voi pitää pettymistä nykymenoon (wrong track) sekä koettua kovaa kiukkua nykymenon vuoksi.
Toisaalta Donald Trumpin vaalikauteen liittyen voivat jotkut sidosryhmät arvioida nykymenon olevan väärällä suunnalla (wrong track).
Vieläkö erilaisten sidosryhmien kokema voimakas kiukku voi olla ohjaava tekijä Donald Trumpin uudelleenvalinnan takaajana?
Vai kohdistuuko osa kiukusta nykytilanteessa Donald Trumpia vastaan?
Oman arvion mukaan erilaisten sidosryhmien kokema voimakas kiukku pitää olla edelleenkin seurannan alainen osatekijä Yhdysvaltoihin liittyen.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1205
EN: Opinion 163: Government access to vehicle-generated data
1 July 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_163
My opinion is on this file:
Government_access_to_vehicle_generated_data.pdf
The web page of the consultation worked on 1 July 2020, check here:
https://www.ntc.gov.au/transport-reform/ntc-projects/government-access-vehicle-generated-data
1204: John Bolton / Tosiasiat / Kirja /2/ Trump (XXIV)
29. kesäkuuta 2020
1204: John Bolton / Tosiasiat / Kirja /2/ Trump (XXIV)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1204
Kerraten tähän merkintään liittyen pitää todeta YouTube-palvelun hakusivu (John Boltob book)
https://www.youtube.com/results?search_query=john+bolton+book&sp=CAI%253D
Laitoin lajitteluperusteeksi videon julkaisun päivämäärän, jolloin on mahdollista käydä läpi videoita uudemmasta kohti vanhempia.
Kirja on julkaistu 23. kesäkuuta 2020, jonka jälkeen John Bolton on ollut haastateltavana useammassa pitkässä ja lyhyessä haastattelussa.
LInkkilistassa on asiaan liittyvän oikeustapauksen tuomion PDF-tiedosto ja oikeustapauksen www-sivusto.
Sinänsä on mielenkiintoista on, että Donald Trumpin hallinto alkoi estää kirjan julkaisua oikeustapauksen muodossa vasta 16. kesäkuuta 2020.
Kysymys on varmaankin selvä: julkaisiko John Bolton tietoa, jota ei olisi pitänyt julkaistu?
Kysymys on varmaankin selvä: miksi Donald Trumpin hallinto aloitti toiminnan kirjan julkaisun estämiseksi vasta 16. kesäkuuta 2020?
Tutustumalla oikeustapauksen sivustoon (CourtListener: United States v. BOLTON (1:20-cv-01580)) voi todeta, että 16. kesäkuuta 2020 jälkeen on ollut todella paljon toimintaa kirjan julkaisun sallimiseksi ja estämiseksi.
Esimerkiksi voi todeta eri osapuolten esittämät (Amici Curiae) oikeudelliset huomiot tapaukseen liittyen.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Eri videoiden perusteella voi todeta, että John Bolton esittää Donald Trumpilta puuttuvan jonkinlainen ohjaava filosofia tai ohjaava näkemys eri aiheisiin liittyen.
Aikaisemmin olen pohtinut ääneen, että Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen on ulkomailla mahdollista todeta uuden presidentin ajamat aiheet jollain tasolla.
Nykyisin moni asia on tietysti www-sivuilla, jolloin eri puolilla maailmaa voidaan lukea uuden presidentin ajamat asiat ainakin jollain tasolla.
Kysymys: onko Donald Trumpin suhteen mahdollista seurata jotain pidemmän aikavälin näkemystä erityisesti ulkopolitiikan suhteen?
Itse olen yrittänyt seurata Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa jollain tasolla.
Linkkilistan lopussa on linkki Wikipedia-artikkeliin, joka koskee Donald Trumpin ulkopolitiikkaa.
Oman arvion/käsityksen mukaan Donald Trumpin ulkopolitiikka on heilahdellut jonkin verran kohdemaasta riippuen.
Varmaankin eri puolilla maailmaa eri maissa voidaan arvioida Donald Trumpin ulkopolitiikan heilahtelua oman maan kannalta.
Tietysti Donald Trumpin ulkopolitiikan heilahtelu eri kohdemaiden suhteen pitäisi tarkastella tosiasioiden tasolla.
Miten Donald Trumpin ulkopolitiikan heilahtelu eri kohdemaiden suhteen perustuu tosiasioihin?
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1204
EN: Opinion 162: Digital Services Act package: ex ante regulatory instrument of very large online platforms acting as gatekeepers
28 June 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_162
My opinion is on this file:
ex_ante_regulatory_instrument_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 28 June 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12418-Digital-Services-Act-package-ex-ante-regulatory-instrument-of-very-large-online-platforms-acting-as-gatekeepers
EN: Opinion 161: New Competition Tool (‘NCT’)
24 June 2020
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_161
My opinion is on this file:
New_Competition_Tool_JUKKA_RANNILA.pdf
The web page of the consultation worked on 24 June 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12416-New-competition-tool
1203: John Bolton / Kirja / Trump (XXIII)
24. kesäkuuta 2020
1203: John Bolton / Kirja / Trump (XXIII)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1203
Yhdysvaltoja koskevassa keskustelussa on viime aikoina ollut esillä John Boltonin kirjoittaman kirjan julkaisu ja kirjaan liittyvä arviointi.
Tähän liittyen pitää todeta YouTube-palvelun hakusivu (John Boltob book)
https://www.youtube.com/results?search_query=john+bolton+book&sp=CAI%253D
Laitoin lajitteluperusteeksi videon julkaisun päivämäärän, jolloin on mahdollista käydä läpi videoita uudemmasta kohti vanhempia.
Katsoin läpi muutaman videon.
John Bolton itsessään on ollut pitkään erilaisen seurannan alaisena jo pitkään. Yksi esimerkki häneen liittyvästä seurannasta on suhteellisen laajan Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/John_Bolton
Kirjalle on oma Wikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Room_Where_It_Happened
Kyseisen Wikipedia-artikkelin lopussa on mahdollisuus katsoa (Books > About Trump) lista kirjoista, jotka on tehty Donald Trumpista.
Donald Trump on itse kirjoittanut useamman kirjan.
John Bolton on ollut monessa aiheessa melkoisen kovan linjan kannattaja - esimerkiksi Iranin suhteen hän on ehdottanut vanhan vallan kaatamista (regime change).
Toisaalta eri haastatteluissa John Bolton esittää erilaisia Donald Trumpin arvioita sopivuudesta Yhdysvaltojen presidentin virkaan.
Yksi yksityiskohta koskee Suomea. Käsitin yhdestä videosta Donald Trumpin pohtineen Suomen asemaa itsenäisenä valtiona. Kysymys: Onko Suomi osa Venäjää? Eli tiesikö Donald Trump oikeasti Suomen olevan itsenäinen valtio?
Aikanaan Donald Trump tapasi tasavallan presidentin Sauli Niinistön. Lehdistötilaisuudessa Donald Trump väitti Suomen ostavan uudet hävittäjät tietyltä yhdysvaltalaiselta yhtiöltä. Tosiasiassa Suomi oli käymässä läpi Hornet-hävittäjät (HX-hanke) korvaavan hävittäjämallien vertailua. Sauli Niinistö joutui aikanaan toteamaan väittämän olevan väärä väittämä (uutinen on ankka).
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Mikä on Yhdysvaltojen virassa olevan presidentin pitkän ajan ajattelu liittyen erilaisiin aiheisiin kuten suhteet erilaisten maiden kanssa?
Varmaankin yksi Donald Trumpiin liittyvä arvostelun kohde on ollut lyhyen aikavälin painotukset, jotka ovat vaihdelleet ajassa ja tilassa.
Miksi ja miten Donald Trump on muuttanut erilaisia linjoja eri suuntiin eri vaiheissa?
Varmaankin yllätyksellisyys ja nopeat muutokset näissä linjamuutoksissa on ollut vaikea aihe sekä Donald Trumpin hallinnon edustajille että Donald Trumpin toimintaa seuraavaille erilaisille toimijoille.
Yksi esimerkki on tietysti erilaisten tiedotusvälineiden tekemä seuranta, jolloin erilaisia yllättäviä käänteitä on esitelty eri vaiheissa.
Kysymyksen voi toistaa: Mikä on ollut Donald Trumpin pidemmän aikavälin linjaus eri aiheiisiin liittyen?
Aikaisemmilla presidenteillä on ollut erilaisia pidemmän aikavälin linjauksia, jolloin jotain politiikan toimintalinjaa on painotettu eri tavoin presidentin virkakauden aikana.
Erilaiset arvostelijat voivat tietysti arvostella presidentin virkakauden painotettuja politiikan toimintalinjoja, jolloin on selvää eri toimijoiden esittämät vaihtoehtoiset politiikan toimintalinjat.
Donald Trumpin suhteen politiikan toimintalinjat ovat heitelleet suunnasta toiseen, jolloin arvostelu kohdistuu monesti jatkuviin linjanmuutoksiin eikä varsinaisesti valittujen toimintalinjojen sisältöön.
Varmaankin Donald Trumpin valitsemien politiikan toimintalinjojen pidemmän aikavälin vaikutuksia on seurattava pidemmällä aikavälillä, vaikka Donald Trumpin valitsemat politiikan toimintalinjat voivat edelleenkin heilahdella suunnasta toiseen
Eli Yhdysvaltojen sisäisen keskustelun ja Yhdysvaltojen ulkoisen keskustelun seuraamisessa on edelleen tehtävä asianmukaista seurantaa.
1202: Tekoäly / Yksityinen omistus / ATTR-66
23. kesäkuuta 2020
1202: Tekoäly / Yksityinen omistus / ATTR-66
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1202
Päivitys 24.6.2020.
ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu
ATTR tarkoittaa merkintöjä, jossa pohdin erikseen erilaisia avoimia
tietoteknisiä ratkaisuja.
Tässä merkinnässä on asiaa sekä avoimista että suljetuista tietoteknisistä ratkaisuista.
Ensimmäinen linkki koskee erilaisten yhteisöjen hyvää hallintoa (governance). Kansainvälinen standardointiyhteisö (International Organization for Standardization, ISO) on kehittämässä standardia liittyen, jolloin linkissä mainittu päivämäärä on viimeinen päivämäärä oman lausunnon jättämiselle.
Linkkikokoelman yksi osa käsittelee Amazon.com -yhtiötä (Amazon.com, Inc.)
Lyhyesti todeten Amazon.com on yhtiönä pystynyt levittäytymään monelle alueelle, jolloin sen valta on kasvanut eri tavoilla.
Amazon.com on joutunut Euroopan komission kilpailun pääosaston alaiseen tutkintaan, ja linkkilistassa on ohjeet haun tekemiseen kilpailuasioiden tapauksista.
Linkitetyssä dokumentissa on asiaa Amazon.com -yhtiön alaisista tuotteista ja tytäryhtiöistä.
Linkkikokoelman yksi osa käsittelee Facebook-yhtiötä (Facebook, Inc.).
Myös Facebook on yhtiönä joutunut Euroopan komission kilpailun pääosaston alaiseen tutkintaan, ja linkkilistassa on ohjeet haun tekemiseen kilpailuasioiden tapauksista.
Linkkikokoelman yksi osa esittelee Euroopan parlamentissa aloitettuja hankkeita, jotka käsittelevät tekoälyä eri aiheisiin nähden.
Toisaalta avoin standardointi etenee ja SQL-kielen määrittelyitä kehitetään eteenpäin.
Linkkilistan viimeinen osa esittelee pääasiassa Facebook-palveluun liittyviä ongelmatilanteita.
Aikanaan on esitetty hyvin erilaisia ennustuksia tulevasta tietoyhteiskunnasta, jolloin ihmiset voisivat käyttää hyvin erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja.
Nyt ongelmaksi taitaa nousta yksityisten yhtiöiden asema aiemmin ennakoitujen palveluihin liittyen.
Varmaankaan emme arvanneet jokaisessa ennakoinnissa, että tällaiset palvelut olisivat loppujen lopuksi yksityisten yhtiöiden tekniikkaa, vrt. Amazon ja Facebook.
Ehkä oletimme jollain tasolla, että tällaiset tekniikat eivät loppujen lopuksi olisikaan yksityisten yhtiöiden tekniikkaa, vrt. Amazon ja Facebook.
Varmaankin yhtenä olettamusten tausta-ajatuksena saattoi olla jonkinlaiset avoimet ratkaisut erilaisiin tekniikoihin liittyen, jolloin käytössä olisi erilaisia avoimia standardeja erilaisiin tekniikoihin liittyen.
Näin ei ole oikeasti käynyt, jolloin yksityisten yritysten valta on nyt tullut esiin erilaisten tietoteknisten tuotteiden ja palveluiden asiayhteyksissä, vrt. Amazon ja Facebook.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Varmaankin voimme lisätä edellä mainittuihin tapauksien lisäksi yksityisen omistuksen useampaan tietotekniseen ratkaisuun liittyen.
Toisaalta erilaiset kilpailuviranomaiset voivat tarkastella erilaisten yhtiöiden yksityistä omistusta erilaisiin tietoteknisiin ratkaisuihin liittyen.
Pitääkö avoimet standardit pakottaa voimaan kilpailuviranomaisten ratkaisuihin perustuen?
Lock-in?
Terminä "lock-in" tarkoittaa asiakkaiden sitomista johonkin ratkaisuun, jolloin asiakkaiden on vaikeampi irrottautua jostain ratkaisusta.
Varmaankin joudumme jatkossa arvioimaan tarkasti tällaiset ratkaisut, jotka eivät mahdollista asiakkaan irrottautumista jostain tietystä ratkaisusta.
Yksityisten ratkaisujen, kilpailuviranomaisten päätösten ja avointen standardien suhteen on tehtävä asianmukaista seurantaa.
Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-24-linkit.html#aihe_1202
1201: Useampi Reserviläinen-lehti (8/2019 -> 4/2020)
23. kesäkuuta 2020
1201: Useampi Reserviläinen-lehti (8/2019 -> 4/2020)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1201
Tässä merkinnässä pohdin eri aiheita perustuen Reserviläinen-lehden ueampaan numeroon (8/2019 -> 4/2020).
En kuitenkaan kommentoi jokaisen lehden jokaista juttua.
Reserviläinen-lehti 8/2019 (tästä en muistanut merkitä ilmestymispäivämäärää):
* nuorten suhtautuminen sukupuolineutraaliin yleiseen asevelvollisuuteen
* vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteinen viikonloppu Turussa
* Tikki-tietojärjestelmää kehitetään edelleenkin
* turvallisuuspoliittinen tietokilpailu pilottivaiheessa.
Itse olen kannattanut erilaisia yhdistysyhteistyön hankkeita, jolloin on mahdollista kehittää toiminnallista toimintaa, josta myös nuoremmat sukupolvet voivat innostua.
Useamman vapaaehetoisen maanpuolustusjärjestön liittotason yhteinen viikonloppu on tietysti yksi hyvä esimerkki yhteistoiminnasta.
Tikki-järjestelmä on tietysti mielenkiintoinen hanke. Oman arvion mukaan jokaisesta Puolustusvoimien kannalta järkevästä koulutuksesta pitäisi tietysti jäädä jonkinlainen merkintä johonkin tietojärjestelmään.
Turvallisuuspoliittinen tietokilpailu on tietysti mielenkiintoinen kokeilu. Vastaavia tietokilpailuja on muitakin.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry on mukana seuraavissa tietokilpailuissa: oikeusguru, talousguru, taloustaitokilpailu, Turpotietäjä-kilpailu ja suomalainen kirjoituskilpailu.
Reserviläinen-lehti 1/2020 (tippui minun postilaatikkoon 17.2.2020):
* Reserviläisurheiluliiton 50. juhlavuosi
* SRA-toiminta jatkuu edelleenkin (SRA: sovelletut reserviläisammunnat)
* Hollolan Hälvälan Ampumaurheilukeskus esitetty lyhyesti
* Suomen Reserviupseeliiton hallituksen jäsenten esittely lyhyesti
* Suomen Reserviupseeliiton uuden puheenjohtajan haastattelu
Tietysti urheilu (RESUL 50 vuotta) ja ammunnat (vrt. SRA) ovat erittäin tärkeitä aiheita. Edelleenkin vain totean, että käsittääkseni sovelletut reserviläisammunnat (SRA) ei asiana taida mennä mihinkään Puolustusvoimien rekisteriin.
Hollolan Hälvälan Ampumaurheilukeskus on monen yhdistyksen yhteinen voimainnäyte, ja tällainenkin toiminta on hyvä esimerkki hyvästä yhdistysyhteistyöstä.
Suomen Reserviupseeliiton uusi puheenjohta Aaro Mäkelä toteaa, että nuorille reserviupseereille pitää tarjota mielekästä ja hyvää toimintaa. Tavoitteena tämä on tietysti erittäin hyvä asia.
Reserviläinen-lehti 2/2020 (tippui minun postilaatikkoon 23.3.2020):
* paikallispuolustusharjoituksiin osallistui 3400 ihmistä ympäri Suomea
* ampumaratojen ympäristölupien hankinta on ollut ongelma myös reserviläisjärjestöille
* turvallisuuspoliittinen tietokilpailu etenee
* juttu Leopard 2 -panssarivaunuista
* HX-hanke etenee
* taistelijan reppu edennyt malliin M/20 (taistelijan reppu M/20)
* miten ylläpitää varusmiesaikana hankittuja taitoja?
Noin viime vuosisataa ajatellen 3400 henkilöä koko vuoden koulutusmääränä (paikallispuolustusharjoitukset) voi vaikuttaa melko pieneltä luvulta.
Kalustoesittelyt (esim. panssarivaunut ja taistelijan reppu) taitavat kiinnostaa Reserviläinen-lehden lukijoita, joten tietysti tämäkin asia pitää olla lehdessä asiallisesti hoidettuna.
Käsitin jutusta, että useampi ampumiseen keskittyvä järjestö on mukana ampumaratojen ympäristölupien hankintaan liittyvässä hankkeessa.
Reserviläinen-lehti 3/2020 (tippui minun postilaatikkoon 29.4.2020):
* juttu robottiaseista
* koronavirus vaikuttaa myös vapaaehtoiseen maanpuolutustomintaan
* Reserviläisliiton uudet piiri- ja yhdistyssivut julkaistan keväällä
* turvallisuuspoliittinen tietokilpailu etenee
* HX-hanke etenee
* MPK järjestää myös verkkokoulutusta.
Nykyisin elämme heikon tekoälyn kautta, joten käytettävät robottiaseet ovat toiminnoiltaan hyvin rajattuja. Vahvaa tekoälyä on yritetty tehdä jo vuosikymmeniä, ja aina vain se on muutaman vuoden kehittämistyön takana.
Reserviläisliiton jäsenistö käsittääkseni vaihtelee tietoteknisten taitojen osalta, joten uudet piiri- ja yhdistyssivut vaativat vielä paljon opettelua eri tehtävissä toimiville reserviläisyhdistysten jäsenille.
MPK:n verkkokoulutus oli uutta asiaa. Varmaankin tämä asia etenee suhteessa kiinnostuneiden henkilöiden tietoteknisen osaamisen kehittymisen mukaan.
Reserviläinen-lehti 4/2020 (tippui minun postilaatikkoon 15.6.2020):
* RUK 100 vuotta - useamman jutun aiheena
* uusi ampumapäiväkirja Kymppi etenee käyttöön
* koronavirus vaikuttanut myös reserviupseerikoulutukseen
* miesten ja naisten yhteismajoituskokeilu jatkuu
* MPK-kivääri käyttöön kesällä
* rinnasteisia kertauspäiviä urheilemalla ja ampumalla
* turvallisuuspoliittinen tietokilpailu etenee
* Reserviläisliiton uudet piiri- ja yhdistyssivut julkaistu
* Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin toiminnanjohtajan haastattelu.
Näin aika rientää, ja Reserviupseerikoulu on sata vuotta toiminut merkittävä toimija.
Oman käsityksen mukaan naisten ja miesten majoittaminen eri tupiin on saanut arvostelua eri vaiheissa. Varmaankin tiedon jakamisen kannalta samassa tuvassa oleminen mahdollistaa tiedon jakamisen kerralla koko tuvan henkilöstolle.
Rinnasteiset kertauspäivät urheilemalla ja ampumalla on ehdottomasti selvityksen arvoinen aihepiiri. JOS pystyy osoittamaan, että on hyvässä ruumillisessa kunnossa, niin tietysti merkintä johonkin asianmukaiseen rekisteriin on paikallaan.
Itse olen ehdottanut reserviläisen taidonnäytekirjaa, jolloin olisi mahdollista osoittaa asianmukaisesti osaamistas erilaisiin aiheisiin liittyen.
Rinnasteiset kertauspäivät urheilemalla ja ampumalla on hyvä alku, ja varmaankin reserviläisen taidonnäytekirja voi edetä jollain toisella nimellä kuin "reserviläisen taidonnäytekirja".
Reserviläisen taidonnäytekirjan (mahdollisesti jollain muulla nimellä) kehitys jää tietysti nähtäväksi.
Palaan tässä kohtaa jälleen kerran nuoriin, joille toiminnallisuus on luonnollisesti hyvin tärkeää.
JOS erilaisiin tilaisuuksiin saadaan liitettyä erilaisia reserviläisen taidonnäytekirjan (mahdollisesti jollain muulla nimellä) toiminnallisia osia, niin tämä voi mahdollisesti kiinnostaa nuorempia sukupolvia.
JOS reserviläistoiminta tarkoittaa vain seisomista ja istumista, niin voi olla todella vaikea houkutella nuorempia sukupolvia mukaan toimintaan.
Lisäksi pitää kerraten todeta vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolutustoiminnan keskittäminen Puolustusvoimien toiminnaksi.
Vapaaehtoisen maanpuolutustoiminnan järjestökenttä on nykyisin niin pirstalainen, että keskittäminen vain yhdelle toimijalle on erittäin järkevä siirto.
Tähän kohtaan pitää todeta ajantasainen laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
11.5.2007/556 - Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070556
Lain 17 § on seuraava:
Puolustusvoimat voi antaa sotilaallista koulutusta ja muuta tarpeelliseksi katsomaansa koulutusta vapaaehtoisille 18 vuotta täyttäneille
henkilöille järjestämällä vapaaehtoisia harjoituksia. Perusyksikköä suurempien joukkokokonaisuuksien, Puolustusvoimien poikkeusolojen
organisaatioon kuuluvien joukkojen ja varusmiesten koulutus sekä joukkojen operaatioihin valmentaminen sekä
taisteluammuntojen järjestäminen kuuluu kuitenkin yksinomaan Puolustusvoimille. Perusyksiköllä tarkoitetaan enintään komppanian vahvuista joukkoa.
Että näin.
Eli vapaehtoista maanpuolustustoimintaa voi siis järjestää yhden komppanian vahvuisena kokoonpanona, mutta tätä suuremmat kokonaisuudet ovat Puolustusvoien alaista toimintaa.
Toisaalta pitää todeta yli 35-vuotiaiden reserviläisten asema ilman oikeaa sijoitusta Puolustusvoimien tehtävissä.
JOS ei enää ole oikeaa sijoitusta Puolustusvoimien tehtävissä, niin millaista pitäisi vapaehtoisen sotilaallisen maanpuolustustoiminnan pitäisi olla?
Varmaankin niin, että yli 35-vuotiaiden reserviläisten vapaaehtoinen sotilaallinen maanpuolustuskoulutus menee pienimmän yhteisen nimittäjän kautta, koska jossain joukossa voi olla yli 35-vuotiaita reserviläisiä hyvin kirjavilla aikaisemmilla sotilaallisilla sijoituksilla.
Pienin yhteinen nimittäjä taitaa olla jonkinlainen jalkaväen yksikkö, jonka jäsenet voidaan kouluttaa esimerkiksi kohteiden suojaamiseen.
Päädymme tässä Suomen maakuntajoukkoihin, jotka muodostetaan reserviin kuuluvista vapaaehtoisista asevelvollisista ja muista vapaaehtoisista, jotka täyttävät Puolustusvoimien kriteerit, ja ovat sitoutuneet toimimaan kriisiaikana maakuntajoukoissa
Toisaalta pitää pohtia jotain yläikärajaa, jonka jälkeen reserviläinen ei enää saa mitään sotilaallista koulutusta Puolustusvoimien alaisessa toiminnassa.
Itse olen ehdottanut tällaisille yläikärajan ylittäville reserviläisille erilaisia varautumisen tehtäviä.
Tietysti moni yläikärajan ylittänyt reserviläinen haluaisi edelleen olla hyödyksi maanpuolustukselle, joten hyvä mahdollisuus olisi erilaiset varautumisen tehtävät.
Eli jatkossa pitäisi kehittää erilaisia varautumisen tehtäviä yläikärajan ylittäneille reserviläisille.
Vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustustuskoulutuksen yläikärajan määrittelystä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta jokin yläikäraja on määrättävä.
MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?
Lyhyesti ottaen Puolustusvoimien toiminta on koko ajan kehitystyön alaisena, jolloin mm. kalustoa ja koulutusta kehitetään koko ajan.
Toisaalta myös vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa (sekä sotilaallinen toiminta että muu toiminta) tapahtuu kaiken aikaa jotain, mutta en ole selvillä kaikesta mahdollisesta kehityksestä.
Millaista virallista maanpuolustustoimintaa ja vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa maanpuolustuksen koko kokonaisuus oikeasti vaatisi kokonaisuuden järkevän toiminnan kannalta?
Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuksen henkilöiden koulutuksen ja sijoittamisen tehtävät ovat tarkan suunnittelun ja kehittämisen arvoisia, jotta vapaaehtoisen maanpuolustuksen henkilöiden innokuus ei katoaisi.
Tässä kohtaa voi olla ristiriidan aiheita vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneiden henkilöiden tahtotilan ja Puolustusvoimien oikeiden henkilösijoitusten kannalta.
Tämä ristiriita pitäisi tietysti ratkaista järkevällä tavalla, ja mahdollisesti tätä ei ole vielä ratkaistu täysin pitävällä tavalla.
Eli kehitettävää riittää tuleviksi vuosiksi.
Kaksi LINUX-seurannan uutta merkintää
22. kesäkuuta 2020
Kaksi LINUX-seurannan uutta merkintää
Tein 22.6.2020 tilanteessa kaksi uutta LINUX-seurannan merkintää.
55 / 22.6.2020 / Edelleenkin - vahva tavaramerkki?
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_55
54 / 22.6.2020 / Näytön värinä / Syy
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_54
Arkistosivu 24 perustettu
18. kesäkuuta 2020
Arkistosivu 24 perustettu
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html
Arkistosivu 24 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1201.
Arkistosivu 24:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html
Arkistosivu 23 jäädytetty
18. kesäkuuta 2020
Arkistosivu 23 jäädytetty.
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html
Arkistosivu 23 on nyt päivittynyt merkintään 1200 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.
